Balettigaalan oli tarkoitus olla läksiäisjuhla heinäkuussa tehtävänsä lopullisesti jättävälle baletinjohtaja Kenneth Grevelle. Gaalan nimi oli Kiitoksin, Kenneth. Nyt kolmetuntista juhlailtaa markkinoidaan nimellä Tanssin tähden. Kenneth Greve on johtanut Suomen Kansallisbalettia viimeiset 10 vuotta.
Greve lähtö oli jo tiedossa, kun useat hänen alaisistaan kertoivat Helsingin Sanomissa johtajan asiattomasta käytöksestä tanssijoita kohtaan. Yle oli uutisoinut asiasta jo 2010.
Maaliskuussa julki tulleet syytökset vaihtelivat ulkonäköön liittyvästä huomauttelusta kosketteluun harjoitusten lomassa. Greve vapautettiin esimiestehtävistään. Hän kuitenkin jatkaa johtajan pestissään kautensa loppuun. Greven kausi päättyy 31. heinäkuuta 2018.
Greve on Kansallisbaletin mukaan ilmoittanut haluavansa, että gaala järjestetään ja yleisö kokisi elämyksellisen illan. Illan aikana nähdään otteita yleisöä sävähdyttäneistä teoksista Greven kaudelta, muttei hänen omia koreografioitaan. Greven teoksia Kansallisbaletissa ovat mm. Lumikuningatar ja Kalevalanmaa.
Kansallisooppera on linjannut, ettei Greve kommentoi asiaa.
Uskonnonvapauden vaalimisesta on tullut osa koulun ja varhaiskasvatuksen arkea. Päänvaivaa aiheuttaa varsinkin uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen ja siihen liittyvä rajanveto.
Saako virsiä laulaa? Voiko ruokarukouksen lukea yhdessä ääneen? Mikä on uskonnon harjoittamista, mikä kulttuuriperintöön tutustumista? Milloin on järjestettävä korvaavaa toimintaa?
– Juuri näitä pohdintoja koulussa on käyty jo pitkään, toteaa Seinäjoen Hyllykallion koulun vs. rehtori Antti Tokkari.
Opetushallitus julkaisi tammikuussa koulujen arjen helpottamiseksi uudet ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien järjestämiseksi.
Perusperiaate on se, että kukaan ei ole velvollinen koulussa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Uskonnollisten tilaisuuksien ajaksi koulussa pitää mahdollisuuksien mukaan järjestää oppilaille mielekästä korvaavaa toimintaa.
Virsivisa ja ruokarukoukset
Hyllykallion koulussa Seinäjoella uskonnollisen toiminnan rajoja on vedetty sen jälkeen, kun koulun toiminnasta tehtiin kantelu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.
Ratkaisussaan aluehallintovirasto linjasi muun muassa, että Virsivisaan osallistumisessa on kysymys uskonnon harjoittamisesta. Siksi Virsivisa olisi perusteltua järjestää oppilaiden vapaa-ajalla.
Aluehallintovirasto otti tiukan linjan myös yhdessä luettaviin ruokarukouksiin. Niitä ei saa järjestää, jos yksikin sellainen oppilas, joka ei osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, joutuisi osallistumaan rukoustilanteisiin edes passiivisesti.
Hyllykallion koulu on tehty pitkään yhteistyötä evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa.Anna Wikman / Yle
Arki ohjannut käytäntöjä
Aluehallintovirastolta saadut moitteet olivat Seinäjoella sysäys siihen, että koulujen yhteisiä linjauksia täsmennettiin. Seinäjoella on nyt päätetty, että esimerkiksi ruokarukouksia ei enää lueta yhdessä ääneen yhdessäkään perusasteen koulussa tai luokassa.
Seinäjoella on pantu merkille, että vanhemmat ovat tulleet tietoisemmiksi lastensa oikeuksista. Seinäjoen kaupungin perusopetusjohtaja Jari Jaskari sanoo, että henkisessä ilmapiirissä on tapahtunut selvä muutos.
– Ihmisten ajattelutavat muuttuvat kaiken aikaa, tulee uudenlaisia näkemyksiä ja katsomuksia. Nyt ollaan hyvin tarkkana siitä, että oppilaiden oikeudet toteutuvat, ja sen takia meilläkin on nyt näitä ohjeita tarkennettu.
Antti Tokkari sanoo, että tarkennetut ohjeet tulivat tarpeeseen.
– Kyllä on hyvä, että kaupunki on tehnyt selkeän yhteisen ohjeistuksen kaikille kouluille. Ohjeita on ollut tähänkin asti, mutta arki on ehkä ohjannut käytäntöjä vähän eri suuntiin.
Kantelupukki
Kantelupukki.fi -palvelu kertoo auttavansa "kaikkia, joiden mielestä päiväkodissa, koulussa tai iltapäiväkerhossa loukataan lasten tai oppilaiden uskonnonvapautta tai yhdenvertaisuutta".
Seinäjokelainen opettaja ja Vapaa-ajattelijain liiton hallituksen jäsen Mikko Muilu kuuluu Kantelupukki.fi -sivuston ylläpitoryhmään. Hän arvioi, että uskonnonvapaus ei vielä toteudu ainakaan joka paikassa.
– Olen opettajana tehnyt sijaisuuksia ympäri maakuntaa [Etelä-Pohjanmaa] ja nähnyt, että niitäkin opettajia on, jotka rukoiluttavat kolme kertaa päivässä ja pelottelevat helvetillä.
Muilun mukaan koulujen ja opettajien suhtautumisessa uskontokysymyksiin on alueellisia eroja. Erot näkyvät myös Kantelupukki-sivustolle tulevista yhteydenotoissa.
On paljon opettajia, joiden on vaikea vaihtaa käytäntöjään. Mikko Muilu
– Pohjanmaalla tämä on suhteellisen uusi asia, kun taas Etelä-Suomessa on ollut jo pitkään ihan normaalikäytäntö, että koulun tehtävä ei ole harjoituttaa tai harjoittaa uskontoa.
Mikko Muilu kiittelee opetushallituksen ohjeita, joissa linjataan hänen mukaansa koulujen uskonnon harjoittamiseen liittyviä kysymyksiä ilman tulkinnanvaraa.
– Uskoisin kuitenkin, että tulee vielä jonkin verran valituksia ennen kuin linja kouluissa yhtenäistyy. On paljon opettajia, joiden on vaikea vaihtaa käytäntöjään.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto onkin tähdentänyt Virolahden Klamilan koulun yhden opettajan opetusmetodeja koskevassa ratkaisussaan, että yksittäinen opettaja ei voi päättää uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä koulussa. Tämä oikeus on koulutuksen järjestäjällä.
Koulun pitkät perinteet
Opettajien ammattijärjestö OAJ pitää Opetushallituksen ohjeita selkeinä ja hyvänä selustana koulun toiminnan järjestämiseen.
– En näe, että aihe herättäisi laajasti ristiriitoja. Niin paljon yksittäisiä kysymyksiä aiheeseen liittyvien säädösten tulkinnasta kuitenkin on ollut, että ohjeille on ollut selvä tarve, toteaa OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.
Salo huomauttaa, että koulun perinteet ovat muodostuneet pitkän ajan kuluessa ja niissä tehtävät muutokset herättävät muutosvaiheessa kysymyksiä ja epäselvyyttäkin.
– Aihe on myös ymmärrettävästi delikaatti. Juuri siksi yhteiset ohjeet ovat tärkeitä.
Voit osallistua keskusteluun koulujen uskonnollisesta toiminnasta kommentoimalla tätä artikkelia. Kerro omista kokemuksistasi. Toteutuuko koulussa uskonnonvapaus?
TUKHOLMA Ruotsalainen suosikkiyhtye Abba on levyttänyt uutta musiikkia.
Asiasta kertoi yhtyeen manageri Görel Hanser.
Hanser kertoo lehdistötiedotteessa, että Abba-yhtye on levyttänyt 35:n vuoden tauon jälkeen kaksi uutta sävelmää. Toinen niistä on nimeltään I still have faith in you, toisen nimi ei ole vielä tiedossa.
Tiedotteessa Abban jäsenet kertovat, että on kuin he olisivat olleet vain lyhyellä lomalla.
– Meistä kaikista tuntui, että olisi upeaa tavata ja mennä levytysstudioon, yhtyeen jäsenet Agnetha Fältskog, Benny Andersson, Björn Ulvaeus ja Ann-Frid Lyngstad kuvaavat tunnelmiaan.
-Me olemme vanhentuneet, mutta biisit ovat uusia, se tuntuu hyvältä, he sanovat.
Abba-yhtyeen jäsenet esiintyvät myös ensi syksynä brittilaisen BBC:n ja amerikkalaisen NBC:n tv-viihdeohjelmassa, mutta eivät omina itsenään vaan digitaalisina hahmoina.
Abba on yksi maailman menestyneimmistä popmusiikki-yhtyeistä. Matka kansainväliseen menestykseen alkoi, kun yhtye voitti vuonna 1974 Euroviisut kappaleellaan Waterloo.
Arkeologit ovat kertoneet löytäneensä 140 lapsen uhripaikan. Muinainen uhripaikka sijaitsee lähellä nykyistä Trujillon kaupunkia Perun pohjoisosassa. Alue tunnetaan nimellä Las Ljamas.
Arkeologit arvelevat, että uhripaikka voi olla jopa laajin koskaan löydetty, kertoo BBC.
– Minä eikä kukaan muukaan uskonut, että löydämme tällaisen, kertoo John Verano, yksi johtavista arkeologeista.
Lapset ovat olleet iältään 5-14-vuotiaita. Heidät on uhrattu noin 550 vuotta sitten. Lisäksi arkeologit löysivät haudasta noin 200 laaman jäänteet.
Tutkijat: Syynä luonnonkatastrofi?
Toinen tutkijoista, Gabriel Prieto, kertoo BBC:lle, että kun ihmiset kuulevat löydöstä, he kysyvät, miksi näin on tapahtunut.
Tutkijat uskovat, että lapset uhrattiin suurten tulvien ja luonnokatastrofin tuhottua muinaisen Perun rannikkoa. Tulvat syntyivät mahdollisesti El Nino-ilmiöstä eli merivirran ajoittaisesta muuttumisesta ja lämpenemisestä.
Vuonna 2011 Huanchaquiton alueelta löytyi 40 uhrin ja 74 laaman jäänteet 3500 vuotta vanhan temppelin raunioista.
National Geography kertoo, että ihmisten uhraamista esiintyi atsteekkien, mayojen ja inkojen kulttuureissa. Kulttuureissa uhrattiin kuitenkin pääasiassa aikuisia.
Jutun otsikkoa täsmennetty 28.4.2018 kello 14:30: Otsikossa luki aiemmin "Muinaisessa Perun valtakunnassa uhrattu 140 lasta".
Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin vaimo Ri Sol-ju nähtiin hymyilevänä Koreoiden huipputapaamisen päättävällä juhlaillallisella.
Kansainväliset kuvatoimistot näyttivät suoraa kuvaa illallisen alusta, kun Etelä- ja Pohjois-Korean johtajat puolisoineen kuuntelivat musiikkiesitystä. Itse illallisella nautittiin molempien maiden ruokia.
Ri Sol-justa tiedetään vähän, vaikka hänen roolinsa onkin ollut näkyvämpi kuin Pohjois-Korean aikaisempien johtajien vaimojen. Kimin isän ja isoisän puolisoja nähtiin harvoin julkisuudessa.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ja hänen vaimonsa Ri Sol-ju perjantain huippukokouksessa.Korea Summit Press / EPA
Pohjois-Koreassa Ri'tä kutsutaan "kunnioitetuksi ensimmäiseksi naiseksi".
Ri on esiintynyt tapahtumissa miehensä rinnalla Pohjois-Koreassa ja myös Kiinan-vierailulla maaliskuussa.
Taustaltaan Ri on laulaja ja hän on noin 30-vuotias. Pariskunta avioitui vuonna 2009 ja heillä on kolme lasta.
Hän esiintyi julkisuudessa Kimin rinnalla ensimmäistä kertaa vuonna 2012.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un, hänen puolisonsa Ri Sol-ju sekä Etelä-Korean presidentti Moon Jae-In vaimonsa Kim Jung-sookin kanssa maiden huippukokouksessa perjantaina.EPA
Kim Il-sungin yliopistosta valmistunut Pohjois-Korean johtajan vaimo kuului nuorempana lauluyhtye Unhasuun, jonka viranomaiset olivat koonneet. Hän on tiettävästi opiskellut laulamista Kiinassa.
Ri oli myös mukana pohjoiskorealaisessa cheerleader-ryhmässä, joka vieraili Etelä-Koreassa vuonna 2005.
Kiinan-vierailulla Ri Sol-ju herätti yleisön huomiota tyyliikkäällä olemuksellaan, kertoo Business Insider.
Sudenkaatolupien saaminen Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan suunnalla saattaa helpottua lähitulevaisuudessa. Syynä ovat metsäpeurat, joita ollaan vapauttamassa Isojoen luontoon ensi vuoden syksynä.
Alueella on käynnissä miljoonien eurojen hanke, jonka tavoitteena on luoda alueelle pysyvä metsäpeurakanta. Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että hankkeen onnistuminen vaatii susien metsästämistä alueella.
– Metsäpeura on suden ruokaa ja vapautusten alkuvaiheessa peurojen lukumäärä on kriittisen pieni. Soisi olevan niin, että löytyisi suden kannanhoidolliset keinot, joilla tilanteeseen puututaan, sanoo peurahanketta vetävä Sakari Mykrä Metsähallituksesta.
Toistaiseksi kaatoluvat alueelle ovat kuitenkin olleet tiukassa. Isojoen peurat elävät vielä aitauksessa, joten niiden katsotaan olevan siellä turvassa.
Lisäksi Suomen susikanta on keväällä 2017 tehdyn tuoreimman arvion mukaan liian pieni, jotta lupia heltiäisi helposti. Susikanta saattaa kuitenkin lähivuosina kasvaa niin sanotun "pienimmän elinvoimaisen kannan" tasolle.
– Kesäkuussa tulee seuraava kanta-arvio, ja jos kanta on kasvanut rajan yli, tilanne on vähän uusi, Mykrä sanoo.
Riistapäällikkö: Ohjeistus tullee ministeriöstä asti
Riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta myöntää varovaiseen sävyyn, että lupien myöntämisen helpottuminen jatkossa on mahdollista.
– Siinä vaiheessa, kun susikanta on suotuisalla tasolla, meidän on mahdollista myöntää lupia joustavammin. Toistaiseksi susikanta ei kuitenkaan ole suotuisalla tasolla, Luoma sanoo.
Luoman mukaan Suupohjan tilannetta joudutaan pähkäilemään riistahallinnossa. Hän uskoo, että ohjeistusta annetaan maa- ja metsätalousministeriöstä asti.
Luoma ei kuitenkaan lähde arvailemaan, kehottaako ministeriö karsimaan susien määrää alueelta.
– Eri vaihtoehtoihin en voi ottaa kantaa.
Jopa koko lauman hävittäminen mahdollista?
Susikannan hoitosuunnitelman mukaan jopa kokonaisen susilauman poistamista "tulee harkita erityisesti metsäpeura-alueilla". Suunnitelma on kuitenkin tulkinnanvarainen ja toistaiseksi on mahdotonta ennustaa, miten asiassa lopulta käy.
Peuraprojektia vetävä Sakari Mykrä kuitenkin toteaa, että olisi hölmöä antaa asioiden edetä omalla painollaan.
– Jos peuroja ensin julkisella rahalla tarhataan ja lisäännytetään, mutta lopulta päädytään siihen, että sudet ne sitten syövät, niin ei se mielestäni järkevää ole, Mykrä sanoo.
– Nyt mietitään, onko asiaan mahdollista puuttua ennen kuin peuroja vapautetaan vai puututaanko vasta sitten, kun peuroja on ulkona tarhasta.
Isojoen Lauhanvuoren kansallispuistossa olevaan aitaukseen tuotiin marraskuussa seitsemän metsäpeuraa totuttautumaan alueeseen. Näiden peurojen vasoja on tarkoitus vapauttaa luontoon. Viime vuoden arvion mukaan kansallispuiston läheisyydessä liikkuu kolmen suden lauma.
Metsäpeurakantaa pyritään luomaan myös Seitsemisen kansallispuistoon. Kahdessa kansallispuistossa toimivan peurahankkeen yhteisbudjetti on yli viisi miljoonaa euroa.
Samalla Lepomäki tuli kirjassaan luoneeksi uuden poliittisen määritelmän: kokoomuksen tilataksi.
Termillä tarkoitetaan tilataksin kuljetuskapasiteetin perusteella enintään kahdeksan hengen luottojoukkoa, jolla on vaikutusvaltaa puolueen poliittisiin päätöksiin tai strategiaan.
Tosin tässä tilataksissa on ajoittain penkkejä tyhjänäkin, sillä ydinryhmän lisäksi kuullaan vaihtuvia henkilöitä teemasta riippuen, esimerkiksi elinkeinoelämästä tai Petteri Orpon kotikaupungista Turusta.
Kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja Anssi Kujala istuu etupenkillä navigaattorina valtiovarainministeri Petteri Orpon vieressä. Hän on Orpon ykkösavustaja ja oli mukana myös hallituksen kehysriihineuvotteluissa.
Kujala siirtyi Orpon avustajaksi Suomen Yrittäjistä, ja hän on oikean laidan kokoomuslainen. Kujalalla on pitkä historia puolueen eri järjestöissä.
Ministerit vaihtuvat, mutta erityisavustajat usein pysyvät pidempään: toinen tärkeä henkilö Orpon kabinetissa lehdistöavustaja Mikko Kortelainen, joka toimii myös poliittisena neuvonantajana.
Kortelainen on työskennellyt Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjassa ja Jyri Häkämiehen erityisavustajana tämän elinkeino- ja puolustusministeriaikana.
2) Heti kuskin takana: Häkkänen ja Mykkänen
Kaksi taksinpenkkiä heti kuljettajan takaa on ehdottomasti varattu kahdelle ministerille: oikeusministeri Antti Häkkäselle sekä sisäministeri Kai Mykkäselle. Kumpaakin on arvuuteltu Orpon seuraajaksi.
Mykkästä kuvaillaan strategiapäälliköksi, joka visioi, keksii ja ehdottaa puolueessa luovia ratkaisuja.
Häkkänen on kokoomuksen ensimmäinen varapuheenjohtaja ja entinen kokoomusnuorten puheenjohtaja. Hänellä on ministerintitteliään laajempi vastuu puolueesta, hän kommentoi medialle puolueen asioista ja on vastannut hallituksen maakunta- ja soteuudistuksen neuvotteluista.
3) Takapenkkiläiset: Häkämies ja Oksala
Ajoittain kokoomuksen tilataksiin nousevat myös elinkeinoelämän etujärjestö EK:n johtajat Jyri Häkämies ja Ilkka Oksala, kummatkin kokoomuslaisia.
Kummankin näkemyksiä työmarkkinoista kuunnellaan. Sote-uudistuksen takia Ilkka Oksalan viestit ovat olleet ajankohtaisia.
Häkämiehellä on lisäksi paitsi Mikko Kortelaiseen, myös Kai Mykkäseen tiivis yhteys jo vuosien takaa: Mykkänen toimi Häkämiehen ministeriaikana tämän erityisavustajana. Häkämies siirtyi EK:hon vuonna 2012, ja Mykkänen nimitettiin samana vuonna EK:n johtoryhmään.
4) Välillä kyydissä: Turkulaiset, kuten Aleksi Randell
Useita Orpon lähipiiriläisiä yhdistää kokoomustoiminta Turun seudulla, joka on kokoomuksen erittäin vahvaa aluetta. Siellä poliittinen broileri Petteri Orpo kasvoi päättäjäksi.
Turun ex-kaupunginjohtaja Aleksi Randell on Turun verkoston oleellisia jäseniä. Toinen pitkäaikainen luotettu Turun seudun politiikasta on Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Max Mickelsson.
Neljäkymmentä vuotta sitten kouluissa opetettiin vielä kunnollista kaunokirjoitusta. Sen jälkeen koukeroita on oiottu useita kertoja peruskouluhistorian aikana. Kirjoittamista on pitänyt helpottaa, koska nuorten kirjoittaminen muuttui vaikeasti luettavaksi.
Pitkän uran tehnyt Lapin yliopiston harjoittelukoulun luokanopettaja lehtori Eija Hast muistaa kuinka kaunokirjoittamisen alasajo alkoi peruskoulun alkuaikoina.
– Silloin huomattiin, että peruskoulun myötä ei pystytä enää koukeroista oikealle kallistuvaa kirjoitusta opettamaan, koska työpäiviä oli enää viisi. Kaunokirjoitusnumeroitakaan ei enää ruukattu antaa peruskoulussa. Tuli työkirjoja ja kirjoitettiin vähemmän.
– Lapset eivät enää kerenneet oppia kaunokirjoitusta kunnollisesti joten päätettiin, että nyt täytyy vanhalle kirjoitustyylille tehdä muutos ja sitä helpotettiin, sanoo Eija Hast.
Ensimmäinen helpotus tehtiin 80-luvun lopulla ja seuraava vuonna 2004 kunnes kaksi vuotta sitten kaunokirjoituksesta lopulta luovuttiin käytännössä kokonaan tekstauksen ja tietokoneen hyväksi.
– Meillä on menty siihen, että ekaluokkalaiset opettelevat tekstauksen ja kakkosluokalla aletaan kirjoittamaan enemmän vielä tietokoneella eli siten tulevat näppäintaidot esille ja se vie aikaa. Ei tässä ole enää aikaa mitään kaunoa opetella, sanoo Lapin yliopiston harjoittelukoulun luokanopettaja, lehtori Eija Hast.
Lapin yliopiston harjoittelukoulun luokanopettaja, lehtori Eija Hast on kokenut kaunokirjoituksen alasajon urallaan.Sauli Antikainen / Yle
Tekstaaminen ja tietokone upottavat kaunon
Harjoittelukoulun 2. luokan oppilas Jadessa Jumisko kirjoittaa Eija Hastin opastuksella tekstaamalla tarinaa harjoittelukirjaansa. Jadessa tunnistaa kaunokirjoituksen vaikkei sitä ole koskaan opetellut.
– Äiti on näyttänyt joskus kaunokirjoitusta minulle kun on sitä kirjoittanut, sanoo Jadessa Jumisko.
Huolestuttavaa on myös se, että enää edes opettajiksi opiskelevia ei opasteta kirjoittamisen opettamiseen.
– Ei meillä äidinkielen ja kirjallisuuden kurssilla käydä kirjaimia läpi erikseen. Oletetaan, että me osataan kun ollaan peruskoulut ja lukiot käyty. Kyllä meilläkin voisi olla pieni kurssi missä kerrattaisiin peruskirjaimet ja numerot, sanoo Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelija Jasmin Toivanen.
Kouluissa opetellaan käsinkirjoitusta vain tekstaamalla.Sauli Antikainen / Yle
Digitaalisuus jyrää allekirjoituksen
Käsin kirjoitettava allekirjoitus on yksi niistä yksilötunnisteista, jotka laki määrää yhä kuuluvaksi henkilötodistukseen, kuten passiin. Ennen nimikirjoitus tehtiin kaunokirjoituksella. Nykyisin nuorten allekirjoitus näyttää enemmän tekstatulta.
– Kyllä meille ala-asteella opetettiin vielä vähän kaunokirjoitusta, mutta ei sitä sen jälkeen ole hirveästi opeteltu. Aika harvoin sitä käytän. Ehkä jossain synttärikorteissa missä pitää vähän hienommin kirjoittaa, kertoo 8. luokkalainen Emilia Klemetti Korkalovaaran ylä-asteelta.
Summa summarum lienee selvää, että tulevaisuudessa nimikirjoituksen syrjäyttää pelkästään digitaalinen allekirjoitus. Lain perusteella digitaalinen allekirjoitus on ollut jo vuosikausia vähintään yhtä pätevä kuin käsin kirjoitettu.
Talousasiantuntija Sixten Korkman arvioi, että Suomen Pankin rahapoliittisessa linjassa tuskin monikaan asia muuttuu johtajavaihdoksen myötä. Eduskunnan pankkivaltuusto esittää Olli Rehniä uudeksi pääjohtajaksi.
Korkman muistuttaa, että väistyvä pääjohtaja Erkki Liikanen ja Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajana toiminut Olli Rehn ovat monella tapaa samankaltaisia henkilöinä.
– Molemmilla on kokemusta Suomen politiikasta, molemmat ovat toimineet komissaareina Brysselissä ja ovat kotoisin Mikkelistä sekä omaavat tietynlaisia sosiaalisia taitoja.
– Kukaan ei ole Liikasen kaltainen energiapakkaus, Rehn on hiukan rauhallisempi ja hitaampi mies. Joka tapauksessa yksi mies ei muuta Euroopan keskuspankin linjaa, koska EKP:n neuvoston kokouksiin osallistuu miltei 20 päättäjää, Korkman sanoo.
Korkman uskoo Rehnin pyrkivän Liikasen tapaan sovittelijan rooliin eripuraisessa EKP:n neuvoston johtokunnassa.
– Euroopan Keskuspankilla on haasteita edessään. On vain ajan kysymys, milloin ajaudutaan seuraavaan Euroopan finanssikriisiin ja ongelmia kaatuu myös silloin EKP:n syliin, Korkman uskoo.
Hän arvioi, että Rehnillä saattaa olla uudessa tehtävässä taustastaan hyötyä, koska Rehn toimi edellisen kriisin aikana talouskomissaarina 2010-luvun alussa.
– Pohjois- ja Etelä-Eurooppa ovat täysin erimielisiä siitä, miten kuinka talous- ja rahaliittoa tulisi kehittää. Esimerkiksi Saksa ja Ranskahan ovat hakeneet yhteistä näkemystä, mutta Saksan hallituksen muodostuttua näyttää siltä, että sellaista ei ole.
Pankkiunionin rakentamisesta sen sijaan on Korkmanin mukaan ollut jonkinlaista yksimielisyyttä.
Korkmanin mielestä on henkilöstä kiinni, paljonko tuleva Suomen Pankin johtaja haluaa osallistua julkiseen keskusteluun. Hänen mukaansa johtajan on vaikeaa olla hallituksen talouspolitiikan ankara kriitikko, koska on olemassa pelisääntö, jonka mukaan poliitikot eivät arvostele keskuspankkia ja päinvastoin.
Pankkivaltuuston puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoo, että valinnassa painotettiin rahapolitiikan tuntemusta ja laajaa talouspoliittista ja kansainvälistä kokemusta.
– Näitä puntaroitiin ja päädyttiin yksimielisesti ehdotukseen Rehnin nimittämisestä, Vanhanen kertoo.
Pankkivaltuusto haastatteli kaikkiaan neljää ehdokasta. Rehn on ollut mukana Suomen Pankin johtokunnassa reilun vuoden verran.
WASHINGTON Presidentti Donald Trump kertoi olevansa ”rohkaistunut” Koreoiden johtajien tapaamisesta ja toiveikas siitä, että sopimus Pohjois-Korean ydinsasekehittelyn pysäyttämisestä on mahdollista saavuttaa.
– On vastuullani tehdä sopimus Pohjois-Korean kanssa. En haluaisi hoitaa tätä asiaa, se olisi kuulunut aiemmille hallinnoille, mutta se on nyt sälytetty vastuulleni, Trump sanoi Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Trumpin mukaan Yhdysvaltain tinkimättömänä lähtökohtana on se, että Pohjois-Korealla ei saa olla ydinaseita.
Huipputapaaminen on määrä järjestää viimeistään kesäkuun alussa. Trumpin mukaan järjestelyt etenevät kaiken aikaa.
Esimerkkinä siitä hän mainitsi keskustelut pitopaikasta.
– Olemme karsineet ehdokkaista kaksi tai kolme mahdollista paikkaa. Toivottavasti olemme menestyksekkäitä. Katsotaan kuinka käy, Trump sanaili.
Suomi on ollut Yhdysvaltain mediassa esillä yhtenä tapaamisen mahdollisista paikoista. Muita ovat olleet ainakin Ruotsi, Norja, Puola, Singapore, Thaimaa ja Mongolia. Myös sellaista mahdollisuutta on väläytelty, että tapaaminen järjestettäisiin kansainvälisellä merialueella seilaavalla aluksella.
Kirjoittaja on Ylen kirjeenvaihtaja Yhdysvalloissa
Vapun sää vaikuttaa ennusteen perusteella kaksijakoiselta. Vappuaattona maanantaina on pääosin poutaista, mutta sateet voivat pilata vappupäivän piknikin ainakin etelärannikolla. Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan sadekuuroja voi tulla maanantaina puolestaan maan keskivaiheilla ja pohjoisessa.
Lämpötilat kohoavat alkuviikolla ylimmillään reiluun 10 asteeseen maan eteläosassa. Pohjoisessa lämpötilat ovat 0-5 asteen välillä. Lämpötilat noudattelevat keskimääräisiä lukemia.
– Lämpötila kohoaa vappuaattona ylimmillään 15 asteeseen maan länsiosassa. Iltaa kohden viilenee ja etelässäkin on alle 10 astetta. Lapissa voi olla illalla pakkasta, sanoo Joonas Koskela.
Yle
Sadealue voi yltää maan etelärannikolle tiistaina eli vappupäivänä. Koskelan mukaan ennustemallista riippuen sadealue yltää etelärannikolle joko puolen päivän jälkeen tai vaihtoehtoisesti illansuussa. Ennustekartat tarkentuvat vielä sateiden osalta.
– Ei vaikuta miltään tihkusateelta. Ennusteen mukaan tiistaiaamusta keskiviikkoaamuun voi sataa 10 millimetriä vettä.
Muualla maassa on poutaa ja osittain aurinkoistakin. Vappupäivänä lämpimintä on jälleen maan länsiosassa.
– Lämpötila voi kohota yli 10 asteeseen. Sateessa lämpötilat jäävät alle 10:een.
Luottamus keskustaan ja kokoomukseen laski puolueiden imagotutkimuksessa. Kokoomusta pidetään yhä ylimielisimpänä puolueena, mutta kakkosena on nyt keskusta. Vetovoimaisimmat johtajat löytyvät vasemmistoliitosta ja kokoomuksesta.
Varoitus kaasujalat! Sakkolaput viuhuvat
Poliisi pyrkii tänä vuonna kirjoittamaan enemmän sakkoja ja rikesakkoja kuin aiemmin. Lisäystä tulee poliisin suunnitelmien mukaan kymmeniä tuhansia sakkolappuja. Samalla huomautusten osuus pienenee. Siten poliisilla liikenee enemmän työaikaa vakavampien rikkeiden hoitoon.
Jussi Nukari / Lehtikuva
Tarjolla näkemyksiä valtakunnan huipulta
Suomen sisällissodasta on kulunut sata vuotta. Suomesta ei tullut Syyriaa, vaikka sisällissotamme oli yksi Euroopan historian verisimpiä. Menneistä ja nykyisistä sisällissodista kuulette korkean tason näkemyksiä TV1:n Ykkösaamussa, jossa vieraana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Sauli NiinistöJarno Kuusinen / AOP
Suomi on kovan luokan japanilaissaunojien esikuva
Japanissa leviää saunabuumi ja sen esikuvana on Suomi. Trendikästä on etenkin löyly, eli rouryu. Saunasta on tullut etenkin pari-kolmekymppisten japanilaisten trendikäs harrastus suurkaupungeissa.
Dome-kupolisauna oli yksi Japanin saunafestivaalien 12 eri saunasta. Se lähti tuulen mukana lentoon ennen tapahtumaa.Johanna Pohjola / Yle
Viikonloppuna poutaa ja ajoittain sadekuuroja
Viikonloppu on suurimmaksi osaksi poutainen, mutta sadekuuroihin kannattaa varautua eri puolilla maata. Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan lämpötila on lauantaina maan etelä- ja keskiosassa 10 asteen tienoilla. Pohjoisessa on viileämpää. Pohjois-Lapissa sateet tulevat lumena ja muualla vetenä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Varovainen siika on yksi suomalaisten lempikaloista, ja nyt sen ongintasesonki on kiivaimmillaan.
Jotkut ovat ihan hulluna siikaan – kuten esimerkiksi Rakel Liekki, mediapersoona ja Nenäpäivä-säätiön viestintä- ja markkinointipäällikkö. Hän kertoo, että voisi syödä siikaa monta kertaa päivässä.
– Haluaisin syödä sitä niin paljon, ettei silmäpusseilta näkisi eteen, kun ne olisivat niin täynnä graavisiian suolaa!
Yle päätti viedä Liekin kalaan, jotta tämä oppisi pyytämään itse lempiruokansa. Opettajaksi lupautui kalastusopas Markku Tiusanen. Tiusasen opeilla vasta-alkajakin pääsee siianpyynnin makuun.
Halvalla kiinni siian ongintaan
Jos omistaa virvelin valmiiksi, ei siian onginta käy kalliiksi. Jos ei, niin sopivan virvelin saa kalastusopas Markku Tiusasen mukaan jo 50–60 eurolla.
Ensin on kuitenkin hyvä muistaa, ettei siian pyynti ei ole jokamiehenoikeuksien piirissä, koska sitä ongitaan heitettävällä virvelillä. Niinpä ennen kalaan lähtöä pitää maksaa kalastonhoitomaksu, jonka voi maksaa joko päiväksi (6 euroa), viikoksi (15 euroa) tai vuodeksi (45 euroa). Lasten ja eläkeläisten ei kuitenkaan tarvitse sitä maksaa. (Katso tarkemmat ehdot Metsähallituksen sivuilta.)
Liekkiä kiinnostavat kastematojen erot. Tiusasen mukaan monella kalastajalla on omat suosikkinsa.
– Joku vannoo, että sen on oltava savimato, joku toinen tykkää lehtimadosta, mutta kyllä mato kuin mato kelpaa. Oman kompostin madot ovat kuitenkin varmasti parhaita, koska ne ovat erittäin tuoreita ja hyvässä kunnossa.
Siikaa ongitaan rannoilta. Paras sesonki on muutama viikko jäiden lähdön jälkeen.Paavo Häikiö / Yle
Siikaa ongitaan rannalta heittämällä virvelillä ongenkoukussa oleva mato mereen. Sopiva paikka on Tiusasen mukaan sellainen, jossa on puhdas pohja.
– Sillä on merkitys, minkälainen pohja on. Syvyys ja pohjan laatu vaikuttavat, samoin tuuli. Aika usein tuulen ja tyynen rajapinta on hyvä ongintapaikka.
Saaliin kannalta ei ole väliä, onko kalastuspaikka auringossa vai varjossa. Kalastajalle itselleen voi olla mukavaa, että aurinko lämmittää. Sillä ei ole väliä, onko pohja hiekkaa vai soraa. Myös savinen pohja käy.
– Tärkeintä on puhdas pohja. Kivinen pohja on huono, koska mato valuu kivien koloihin eikä siika löydä sitä. Myös leväinen pohja on huono, koska mato menee silloin kalalta piiloon.
Uudeltamaalta löytyy hyviä siian ongintapaikkoja pitkin rannikkoa
Sesongin ollessa huipussaan Helsingin parhailla siian ongintapaikoilla on kalastajia jopa ruuhkaksi asti. Hyviä paikkoja on kalastusopas Tiusasen mukaan onneksi kuitenkin paljon.
– Helsingissä kuuluisimmat paikat ovat Uutela ja Lauttasaari. Espoossa paljon porukkaa käy Karhusaaressa ja Suvisaaristossa.
Paras siian ongintasesonki kestää kahdesta neljään viikkoa jäiden lähdön jälkeen. Vinkkinä Tiusanen kertoo, että myös syksyllä siika syö, minkä mahdollisuuden moni jättää käyttämättä.
Kalastusopas Markku Tiusasen autotalli on kalaihmisen aarreaitta. Sieltä löytyy sopivat välineet myös siianongintaan.Paavo Häikiö / Yle
Siian onginta on odottelua
Tiusanen näyttää Liekille, miten koukku pujotetaan vain sentin verran madon sisään, minkä jälkeen koukun pää jää näkyviin. Kala ei osaa pientä koukkua varoa. Mato pujotetaan koukkuun kokonaisena, ei katkaistuna.
– Ehdottomasti laitetaan kokonainen liero, koska se liikkuu merenpohjassa. Liike houkuttelee, jolloin siika todennäköisemmin löytää madon.
Heittotekniikan tulee olla rauhallinen. Kaappikellon heilurin vauhtisella saattoheitolla pyritään saamaan syötti sopivaan kohtaan.
– Sitä heittoa ei saa riuhtaista, ettei mato repeä irti. Paras etäisyys rannasta riippuu pohjasta, eli miten syvään kohtaan halutaan mato saada.
Siika voi Tiusasen mukaan olla puolentoista tai kahden metrin, jopa kahdeksan metrin syvyydessä.
– Sen takia olisi hyvä, jos kalastuspaikan lähellä olisi erisyvyisiä kohtia, joita pystyy kokeilemaan.
Leikari estää lyijypainoa valumasta syötin päälle.Paavo Häikiö / Yle
Parinkymmenen minuutin välein kannattaa tarkistaa, ettei syötti ole mennyt liian likaiseksi. Jos siinä on moskaa, niin koukku ja mato puhdistetaan ja vaihdetaan paikkaa.
– Tämä on kärsivällisen miehen laji. Mutta jos mitään ei tapahdu puoleen päivään samalla paikalla, niin kannattaa jo oman mielenterveyden vuoksi katsoa jotain toista paikkaa.
Siian syönnin näkee siitä, että vavan kärki alkaa "sähköttää" eli heilua nopeasti lyhyen matkaa edestakaisin. Siika syö madon kokonaan ja koukun samalla. Se on hidasta.
– Ei rynnätä siihen vapaan heti kiinni, vaan odotetaan ja lasketaan vaikka rauhallisesti kymmeneen. Tämän jälkeen tartutetaan kala reippaalla vedolla nostamalla vapaa nopeasti ylöspäin.
Kalastusopas Markku Tiusanen näyttää Rakel Liekille miten siimasta pidetään ennen heittoa kiinni.Paavo Häikiö / Yle
Kun kala on kiinni pitää saalis kelata vapa pystyssä mahdollisimman lähellä pintaa rantaan. Jos kala pääsee sukeltamaan saattaa se uida kiven tai rakkolevän taakse, jolloin se voi irrota.
– Pinnassa kala ei pääse myöskään sotkemaan siimaa mihinkään kiinni.
Lopuksi kala tainnutetaan lyömällä sitä päähän “papilla” eli puu- tai metallikepillä. Kivikin käy tarvittaessa. Tämän jälkeen kalalta katkaistaan kaulavaltimo, jotta veret valuvat ulos, minkä jälkeen kala kannattaa laittaa nopeasti kylmään.
– Paras on, jos ottaa kylmälaukkuun kylmäkalleja ja laittaa sinne tainnutetun ja verestetyn kalan. Se on mielestäni kalan säilyvyyden kannalta jopa parempi kuin sumppu.
Vankilaviranomaisilla ei ole enää oikeutta ilmoittaa oma-aloitteisesti muille viranomaisille tietoa vankien radikalisoitumisesta tai muusta riskikäytöksestä, uutisoi Lännen Media.
Uuden linjauksen mukaan esimerkiksi poliisi ja suojelupoliisi saavat vankiloilta tietoa riskihenkilöistä vain, jos osaavat kohdennetusti pyytää sitä.
– Näin lakia on tulkittu. Täysin poissuljettua tietojen luovuttaminen ei ole. Mutta on totta, että poliisin on vaikea kohdentaa pyyntöä, jos sillä ei ole tietoa esimerkiksi henkilön toiminnasta vankilassa, vahvistaa osastopäällikkö Arto Kujala oikeusministeriöstä Lännen Medialle.
–On tietenkin täysin kestämätön tilanne, jos viranomaisten välillä ei pystytä välittämään tärkeitä tietoja, hän jatkaa.
Ongelma ilmeni viime vuoden lopussa, kun Rikosseuraamuslaitos ryhtyi perustamaan uusia virkoja radikalisoitumisen ehkäisyyn.
Samalla laittomaksi tulkittiin myös vankiloissa tapahtuva systemaattinen, keskitetty tiedonhankinta ja tiedon analysointi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, joten se jouduttiin lopettamaan.
Rikosseuraamuslaitos on aiemmin luovuttanut oma-aloitteisesti uhkatietoa vangeista poliisille. Poliisin näkemyksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksella on tähän edelleen lainmukainen velvollisuus ja oikeus.
Oikeusministeriö pitää tärkeänä, että tiedonvaihto viranomaisten välillä turvataan. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selkiyttämään lainsäädäntöä. Ministeriö arvioi uuden sääntelyn tulevan voimaan vuonna 2020. Siihen saakka viranomaiset joutuvat pohtimaan keinoja vaihtaa tietoja lakia rikkomatta.
Lestijärven Syrinkylällä sijaitseva parin kilometrin mittainen Haravojantie on ELY-keskuksen liipasimella. Viranomaisten laskelmien mukaan tien liikenne on niin vähäistä, että tie palvelee oikeastaan vain sen varrella asuvia ihmisiä.
Kun maantie lakkautetaan, sen hoito ja ylläpito siirtyvät valtiolta yksityiselle tiekunnalle, joka täytyy perustaa.
Haravojantien varrella asuva Olavi Salo muistaa, kun kunta rakensi tien vuonna 1963. Siitä lähtien tietä on hoidettu julkisin varoin, välillä paremmin, nykyään huonommin.
Kyllä minä poliittisia päättäjiä syytän tästä. Tämä on yksi konsti tyhjentää maaseutu. Olavi Salo
Suunnitelmat tuntuvat käsittämättömiltä.
– Nyt Helsingistä ruvetaan määräilemään, mikä tie kannattaa yhteiskunnan varoilla pitää asuttuna ja mikä tie pitää jättää pois. Kyllä EU ei ole ainakaan tänne maaseudulle mitään hyvää tuonut. Kyllä minä poliittisia päättäjiä syytän tästä. Tämä on yksi konsti tyhjentää maaseutu, puhisee Olavi Salo.
Kalle Niskala / Yle
Viime vuosina on lakkautettu vain viisi tieosuutta
Maantien lakkauttamisesityksiä on tehty tällä vuosikymmenellä harvakseltaan. Vuosina 2011–2017 Liikennevirastoon on tullut yksitoista esitystä, joista viisi viime vuonna. Liikenne- ja viestintäministeriö on lakkauttanut esitetyistä tieosuuksista viisi, viimeksi toissavuonna.
Se, että esitykset eivät useinkaan ole edenneet ministeriössä, on vaikuttanut intoon tehdä niitä, arvioi Liikenneviraston lakimies Sari Lajunen. Esityksiä ei ole aina edes otettu ratkaistavaksi.
Liikenneneuvos, yksikön johtaja Ari-Pekka Manninen liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että lakkauttamisia tehdään perustelluista syistä ja huolellisen arvion pohjalta. Lakkauttamiset mahdollistavat toisaalta resurssien kohdistamisen uudelleen, liikenteellisesti akuutteihin kohteisiin.
Ministeriö hyväksyy vain maantien lakkauttamista koskevat tiesuunnitelmat, Liikennevirasto muut. Suunnitteilla olevaan maakuntauudistukseen kuuluu osana myös maantielain uudistaminen. Se siirtäisi ensi vuoden alusta päätöksenteon maanteiden lakkauttamisesta ministeriöltä Liikennevirastolle.
Lajunen muistuttaa, että tieverkon kokonaisuuden tarkastelu on osa Liikenneviraston tehtävää. Teiden luokittelu on myös yhdenvertaisuuskysymys: nykyään valtion hoidossa on vähäliikeisten teiden joukossa hyvinkin hiljaisia teitä ja yksityisteinä osittain niitä vilkkaampia.
Kalle Niskala / Yle
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta uskoo, että lakkauttamissuunnitelmat ovat ely-keskuksissa yhä yksittäisiä ja niiden määrä on kokonaisuudessaan pieni. Ne eivät myöskään koske teitä, joiden julkinen käyttö olisi merkittävää.
Myös Lehtinen tunnistaa sen, että ministeriö ei ole juuri vienyt lakkauttamisesityksiä eteenpäin. Jos Liikennevirasto ottaa mahdollisen lakimuutoksen jälkeen toisenlaisen linjan, tilanne voi muuttua.
– Eihän meillä ole aikaa tehdä esityksiä, jotka eivät mene läpi, sanoo Lehtinen.
Ari-Pekka Manninen liikenneministeriöstä ei usko, että lakkauttamissuunnitelmien määrä tai ratkaisut muuttuisivat lakimuutoksen jälkeen. Kyse on pienestä kokonaisuudesta.
Tiesuunnitelmat voidaan jatkossakin siirtää ministeriön ratkaistavaksi, jos kunta, maakunta tai lupa- ja valvontavirasto olisi olennaisista kohdista eri mieltä tai Liikennevirasto jostain syystä haluaisi suunnitelman ministeriön hyväksyttäväksi.
Siirto on kuitenkin poikkeuksellinen toimi, jota sovelletaan Mannisen mukaan vain yhteiskunnallisesti hyvin merkittävissä tiehankkeissa.
Tien kunnossapito tuhat euroa kilometriltä
Yksityinen tienhoitokunta joutuu kustantamaan sekä tien talvi- että kesähoidon, mutta myös mahdolliset perusteellisemmat korjaukset.
Elyn laskelmien mukaan peruskunnossapito maksaa suurin piirtein tuhat euroa kilometriä kohden. Sen sijaan mahdollisten perusparannusten kustannukset riippuvat niin monesta seikasta, että yksikön päällikkö Vesa Leino Etelä-Pohjanmaan ELYstä ei ryhdy arvailemaan kustannuksia Haravojantielle.
Olavi Salon mielestä vuonna 1963 rakennettu tie vaatii ainakin rumpujen säätöä, sillä vesi ei pääse tällä hetkellä tarpeeksi hyvin pois ojista. Tien alkumetreillä pitäisi ehkä myös laittaa soraa tien runkoon, koska tie routii ja kupruilee pahasti keväisin.
Tien ylläpidon maksaja selvinnee loppuvuodesta, kun Liikennevirasto tekee päätöksensä.
Liikennelaskenta pohjana
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus haluaa luopua pienten maanteiden hoidosta saadakseen säästöjä. Tienpito valtion varoin loppuisi neljältä tieltä Närpiössä ja yhdeltä Lestijärvellä, Uudessakaarlepyyssä ja Kristiinankaupungissa.
ELY on myös pohtinut teiden hoidon tasapuolisuutta, kertoo yksikön päällikkö Vesa Leino. Nyt lakkautuslistalla olevat maantiet ovat pienempiä kuin monet yksityisen tienhoitokunnan kontolla olevat tiet.
Siihen taas ei ole rahaa, että yksityisteiden statusta helposti nostettaisiin ja teistä tulisi julkisin varoin ylläpidettäviä. Siksi liikettä on vain julkisesta yksityisen suuntaan.
Haravojantien varrella Lestijärvellä liikennettä on mitattu tienvarren tolppaan asetetulla laskimella. Liikennettä on sen verran, mitä kuuden tilan ja talon toimista syntyy. Paikallisten asukkaiden lisäksi tietä käyttävät toisinaan mökkimatkailijat.
Noottia lähtee eteenpäin
Olavi Salo aikoo kirjata Haravojantien lakkautusesityksestä muistutuksen. Hän kuitenkin toivoo, että myös Lestijärven kunta esittäisi asiasta vastalauseen.
– Asia tulee kunnanhallitukseen toukokuun aikana. Päätöksiä ei voi kirjoittaa etukäteen valmiiksi, mutta todennäköisesti Lestijärven kunta antaa lausunnon, jonka mukaan nykytilanne pitäisi säilyttää ennallaan, muotoilee kunnanjohtaja Esko Ahonen.
Kunnassa muistellaan, että ainakaan 30 vuoteen ei Lestijärvellä ole lakkautettu teitä. Esitys ihmetyttää.
– Valtio on sälyttämässä vastuuta monessa asiassa kunnille. Se näyttää nyt olevan linjana täällä periferiassa, harmittelee kunnanjohtaja.
Kun tien lakkautusesitys on käynyt läpi lausuntokierroksen, liikennevirasto tekee asiassa päätöksen. Jos päätöksenä on maantien statuksen lakkauttaminen, tienpito siirtyy perustettavan yksityistiekunnan hoitoon seuraavana vuonna eli 2019.
Maailman ainoa kelluva ydinvoimayksikkö on lähtenyt matkaan pietarilaiselta telakalta. Aluksen voi hyvällä onnella lähipäivinä nähdä Tukholman- tai Tallinnan-laivoiltakin.
Jos satut lähipäivinä kuvaamaan matkaa tekevän ydinvoimalan, lähetä meille kuva:
Akademik Lomonosov -niminen alus hinataan ensin Murmanskiin, jossa siihen ladataan ydinpolttoainetta.
Aluksen lopullinen määränpää on Koillis-Siperiassa sijaitseva Pevek. Siellä se tulee toimimaan paikallisena ydinvoimalaitoksena. Reaktorin ensimmäinen käynnistys on suunnitteilla vuoden 2018 syksyllä.
Kelluvan ydinvoimalan on tarkoitus tuottaa sähköä Venäjän vaikeasti saavutettavissa oleville syrjäseuduille.
Helsingin seudulla voi nähdä häivähdyksen tulevaisuuden bussiliikenteestä jo nyt.
Helsingin seudun liikenteen HSL:n kalustoinsinööri Petri Saari kertoo, että kokeilussa on suurikokoinen nivelbussi, johon mahtuu jopa lähes 130 matkustajaa. Tällä hetkellä suurimmat HSL:n käytössä olevat bussit kuljettavat enimmillään noin 90 ihmistä.
Kokeilubussissa on myös tavallista enemmän seisomapaikkoja: kaikista paikoista yli puolet.
Nivelbussi on liki 19 metriä pitkä eli kuusi metriä pidempi kuin nyt liikenteessä olevat bussit.
"Bussia on lähdetty rakentamaan hieman kuin raitiovaunua"
Saari kuvailee nivelbussia osin raitiovaunun kaltaiseksi.
– Sitä on lähdetty rakentamaan hieman kuin raitiovaunua. Se on tarkoitettu lyhyemmille matkustusmatkoille.
– Tulevaisuudessa tulee sähköisiä nivelbusseja. Nyt valmistaudutaan siihen, mitä se vaatii katuverkolta, ja haetaan myös matkustuskokemusta, Saari sanoo.
Raitiovaunusta muistuttaa myös se, että ohjaamo sijaitsee keskellä keulaa, ei sen vasemmassa laidassa.
– Sitä ajetaan samalla tavalla kuin raitiovaunua. Ohjaamo on eristetty kokonaan matkustamosta.
Se tarkoittaa, että kuljettajalta ei pysty ostamaan matkalippua, Saari kertoo.
– Tulevaisuuden nivelbusseissa tämä on järjestetty eri tavalla, hän uskoo.
HSL: Nivelbussi on ketterä keskustaliikenteessä
Saaren mukaan nivelbusseja on ollut Helsingissä paljonkin parikymmentä vuotta sitten.
– Kyllä ne vaan ovat tulossa takaisin. Se on ketterämpi keskustaliikenteessä kuin ne bussit, joita meillä nyt on.
Kokeilubusseja on Helsingin seudulla yksi. Sen kyytiin on voinut päästä torstaina ja perjantaina linjalla 550.
Bussi on käytössä ainakin toukokuun ajan, ja sen tunnistaa muun muassa vihreästä väristä.
Vappuna bussi liikennöi noin puolen tunnin vuorovälillä ja matkustajat voivat nousta sen kyytiin Elielinaukion purkulaiturilta, ravintola Vltavan edestä. Auto jättää matkustajat Kaivopuiston pysäkillä.
Saaren mukaan vappuajelu nivelbussilla on ilmainen.
Hän lisää, että bussin oviaukot ovat tavallista isommat ja tämä lyhentää myös pysäkkiaikaa.
Poliisin tuoreet nopeusvalvontasuunnitelmat kuulostavat hyvältä paitsi liikenneturvallisuuden myös valtion ikuisen rahapulan kannalta.
– Poliisi pyrkii tänä vuonna kirjoittamaan sakkoja ja rikesakkoja selvästi enemmän kuin aiemmin, yhteensä jopa 350 000 kappaletta, kun niitä viime vuonna kirjoitettiin 286 000, sanoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.
Yle Uutisgrafiikka
Siinä on nousua 64 000 eli kasvua 22 prosenttia viime vuotiseen. Pastersteinin mukaan poliisin tavoitteena on nostaa selvästi sakkojen ja rikesakkojen suhteellista osuutta kaikista postitetuista ylinopeuskirjeistä.
Samalla huomautusten osuus pienenee. Yhä useampi peltipoliisin kameran välähdyksen kokenut ei saa siitä enää erillistä huomautusta postilaatikkoonsa, vaan välähdys on ainut muistutus. Siten poliisilla liikenee enemmän työaikaa vakavampien rikkeiden hoitoon.
– Näin tehdään, koska sakot ja rikesakot purevat huomautusta paremmin ylinopeuksiin, eli kaasujalka kevenee, Pasterstein kertoo.
Ylinopeuden rikesakkohaarukka on 140-200 euroa. Päiväsakkojen puolelle mennään yli 20 tuntikilometrin ylinopeudesta. Sakkojen keskisuuruus oli viime vuonna noin 300 euroa.
150 uutta kameraa
Automaattisen liikennevalvonnan tammi-maaliskuun luvut näyttävät jo suuntaa tavoitteen toteutumiselle. Sakko- ja rikesakkomäärät ovat nousseet kymmenisen prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.
Jatkossa tahti vain kiihtyy, sillä poliisin käyttöön on hiljattain päätetty tilata 150 uutta nopeusvalvontalaitteistoa. Se yli tuplaa nykyisen kameramäärän.
Uusien kameroiden ja tolppien asennustyöt alkavat tämän vuoden aikana ja ensimmäiset viritellään pilottipätkille Kuutos- ja Nelosteille.
Kaikki 150 uutta kameraa ja niihin tarvittavat noin 500 kameratolppaa on asennettu paikoillensa parin kolmen vuoden sisällä.
Sakkoja ja rikesakkoja tuomittiin viime vuonna 100 miljoonan euron edestä.
Työmarkkinoiden ulkopuolelle arvioidaan jääneen 70 000 alle 30-vuotiasta.
Talouskasvun aikanakin 24-34 –vuotiaiden miesten työllisyys on heikentynyt, naisten parantunut perhevapaista huolimatta. Tyytymättömimpiä elämään ovat olleet nuoret miehet koulun ja työelämän välitilassa.
Paineet luoda aikuinen elämä, antaa näyttöä tulevalle puolisolle ja saavuttaa tunnustus kavereilta kasvavat, kun työn tarjonnan todetaan polarisoituvan entistä vaativampiin työsuhteisiin ja silputtuun halpatyöhön.
Rakennemuutokset vain vahvistavat uskoa, että jokainen on oman onnensa seppä. Koulutuskilpailu kovenee. Kunnollisen työpaikan uskotaan vaativan meriittejä, joiden keräämiseen tarvittaisiin oikeastaan useampikin elämä. Monet vetäytyvät liian haastavaksi koetusta kilpailusta pitkittyvään välitilaan
Evoluution sopeutumisnäkökulmasta katsoen masennus ja pessimismi estävät haaskaamasta voimavaroja ja vaarantamasta itseä tilanteessa, jossa ei voi voittaa mutta voi hävitä.
25-35 –vuotiaiden pidennetty opiskelu, itsensä toteuttaminen, suuret odotukset, sinkku- ja avoliittovaihe eroavat työttömistä nuorista aikuisista, jotka odottavat palkkatyötä päästäkseen vihdoin omilleen. Heille aikuisuus ei vaadi identiteetin kypsyttelyä vaan palkkatyö ja mahdollisuus hankkia lapsia.
Perhebarometrin mukaan kouluttamattomat nuoret miehet ovat luopuneet lasten hankinnasta, koska heillä ei ole siihen taloudellisia tai henkisiä voimavaroja.
Vaikka nuorista suurempi osa pärjää hyvin, esteitä kasautuu joillekin sitä useampia.
Pienituloisuus on 1990-luvulta pitkittynyt, toimeentulotukiasiakkuus periytynyt vanhemmilta lapsille, niin myös yleistetty epäluottamus. Itsetunto muodostuu teini-iästä varhaiseen keski-ikään: silloin nuori hakee tuntumaa omiin vahvuuksiinsa. Polkuriippuvuus alkaa varhain. Huono keskiarvo peruskoulun viimeisen luokan joulutodistuksessa ennustaa huonoa pärjäämistä vielä 26 vuotta myöhemmin.
Negatiivisen yksilöllistymisen kierre ajaa vetäytymään yhteiskunnasta. Syrjäytymisensä kohtalokseen sisäistänyt ei hae työtä, ei yritä vaikuttaa politiikkaan ja vetäytyy seurasta.
Kun tarvittaisiin entistä johtavampaa sopeutumista, reaktiot jäykistyvät. Stressaantunut riskeeraa terveytensä, syö epäterveellisesti, käyttää päihteitä ja laiminlyö liikunnan.
Tässä näyttäisi toteutuvan Matteus-periaate: ne joilla on, niille annetaan.
Työn menetys iskee myös terveyteen eikä vain rahallisiin selviytymiskeinoihin. Köyhyystutkijat puhuvat kuormituksen tuottamista ajattelun esteistä, köyhät itse kertovat kietoutumisesta hämähäkin verkkoon. Virheisiin ei ole varaa, joten paras olla ottamatta riskiä. Köyhä ei jaksa innostua. Vetäytyminen suojaa, kun stressi vie voimat.
Evoluution sopeutumisnäkökulmasta katsoen masennus ja pessimismi estävät haaskaamasta voimavaroja ja vaarantamasta itseä tilanteessa, jossa ei voi voittaa mutta voi hävitä. Puutteessa tai kiireessä mieli keskittyy vain selviytymiseen eikä kapasiteettia liikene muuhun. Siksi työttömän toimeentulon heikentäminen voi vastoin odotuksia vähentää työnhakua.
Masentunut on vangittu ikuiseen nykyhetkeen eikä kykene kuvittelemaan itseään tulevaisuuteen. Dopamiinia ei riitä virittämään odotusta odottamisen arvoisesta ja motivoimaan liikkeelle lähtemistä.
Joustavuus vaikeuksien edessä edellyttäisi luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja positiivisia odotuksia – kaikesta huolimatta. Silloin tohtii tehdä aloitteita eikä vain jäädä vyöryn alle.
Tässä näyttäisi toteutuvan Matteus-periaate: ne joilla on, niille annetaan. Selviytymiskokemukset kasautuvat sellaisille, joista aikaisemmat selviytymiskokemukset ovat tehneet itseensä luottavia, sosiaalisia ja yritteliäitä.
Onneksi alkuasetukset eivät aina ratkaise yksilöiden kohtaloa. Itsetunto ja luottamus voivat kohentua elämän varrella saadusta sosiaalisesta tuesta ja yksi onnistumiskokemus voi johtaa toiseen. Sosiaalinen alemmuuden arvet eivät katoa mutta aikaisemmin koettua voi kompensoida.
Hiidenkiven peruskoulun päättöluokalla poikien suoritustaso on nostettu tyttöjen tasolle. Neljän hengen sekaryhmät ovat vapauttaneet koulukielteisestä kaveripaineesta.
Vaikka vanhemmat olisivat keskittyneet omiin ongelmiinsa ja lapsuus jäänyt virikeköyhäksi, jotkut lapset voivat selvitä hyvin.
Miellyttävä luonne ja verbaalisuus auttavat heitä saamaan sosiaalista tukea. Verbaalisuutta ja kykyä resonoida toisen mieltä voidaan kuitenkin saada myös muutoin kuin syntymälahjana. Empatia kehittyy lukemalla ja keskustelemalla. Akateemisten vanhempien lasten valintaetu tulee laajasta kielellisestä koodista sekä lukemisesta.
Jos vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa heidän mielipiteitään arvostaen, lapsille kehittyy kanttia sanoa.
Työmarkkinoilla niin peräänkuulutetut sosiaaliset taidot edellyttävät luottamusta siihen, että kontakteista seuraa hyvää ja niissä yleensä pärjätään. Ylempien sosiaaliryhmien ja eliittikoulujen kasvattien kilpailuetu työnhakutilanteissa on tuo ikään kuin itsestään lankeava oikeus sanoa.
Koulutyttöjen joukossa on nettiaikanakin reflektiivisiä lukijoita, kun taas poikien vapaaehtoinen lukeminen on romahtanut. Syvälukeminen lisää niitä sosiaalisia taitoja, joita työmarkkinat nykyään palkitsevat.
Lukemiskeskuksen Aleksis Salusjärvi on onnistunut kääntämään lukemisen ja tekstin tuottamisen poikien omaksi jutuksi. Amispojat saivat analysoida rap-lyriikkaa, joka kuvasi sarkastisesti luuserimaailmaa. Pojat yltyivät kehittelemään itse vastaavia sanoituksia ja osoittivat kykyä akateemisen tason tekstianalyysiin.
Monille syrjäytyneillekin World of Warcraft antaa kompensoivan kokemuksen siitä, että karttuvalla osaamisella voi hankkia haltuunsa lisää resursseja ja nousta uusille tasoille.
Amispojat olivat ehkä pitäneet lukemista itselleen vieraana pelikenttänä, jolla toiset pätivät ja yrittivät olla heitä parempia. Nyt runoilu tuki poikien omaa statusta. He tekivät sanoillaan jotakin ja saivat sille tunnustusta. Ihmiset kiinnostuvat sellaisesta, joka lisää heidän arvoaan suhteessa muihin.
Tässä kokeilussa voitettiin itse itselle asetettu rajoitus. Pojatkin saivat kanttia sanoa.
Hiidenkiven peruskoulun päättöluokalla poikien suoritustaso on nostettu tyttöjen tasolle. Neljän hengen sekaryhmät ovat vapauttaneet koulukielteisestä kaveripaineesta. Ryhmät ovat tuoneet työrauhaa: kouluaineista innostumista ei tarvinnut salata. Toiminnallinen opiskelu kahden tunnin jaksoissa ja viittaamisen ottaminen huomioon arvostelussa ovat sopineet pojille.
Työttölyseossa oli ennen lisävuosi kotitalouden takia. Nyt pidetään tarpeellisena lisävuotta, jotta murrosikäiset pojat ehtisivät saada dopamiininerityksensä siihen kuntoon, että motivoituisivat pitkäjännitteiseen työhön ilman välittömiä palkintoja.
Opettajat ovat pitäneet välittömällä dopaaminilla koukuttavia tietokonepelejä yhtenä syyllisenä poikien lukuharrastuksen katoon.
Ensinkään kaikki World of Warcraftin pelaajat eivät ole syrjäytyneitä, mutta monille syrjäytyneillekin tuo peli antaa kompensoivan kokemuksen siitä, että karttuvalla osaamisella voi hankkia haltuunsa lisää resursseja ja nousta uusille tasoille.
Vetäytyvät nuoret miehet toimivat rationaalisesti: he haluavat itse valita taistelunsa ja välttää pelikenttiä, joilla eivät voi voittaa.
Steven Spielbergin elokuvassa Ready Player One yksi pelaaja muistuttaa avatarinsa kautta kaverinsa avataria stereotypiasta, että tämän ihailema tyttösankari voi hyvin olla äidin kellarissa lymyävä 130-kiloinen karju Deroitin lähiöstä. Elokuva kuvaa pelaajien innostusta ja merkityksen tunnetta näiden navigoidessa tuttujen pelien merkityskerrostumissa ja hankkiessa lopulta dystooppisen aikakautensa ihannetyöpaikat – siinä sivussa.
Innostuksen pilke syttyy silmiin, kun paineet ja ahdistukset voidaan sitoa toimintaan ja keksiä jutun juoni.
Sujuva tekeminen tukee identiteettiä: ihminen kokee olevansa oikealla paikallaan, ympäristön reagoivan ymmärrettävästi ja tekemisen olevan mielekästä.
Nuoria työttömiä miehiä on pyritty enemmän tai vähemmän onnistuneesti auttamaan työelämän kynnyksen yli työpajoilla, joissa voi kerryttää osaamiskokemuksia ja selviytymisuskoa. Työvoimatoimiston väki on myös mentoroinut työntekoa tai palkkatuettuun työllistämiseen mukaan lähtenyt työnantaja on järjestänyt neuvojaksi kokeneen työntekijän.
Kokeilut ovat lisänneet elämänhallintaa mutta niiden jatko on jäänyt uusien projektien varaan. Kunnissa ja firmoissa on myös vaikea irrotaa tukihenkilöitä kaikille tukea kaipaaville työllistetyille.
Perusidea kuitenkin kantaa: kynnyksen madaltaminen, selviytymiskokemusten kartuttaminen ja luottamuksen saaminen siihen, että yrittäminen voi joskus myös onnistua. Selviytymispolun täytyy alkaa jostakin.
Poikien ja nuorten miesten pelistä vetäytymiseen on voitu vaikuttaa silloin, kun vertailu parempiin on voitu ohittaa ja löytää vahvuusalueita.
Ei voi vähempää kiinnostaa -asenne väistyy, jos oppii ja osaa sellaista, jolla voi päteä. Vetäytymisen sijasta voi lähestyä toisia, jos odotettavissa on tunnustusta.
Vetäytyvät nuoret miehet toimivat rationaalisesti: he haluavat itse valita taistelunsa ja välttää pelikenttiä, joilla eivät voi voittaa.
Omanarvontuntoa suojaavia toimintarajoituksia höllentävillä onnistumiskokemuksilla ei tietysti korjata sellaisia yleisen tason ongelmia kuin arvoketjun irtoaminen työstä, mutta niillä voidaan estää ylisukupolvisen alakastin vakiintumista ja vapauttaa yksilöitä kohtalonuskosta.
Juha Siltala
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Suomen historian professori.
Linkkien takaa löytyvien verkkolähteiden lisäksi kirjoituksen lähteinä toimivat mm.: Työllisyyskysymys, Into Kustannus (2018); Albert Bandura (2000); How Politics Make Us Sick, T. Schrecker & C. Bambra, PalgraveMacMillan (2015 ); Pasi Moisio – Timo Kauppinen: Toimeentulotuen asiakkuus periytyy vanhemmilta lapsille. Hyvinvointikatsaus 1/2010; Nuorisobarometri 2012; Marjaana Kojo Nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa – työttömyys aikuisuuden esteenä, Hyvinvointikatsaus 4/2013
Yrjö Kumpula puhuu rauhalliseen tahtiin. Hän luettelee tarkasti vuosiluvut ja kuukaudet – milloin tuli avioero, milloin hän ei enää jaksanut huolehtia kolmesta lapsestaan yksin, milloin työpaikka meni, milloin asui metsässä ja milloin joi itsensä lähes hengiltä.
Mutta miten siltojen suunnittelijana työskennellyt diplomi-insinööri ja perheenisä oli tähän tilanteeseen joutunut? Juuri tätä kysymystä Kumpula pelkäsi leipäjonossa.
– Ei minua hävettänyt leipäjonossa käydä, kun olin yksi heistä. Mutta minulla oli tiukasti huppu tai lakki päässä, ettei kukaan lapsistani tai vanhoista tutuista näkisi. Ettei kukaan nyt vain tulisi kysymään, että miten sinä nyt täällä olet.
Häpeä, syyllisyys ja epäonnistumisen kokemus. Nämä tunteet korvensivat Kumpulaa. Palataan myöhemmin Kumpulan tarinaan ja siihen, kuinka hän nousi epätoivoisesta tilanteesta takaisin niin sanottuun normaaliin elämään ja töihin.
– Idea leipäjonoista yhteisöihin on kauhean hyvä ja suotavaa, mutta oma kokemus on se, että jos leipäjonossa sinua lähestyy kaupungin työntekijä tai diakoniatyöntekijä, niin se mielletään helposti urkkijaksi, ei auttajaksi, Kumpula kuvailee.
Kumpulan mukaan hyvä yhdistelmä voisi olla, että välttämättömän ruoka-avun ohessa olisi tarjolla muuta matalan kynnyksen apua ja tukea. Läsnä tulisi olla vaikka sosiaalipuolen ammattilainen, järjestöpuolen osaaja tai kokemusasiantuntija, jotta hänen luokseen voi halutessaan mennä juttelemaan.
Kumpulan oma kokemus on, että kun kerran joutuu leipäjonoon, niin sieltä ei meinaa päästä pois, vaikka se on mahdollista. Paraneminen ja asioiden kuntoonsaaminen vie aikaa, jopa vuosia. Kumpulan mukaan kuulluksi tulemisesta on suuri apu.
– Kun pääsee kertomaan omaa tarinaansa, ihminen tulee näkyväksi.
Juuri tässä kokemusasiantuntija voi leipäjonossa olevia rohkaista, kertoa omaa tarinaansa ja kannustaa. Kumpula toimii koulutettuna kokemusasiantuntijana Espoon kaupungilla. Hän pitää vastaanottoa Samarian terveysasemalla. Lisäksi hän jatkaa jo puolitoista vuotta kestänyttä työtään Sipoossa päihdetyön kokemusasiantuntijana.
Kumpulan vastaanotolle tulevat ihmiset, joilla elämä on mennyt risaiseksi syystä tai toisesta. Taustalla voi olla esimerkiksi työttömyyttä, mielenterveysongelmia, päihderiippuvaisuutta, avioeroja tai kaikkea tätä. Espoossa kokemusasiantuntijan työ on vasta alussa.
– En halunnut profiloida tätä Espoon mallia niin, että tämä on vain päihdeongelmaisille. Minulle voi tulla puhumaan riippumatta taustatilanteesta. Riittää, että toimintakyky on alentunut niin, että ei enää jaksa tulla kunnolla toimeen.
Kumpulan mielestä vähävaraisuuden syyt ovat melko samanlaisia. Ihmiselle tulee yksityiselämässä kriisejä ja työttömyyttä, jotka johtavat ristiriitoihin ja taloudellisiin ongelmiin. Kumpulan mukaan päihteet liittyvät hyvin usein näihin tapauksiin.
Elin perheidylliä ja haaveilin, että juhlimme perhejuhlia yhdessä. Yrjö Kumpula
Miten ihmisen päätymistä leipäjonoon voitaisiin ennaltaehkäistä?
Kumpula toivoisi, että ihmiset rohkenisivat ottaa yhteyttä vaikka sosiaalitoimeen heti kun ongelmia alkaa olla. Ennen kuin tilanne on niin paha, että ulosottovirastosta lähetellään kirjeitä. Yhteydenotto voidaan kokea vaikeaksi, ja siksi terveysasemien yhteyteen on kehitetty vastaanottotoimintaa, jonne voi tulla kertomaan huolistaan normaalin terveysasemakäynnin yhteydessä.
Kumpula sanoo, että asioista pitäisi puhua avoimesti. Ihminen ei saa tuntea itseään ainoaksi ongelmalliseksi maailmassa, sillä ongelma on laaja ja se koskettaa monia.
– Ongelman kanssa kukaan ei ole yksin tässä maailmassa, kriisi on inhimillistä.
Kumpula tietää mistä puhuu. Hän on kokenut elämässään paljon. Mutta katsotaan vielä kauemmas.
– Olen ihan tavallinen pohjosen poika, Kumpula kertoo.
Rovaniemellä syntynyt ja kasvanut Kumpula muutti Ouluun ja opiskeli yliopistossa diplomi-insinööriksi. Meni naimisiin ja sai kolme lasta. Työskenteli sillansuunnittelijana ja projektipäällikkönä infrahankkeissa. Perhe muutti Espooseen ja kaikki oli hyvin.
– Elin perheidylliä, Kumpula sanoo.
Hän haaveili siitä kuinka lapset kasvavat ja kuinka he viettävät yhdessä perhejuhlia. Sitten tapahtui jotain aivan muuta. Tuli äkillinen avioero. Kumpula hoiti kolmea lastaan ja teki työnsä. Itsensä hän asetti huollettavien listalle vasta näiden jälkeen.
– En huomannut, että poltin kynttilää molemmista päistä.
Asuin viikon metsässä ja heräsin. Yrjö Kumpula
Aluksi alkoholi toimi lisävirtalähteenä, kuten Kumpulainen kuvailee. Aluksi. Sitten se vei mukanaan. Työkyky laski, masennus iski, Kumpula sairasti jopa haimatulehduksen, mutta ei tunnustanut päihdesairautta. Sitten hän ei enää kyennyt huolehtimaan lapsista, vaan heidät otettiin huostaan. Elämä mureni hurjaa vauhtia pala palalta. Meni työ, ja juominen vain kiihtyi. Suhteet läheisiin katkesivat, ainoa sosiaalinen ulottuvuus elämässä oli juopottelevat kaverit. Kumpulasta tuli leipäjonojen asiakas ja lopulta lähti katto pään päältä.
– Oikeastaan se oli Luojan kiitos, että menetin asunnon, asuin viikon metsässä ja silloin tapahtui herääminen.
Kumpula sanoo, että itsestään hän ei välittänyt, mutta halusi olla isä lapsilleen. Kumpula kampesi itsensä metsästä puistoon ja asettui pitkäkseen puiston penkille. Hän tiesi, että poliisi kiertää puiston autollaan parin kolmen tunnin välein.
– Heräsin siihen, että poliisi ravisteli olkapäästä ja kysyi eikö ole yöpaikkaa. Sanoin, että haluan turvaan. Viekää minut yöksi putkaan ja siitä jatkan sitten aamulla katkolle.
– Olin huutanut metsässä Jumalaa avuksi, ja se apu tuli sitten poliisin muodossa.
Tästä hetkestä on aikaa viisi ja puoli vuotta. Nyt Kumpula auttaa muita leipäjonoissa kävijöitä uskomaan muutoksen mahdollisuuteen.
– Aika opetti minulle nöyryyttä ja toisen ihmisen kunnioittamista, hän toteaa.
– Voin omalla esimerkilläni kertoa, että viisi ja puoli vuotta sitten olin siellä, ja nyt olen tässä.
Tuntuu pahalta, kun reilu kaksikymppinen on menettänyt luottamuksensa tulevaisuuteen. Yrjö Kumpula
Kumpula on maksanut velkansa, asuu omassa kodissa, on kouluttautunut uudelleen ja tekee uutta työtä. Myös välit lapsiin ja vanhoihin ystäviin ovat korjaantuneet. Mutta jäi tuosta ajasta jotain hyödyllistä ja tärkeää mieleenkin.
– Olin aiemminkin tunnollinen perheenisä ja luulin, että kaikki menee elämässäni normaalisti. Tämän kokemuksen jälkeen omista lapsista välittäminen on tullut vielä tärkeämmäksi, Kumpula pohtii.
Entä ne ihmiset, joiden kanssa ryypättiin?
Kumpulan mielestä pahinta oli, että se kaveriporukka oli jämähtänyt kohtaloonsa. Itsetunto oli murentunut. Kokemus siitä, ettei enää kuulu "normaalikansalaisten" joukkoon, oli hänellekin tuttua.
– Kyllä me käytiin keskusteluja heidän kanssaan, ja jotenkin tuntui pahalta, että jo reilu parikymppiset ihmiset oli menettäneet uskonsa tulevaisuuteen.
Uskotko, että heidät saadaan leipäjonoista yhteisten ruokalujen äärelle?
Puolet ja puolet, arvioi Kumpula. Ne, jotka on saatu houkuteltua yhteisten lounaiden äärelle, ovat saaneet uusia kavereita ja vaikutukset ovat hyviä. Kumpula sanoo kannattavansa yhteisiä ruokailuja, mutta muistuttaa, ettei niistä ole pelastukseksi kaikille.
– 50 prosenttia on niitä ihmisiä, jotka hakevat kassinsa ja lähtevät äkkiä pois. He ovat hyväksyneet sen oman tilanteensa, heille riittää että on ruokaa, asunto ja laskut tulee maksettua. Rahaa riittää päihteisiinkin, jos he niitä käyttävät.
