Onko Janakkalan esimerkillinen pakolaistyö jopa valtakunnallisen palkinnon arvoista?
Se kuullaan keskiviikkona, jolloin Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia jakaa Hyvä käytäntö –palkinnon.
Janakkalan maahanmuuttopalvelut on kehittänyt tehokkaan ja edullisen työmallin, jolla autetaan pakolaisia kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Mallin idea ovat ryhmätapaamiset, joiden jokaisen istunnon teemana on joku suomalaista arkielämää koskettava aihe.
Aiheena myös suomalainen parisuhde
– Aiheina ovat olleet hyvinvointi ja terveys, suomalaisen yhteiskunnan toiminta, vanhemmuus, tasa-arvo, parisuhde ja seurustelu sekä lasten oikeudet, kertaa Janakkalan sosiaalityöntekijä Kirsti Tukki.
Ryhmään valitaan alle kymmenen aikuista osallistujaa enintään kolmesta kieliryhmästä. Suljetuilla ryhmillä on 7-10 tapaamista vuosittain.
Tällaisia ryhmiä on vuosittain pyörimässä 3-4 kappaletta.
Periaatteena on, että kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia, josta pakolaisetkin ovat vetäjiä kiitelleet.
Työmalli on levinnyt normaaliin arjen työhön.
Janakkalassa on kongolaisia
– Ensin alustetaan tapaamiseen valittua aihetta ja puhutaan yleisellä tasolla, miksi joku asia ei suju ja sen jälkeen lähdetään yhdessä miettimään miten niistä ongelmista selvitään, Kirsti Tulkki selittää.
Työmalli on ollut käytössä jo muutaman vuoden. Janakkalalaisten mielestä sitä voi helposti soveltaa eri puolilla Suomea. Tällaista tarvitaan juuri nyt kun Suomeen on lyhyessä ajassa tullut paljon pakolaisia ja he työllistävät sosiaalipuolen ammattiväkeä.
Janakkalan kunta vastaanottaa vuosittain 10-15 kiintiöpakolaista. Viime aikoina heitä on tullut Afrikan Kongosta.
Kaikki kuntaan saapuvat pakolaiset käyvät läpi myös teemaryhmätapaamiset. Niitä ei saa aloittaa liian aikaisin.
– Kun pakolaiset ovat olleet meidän asiakkaina noin vuoden, niin silloin heillä on jo jonkinlainen kuva meidän yhteiskunnasta ja he ovat jo vähän kotiutuneet. Silloin on helpompaa myös aloittaa nämä tapaamiset, Tukki muistuttaa.
Osa pakolaisista asunut leireillä vuosikausia
Kongolaisten maailmankuva voi olla todella kaukana avoimesta suomalaisesta yhteiskunnasta.
– Suurin osa heistä on kongolaisia, jotka ovat eläneet todella pitkään pakolaisleirillä, jopa 10-20 vuotta. He peilaavat omaa elämäänsä siihen leirikokemukseen. Lapsista suurin on syntynyt näillä leireillä, kuvailee palveluohjaaja Miia Nahkuri asiakkaittensa lähtötilannetta.
Hyvä käytäntö –palkinnon voittaja valitaan 50 ehdokkaan joukosta. Voittaja selviää Jyväskylässä 16. maaliskuuta.