Lakimies Heli Aalin työ ei ole helpoimmasta päästä. Pakolaisneuvonnan Paperittomat-hankkeessa Helsingin toimistolla annetaan oikeudellista neuvontaa ihmisille, joita ei oikeudellisesti ole olemassa.
– Ehdottomasti yleisin kysymys on se, miten oman oleskelun pystyy laillistamaan. Tämä ei ole ihme, sillä ulkomaalaislaki ja oleskelulupaedellytykset ovat usein monimutkaisia myös juristille, Aali kertoo.
Paperittomaksi voi ajautua monella eri tavalla. Oleskeluluvan Suomessa saattaa menettää esimerkiksi ulkomaalainen opiskelija, joka ei täytä opiskelijan toimeentulovaatimuksia. Avioliiton purkautuminen puolestaan voi johtaa siihen, että aviopuolison kanssa Suomeen tullut huomaakin oleskelevansa maassa laittomasti.
Paperittomien määrä saattaa lisääntyä
Paperittomien määrä Suomessa on melko pieni moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Lukumäärien arviointi on vaikeaa, mutta useimmat viranomaisarviot puhuvat muutamista tuhansista henkilöistä. Paperittomien kanssa toimivat järjestöt tai viranomaiset eivät ole havainneet ilman oleskelulupaa kulkevien määrän myöskään lisääntyneen viime aikoina.
Tilanne saattaa kuitenkin muuttua kun syksyllä saapuneiden turvapaikkahakemusten suma alkaa purkautua. Maahanmuuttovirasto arvioi tänään, että syksyn aikana saapuneet turvapaikanhakijat saavat päätökset elokuun loppuun mennessä. Mahdollisten valitusten ja eri oikeusasteiden jälkeen saatavien päätösten aikataulua taas on vaikea arvioida.
Kesällä voimaan tullut lakimuutos vapaaehtoisen paluun järjestelmästä voi lisätä paperittomien määrää. Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat kirjataan ulos vastaanottokeskuksista ja mikäli heitä ei pystytä palauttamaan esimerkiksi palautussopimuksen puuttumisen takia eivätkä he palaa vapaaehtoisesti, jäävät turvapaikanhakijat oleskelemaan maahan ilman oikeudellista asemaa.
– Tämä tarkoittaa irakilaisten ja afganistanilaisten kohdalla sitä, että ellei heitä pystytä poistamaan tahtonsa vastaisesti maasta, niin he jäisivät tilanteeseen, jossa kukaan ei vielä tiedä mitä tulee tapahtumaan, väitöskirjatutkimusta paperittomista Itä-Suomen yliopistossa tekevä Mervi Leppäkorpi sanoo.
Aiemmin vastaavissa tilanteissa hakijoille saatettiin myöntää tilapäisiä oleskelulupia ja mahdollisuus jäädä vastaanottokeskukseen. Lakiesityksen perusteluissa tilapäisten oleskelulupien lisääntyminen mainitaan yhtenä syynä muutokselle.
Siirtolaisten oikeuksien puolesta kampanjoivassa Vapaa liikkuvuus -verkostossa toimiva Leppäkorpi näkee lain synnyttäneen epäselvän oikeudellisen tilanteen.
– Heitä ei voida poistaa ja teoriassa perustuslaki takaa heille perusoikeudet, mutta kukaan ei tiedä missä heidän on tarkoitus asua tai millaisia terveyspalveluita heille taattaisiin, Leppäkorpi sanoo.
Pakolaisneuvonnan lakimies Heli Aali kertoo todistaneensa jo tapauksia, joissa lainmuutos on johtanut limbotilaan, jossa turvapaikanhakija ei saa oleskelulupaa Suomesta, häntä ei kyetä käännyttämään eikä hän palaa kotimaahansa. Aali toivoo, että tilapäisten oleskelulupien myöntämistä näissä tapauksissa harkittaisiin.
– Olisi toivottavaa, että yhteiskunnan ulkopuolelle ei luotaisi ryhmää, joka ei ole oikeudellisesti olemassa. Se ei tuo kenellekään mitään hyvää.
Vapaaehtoinen paluu etusijalla
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen kertoo, että poikkeustapauksissa vastaanottokeskukseen saa jäädä pidemmäksi aikaa esimerkiksi terveydellisistä syistä, mutta muuten kielteisen päätöksen jälkeen henkilöllä on 30 päivää aikaa poistua vastaanottokeskuksesta, mikäli vapaaehtoinen paluu on mahdollinen.
– Lähdemme siitä, että tällainen henkilö sitten harkitsisi asiaa ja lähtisi itse vapaaehtoisesti tai sitten hän löytää jonkin ratkaisun siihen asumiseen jos jää luvatta maahan, Kuuluvainen sanoo.
Vapaaehtoisen paluun järjestelmässä maasta poistuvalle ulkomaalaiselle maksetaan muuttokustannukset. Vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoille pyritään tekemään selväksi, että lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen tultua oleskelu Suomessa ei ole enää mahdollista ja kerrotaan vapaaehtoisen paluun mahdollisuudesta.
– Meillä ei ole vastaanottojärjestelmän kautta muita mahdollisuuksia toimia, vaan uloskirjaaminen on ainoa ratkaisu, Kuuluvainen kertoo.
Jos ulkomaalainen ei kuitenkaan suostu palaamaan ja hän jää ilman suojelua, lankeaa vastuu todennäköisesti kunnille.
– Viimesijaisesti kunta on velvollinen järjestämään majoituspaikan talven tullen. Eihän ketään voi ulos jättää, Kuuluvainen sanoo.
Ulos on kuitenkin järjestöjen mukaan joissain tapauksissa jääty. Pakolaisneuvonnan Aali kertoo, että hänen asiakkaillaan on ollut ongelmia tänä talvena hätämajoitukseen pääsemisen kanssa Helsingissä ja he ovat saaneet paleltumavammoja.
Helsingin kaupunki antaa huhtikuun loppuun mennessä eduskunnan apulaisoikeusmiehelle selvityksen tapahtumista.