Virossa osoitetaan paljon vähemmän inhimillisyyttä pakolaisia kohtaan kuin muualla Euroopassa, vaikka Viro EU:hun pyrkiessään halusi taloudellisten etujen lisäksi myös osaksi EU:n arvomaailmaa, sanoo ulkoministeri Marina Kaljurand.
Mihin tämä pyrkimys on kymmenessä vuodessa unohtunut, Kaljurand kysyy Postimees-lehden haastattelussa.
– En väitä, että virolaiset ovat kovin erilaisia kuin muut – meillä on samanlaisia murheita kuin suomalaisilla, saksalaisilla ja ranskalaisilla. Heillä kuitenkin on paljon enemmän inhimillisyyttä. Kun Saksan tai Ranskan johtajat puhuvat mahdollisuudesta ottaa vastaan enemmän pakolaisia, käytännössä se tarkoittaa, että ihmiset tarjoavat omia kotejaan.
EU-maiden suhtautuminen pakolaisiin on muuttunut viime viikon aikana voimakkaasti. Ellei Virokin valitse nykyistä humaanimpaa politiikkaa, maa voi joutua erakon asemaan, ministeri varoittaa.
Pimeää vihaa
Virossa vihapuhe on ollut verkossa niin voimakasta, että uutisportaali Delfi lakkauttaa turvapaikanhakijoita koskevien uutisten vapaan kommentointimahdollisuuden. Portaalissa on mukana useita virolaislehtiä.
– Meidän on myönnettävä, että pakolaisviha on Virossa kesän aikana kasvanut huomattavasti, vaikka ihmiset pyrkivät tutkimuksissa esittäytymään sivistyneinä ja inhimillisinä, kirjoittaa Delfin ja samalla Eesti Päevaleht -lehden päätoimittaja Urmo Soonvald.
Hänen mukaansa yhteiskunta on täynnä pimeää vihaa, joka näkyy ennen muuta uutisten kommentoinnissa. Siksi sen avointa mahdollisuutta ei tarjota uudelleen, ennen kuin ihmisten vastuuntunto hieman kasvaa, Soonvald sanoo. Kommentteja kyllä julkaistaan, sillä keskustelu on Soonvaldin mukaan tärkeää, mutta toimitus lukee ne tästä lähtien etukäteen.
200 tulokasta on virolaisille liikaa
Viime viikolla Eesti Päevaleht julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan vain 22 prosenttia virolaisista on valmis ottamaan Viroon pakolaisia.
Kaksi kuukautta aiemmin 41 prosenttia oli suhtautunut myönteisesti määrään, "johon Viron voimavarat riittävät". Tuoreemmassa kyselyssä määrä oli täsmennetty 200:aan.
Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan epäluulon ja suoranaisen vihan lisääntyminen johtuu pakolaiskriisin syvenemisestä, hallituksen heikosta tiedotuspolitiikasta ja ihmisten taipumuksesta uskoa omiin pelkoihinsa.