Vääksyn vastaanottokeskuksessa neljä kuukautta johtajana toiminut Marko Lehto viettää viimeistä työpäiväänsä opastaen uutta johtajaa. Työ päättyi koeajan jälkeen Lehdon omasta aloitteesta.
Lehto olisi halunnut jatkaa, mutta omalla tavallaan.
– Olisin halunnut tehdä tästä kotouttamiseen keskittyvän keskuksen ja vielä avoimemman. Mutta resurssit ovat pienet eikä avoimuuteen tullut aina tukea kiinteistönomistajalta. Jos joku haluaa laitosmaisempaa tehdä, joku toinen henkilö on siihen parempi kuin minä.
Lehdon mielestä kaikki vastaanottokeskuksessa pitäisi tehdä kotouttaminen edellä. Hän haluaisi antaa kaikille vastaanottokeskuksesta lähteville ihmisille valmiudet elää suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hänen mielestään turvapaikanhakijat pitää pitää aktiivisina aamusta iltaan.
– Näen kotouttamisen investointina, mutta suurin osa näkee sen kuluna. Jos he täällä laiskistuvat ja makailevat, ja heidät otetaan vain kulueränä, pahimmassa tapauksessa heistä tulee yhteiskunnalle todella pitkä kuluerä.
Lehto on pettynyt Suomen kotouttamispolitiikkaan.
– Koko ajan puhutaan siitä, että kotouttaminen on heikoilla, kotouttamista tehdään huonosti ja samalla siitä kuitenkin leikataan resursseja.
– Kun kuuntelee ministeriöiden ja muiden lausumia, aina sanotaan, että kotouttaminen on epäonnistunut. Kun Belgian tapauksesta tehtiin johtopäätöksiä, selvisi, että kotouttaminen on epäonnistunut tietyissä lähiöissä. Jos emme satsaa kotouttamiseen, ongelmat tulevat meille, sanoo Lehto.
Lehto: Vastaanottokeskuksille maksetaan huonosti
Lehdon mukaan vastaanottokeskuksille maksetaan huonosti, eivätkä keskukset osaa käyttää saamiaan resursseja oikein.
– Hirveä kapasiteetin puute. Vastaanottokeskuksissa ei ole osaamista eikä kapasiteettia kotouttamiseen. Maahanmuuttovirastolla ei ole ollenkaan laatuindikaattoreita, heillä on vain määrällisiä indikaattoreita. Tietyillä rahoilla pitää ihmisiä pitää tietty aika.
– Vastaanottokeskuksista vastaavat tahotkaan eivät pidä kotouttamista prioriteettina, koska rahoittajakaan ei kiinnitä siihen minkäänlaista huomiota, sanoo Marko Lehto.
Laitostumista vaikea välttää
Vääksyn vastaanottokeskusta pyörittävän Kotouman toimitusjohtaja Lari Christensen kertoo, että Lehdon työt päättyivät yhteisymmärryksessä.
– Meillä ei ollut linjasta erimielisyyttä. Olen samaa mieltä, että resursseja voisi olla enemmän. Toimimme niillä resursseilla ja raameilla, mitä olemme saaneet Maahanmuuttovirastolta.
Christensenin mukaan kotouttamisessakin olisi parantamisen varaa. Yhteistyön kunnan ja vastaanottokeskuksen välillä pitäisi olla mietitympää, ettei katkoksia tulisi.
Hän myöntää, että laitostumisen vaara on suuri, kun ihmiset asuvat vastaanottokeskuksissa, joissa on ateriapalvelu.
– Kun ihmiset asuvat yhden katon alla ja järjestetyssä asumisessa, on luonnollista, että laitostumista tapahtuu. Ihme, jos näin ei olisi.
Hän kertoo, että Vääksyn vastaanottokeskus kuitenkin yrittää aktivoida asukkaitaan kaiken aikaa, usein vapaaehtoisten avulla. Erityisenä huolena hän pitää kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittaneiden passivoitumista.
– Silloin tulevaisuudennäkymät muuttuvat radikaalisti ja epävarmuus kasvaa. Asettaa haasteita meillekin, miten aktivoida ihmisiä ja pitää yllä toivon kipinää, sanoo Christensen.