Moni kunta miettii nyt, miten onnistua pakolaisten kotouttamisessa. Yksi kotouttamisen edelläkävijöistä on 3000 asukkaan Punkalaidun Pirkanmaalla, jonka kotouttamismallista on tullut kysyttyä tavaraa eri puolilla Suomea - ja aina Eurooppaa myöten.
– Olen menossa Italiaan esittelemään malliamme, ja siellä on paikalla edustajia monista muista Euroopan maista. Brysseliinkin meitä pyydettiin, mutta sen jouduimme jättämään kiireiden takia väliin, kertoo Punkalaitumen mallin äidiksi ristitty, Maahanmuuttajat maaseudun arjessa -hankkeen vetäjä Maarit Tiittanen.
Punkalaitumella on pakolaisten kotouttamisesta jo vuosien kokemukset. Tuloksia on syntynyt: viimeisimmäksi tulleita syyrialaispakolaisia lukuun ottamatta kunnan kymmenistä kiintiöpakolaisista kukaan ei ole työttömänä. Myös yhteiselo kuntalaisten kesken soljuu varsin mutkattomasti.
Suomen kieli haltuun
Punkalaitumella kotouttamiseen on lähdetty maalaisjärjellä. Uudet tulijat saatetaan pikaisesti suomen kielen tunneille, sitten työkokeiluun tai opiskelemaan ja sitä kautta kiinni paikalliseen kyläyhteisöön.
Tiittasen mukaan ensimmäinen askel kotouttamisen tiellä on ripeys suomen kielen opetuksen käynnistämisessä.
– Se on ensimmäinen oleellinen asia, jota tarvitaan. Jos sitä ei saada byrokratian puolesta, niin keksikää vapaaehtoiset, oppilaitokset ja edelliset maahanmuuttajataustaiset. Mitä tahansa, mutta aloittakaa se jollain tavalla ja olkaa tekemisessä kantaväestön kanssa, Tiittanen ohjeistaa.
Parasta onkin, jos kieltä pääsee oppimaan mahdollisimman arkisissa tilanteissa.
Opintoihin tai töihin, mars
Toinen askel on uusien tulijoiden osaamisen kartoittaminen ja opintojen sekä töiden etsiminen.
Punkalaitumella pakolaisille on löytynyt töitä sekä kunnan toiminnoista että yrityksistä. Yhteydet alueen yrityksiin luotiin hankkeen alkuvaiheessa - ja kun ovi on saatu kerran raolleen, myös pakolaisten on ollut helpompi saada jalkaa sen väliin.
Yritysten kannalta työkokeilu on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Osa pakolaisista on saanut vakituisen paikan työkokeilun jälkeen punkalaitumelaisesta ruumisarkkutehtaasta.
– Me ollaan saatu hyviä suosituksia, että tämmöisiä ihmisiä on tarjolla. Vastaavasti kun meillä on sopiva työpaikka ollut tarjolla, niin on päästy näihin kokeiluihin, että miten se työ ja tekijä kohtaisivat, kertoo SHT-Tukun tuotantojohtaja Jari Leminen.
Leminen kehuu vuolaasti uusia työntekijöitään.
– He ovat erittäin motivoituneita. Näkee kun ihminen tulee uuteen ympäristöön ja haluaa tehdä töitä sekä pärjätä tässä yhteiskunnassa, niin sen normaalin tekemisen halun lisäksi motivaatio on korkealla. Se tuottaa iloa meille kaikille, Leminen kertoo.
Koko kunta kotouttaa
Tiittasen mukaan kolmas tärkeä asia on saattaa paikalliset ja uudet tulijat pikaisesti yhteen. Punkalaitumella yhteistä tekemistä on järjestetty paikallisten ja pakolaisten kesken leipomisen tai talkoiden merkeissä.
– Kyllä se on se koko kylän ja koko kunnan kotouttamismetodi, että kaikki osallistuu siihen. Toki minun työ on se etummainen, mutta kyllä se lähtee siitä, että kaikki osallistuu, Tiittanen ohjeistaa.
Samalla uusille tulijoille on neuvottava, miten maassa ollaan maan tavalla.
– Minä lähden siitä, että kaikki tekee kaikkia. Eli meillä ei ole miesten ja naisten töitä, että ihan yhtä lailla opetan, että täällä siivotaan, tehdään ruokaa ja hoidetaan lapset, se ei ole vain naisten rooli. Ja lähdetään opiskelemaan suomea, ihan molemmat. Lähdetään töihin, kummatkin, Tiittanen sanoo.
– Ne on meidän peruskiviä ja meillä kaikki ovat halunneet siihen lähteä, kun heille on selitetty, miksi meillä näin tehdään.