Kotkassa on käynnistynyt tämän kuun alussa Potkua kotoutumiseen! -hanke, jonka avulla halutaan saada maahanmuuttajataustaiset lapset entistä vahvemmin mukaan harrastustoimintaan.
– Maahanmuuttajalapsia on mukana nytkin harrastustoiminnassa, mutta pyrimme saamaan heidät mukaan jo kotoutumisen alkuvaiheessa, jolloin yhteisöön mukaan pääseminen sujuisi huomattavasti helpommin, kertoo projektikoordinaattori Maikku Vahvanen.
Maahanmuuttajataustaiset vanhemmat haluttaisiin hankkeen avulla puolestaan mukaan esimerkiksi seurojen valmennus- ja ohjaustoimintaan. Vahvasen mukaan yksi haaste on saada vanhemmat sitoutumaan toimintaan, koska harrastuskulttuuri eroaa eri maiden välillä.
– Esimerkiksi venäläisillä ja virolaisilla on hyvin samantyyppistä harrastustoimintaa kuin suomalaisilla. Jos taas ajatellaan pakolaisstatuksella Suomeen saapuvia esimerkiksi Afrikan maista tai Lähi-idästä, niin siellä samanlaista, organisoitua harrastuskulttuuria ei useinkaan ole, Vahvanen avaa.
Huhumylly tuo lisää porukkaa
Haminassa käynnistyi viime vuonna HaLii - Hamina Liikkuu - maahanmuuttajat liikkumaan -hanke. Sen tiimoilta Haminassa on järjestetty jo useampia tapahtumia, joissa on esitelty eri lajeja ja niiden suorituspaikkoja. Tätä kautta on pyritty madaltamaan kynnystä ja helpottaa osallistumista eri seurojen toimintaan.
Hankkeen puitteissa on myös muun muassa palkattu kaupungille osaksi vuotta venäjänkielinen liikunnanohjaaja edistämään naisten ja tyttöjen liikuntaa.
– Kaikki tapahtumat ovat kaikille. Meillä ei ole ollut juuri ollenkaan pelkästään maahanmuuttajille tarkoitettuja tapahtumia, koska taustalla on ajatus kotouttamisesta, selvittää kaupungin liikuntasihteeri Kirsi Forsell.
Forsellin mukaan maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten liikunnallinen aktiivisuus ei juurikaan eroa toisistaan, ja haasteetkin ovat hyvin samanlaisia.
– Maahanmuuttajaperheiden lapset ohjautuvat seuroihin samalla tavalla kuin suomalaisetkin eli osa ei mene mihinkään ja osa on mukana monessa lajissa. Meidän haaste on sama kuin suomalaisten kohdalla eli miten saamme tavoitettua loput, Forsell kuvailee.
– Naisille suunnatuissa liikuntaryhmissä puolestaan alkaa nyt vuoden päästä aloituksesta olla mukavasti porukkaa ja huhumylly tuo koko ajan porukkaa lisää, hän jatkaa.
Lapset sujahtavat heti joukkoon
Kouvolassa on jo vuodesta 2013 saakka toiminut maahanmuuttajien liikuntahanke MaaLi. Maahanmuuttajille on järjestetty muun muassa uimaopetusta, naisille on omia kuntosalivuoroja ja lapsille liikuntakerhoja. Jalkapallo- ja yleisurheiluseurojen valmennukseen on puolestaan saatu integroitua maahanmuuttajataustaisia urheilijoita.
– Ajatus on, että hankkeen kautta kehitetään yhteistoimintaa monien eri tahojen välillä. Meillä on ollut maahanmuuttajille kohdennettuja ryhmiä, mutta myös lahjakkaammat pelaajat ovat päässeet esimerkiksi KJP:n jalkapallojoukkueen mukaan meidän toimiessa linkkinä, selittää hankkeen koordinaattori Timo Pahkala.
Pahkala kertoo, että myös turvapaikanhakijoiden joukosta on osoitettu paljon kiinnostusta liikuntaryhmiä kohtaan. Turvapaikanhakijat eivät kuulu suoraan hankkeen kohderyhmään, mutta pieniä liikunnallisia lähtöjä on kuitenkin laitettu alulle esimerkiksi starttikurssien muodossa.
Kouvolassa on saatu Pahkalan mukaan todella hyviä kokemuksia hankkeesta ja esimerkiksi uimaopetus on ollut todella menestys. Samoin jalkapallovuorot ovat vetäneet porukkaa.
– Kun olemme saaneet ensinnäkin verkoston ja yhteistyön eri tahojen välillä toimimaan, on ollut hienoa huomata, että ryhmiin on ollut tulijoita.
Liikunta nähdäänkin hyvänä välineenä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kotkasta Maikku Vahvanen sanoo, että varsinkin maahanmuuttajataustaiset lapset sujahtavat joukkueisiin saman tien.
– Liikunta on sellainen, missä ei välttämättä tarvita kieltä niin aktiivisesti. Monille lajit ovat myös tuttuja, toisaalta vieraisiin lajeihin on helpompi tutustua omassa ryhmässä, jossa ohjaaja puhuu samaa kieltä, toteaa puolestaan Haminasta Kirsi Forsell.