Uusi Lahti -lehti kertoo nettisivuillaan, kuinka Hämeen poliisilaitoksen henkilökunta on saanut sisäisen viestintäohjeistuksen, jossa poliiseja kiellettäisiin kertomasta turvapaikanhakijoiden rikoksista. Poliisipäällikkö Tapio Saarni kiistää väitteen.
– Lehden otsikko on yliampuva ja virheellinen. Emme ole tehneet mitään uutta linjausta viestinnästä, vaan muistutamme henkilökuntaa poliisia koskevasta julkisuuslaista.
Saarni tähdentää, että turvapaikanhakijoiden rikoksista kerrotaan samalla tavalla kuin muistakin rikoksista. Mutta turvapaikanhakijataustaa ei mainita erikseen uutisoinnissa muulloin kuin poikkeustapauksessa.
– Etninen tausta kerrotaan, jos sillä on turkinnan kannalta merkitystä. Yksittäisen teon kohdalla pitää kuitenkin olla erityisen tarkkana.
Poliisia koskevassa julkisuuslaissa turvapaikanhakija on tietona määritelty arkaluonteiseksi ja salassa pidettäväksi asiaksi.
– Sen kertominen ei kuulu normaaliin poliisiuutisointiin. Sama koskee esimerkiksi romanitaustaista ihmistä, tieto kerrotaan jos se katsotaan tarpeelliseksi.
Saarnin näkemykset vahvistaa myös Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen.
– Mikään poliisin viestintäohjeistuksessa ei ole muuttunut, poliisi toimii esitutkintalain ja julkisuuslain periaatteiden mukaisesti. Sen mukaan turvapaikanhakijan status on salainen, eikä poliisi saa sitä julkistaa.
Poliisin katkottava somehuhuja
Poliisi on kertonut seuraavansa erityisellä tarkkaavaisuudella nettikeskusteluja turvapaikkatilanteeseen liittyen. Somessa on liikkunut huhuja ja väitteitä turvapaikanhakijoiden rikoksista, joihin media ei ole kuitenkaan saanut poliisilta vahvistusta.
Poliisipäällikö Tapio Saarnin mukaan sosiaalinen media onkin haaste poliisin tiedottamiselle.
– Keskustelut sosiaalisessa mediassa edustavat usein ääripäätä, siellä on vääriä väitteitä ja käsityksiä, jopa kauhukuvia ja pelonlietsontaa. Koska poliisin tehtävä on luoda turvallisuutta, näihin väitteisiin puututaan tarvittaessa.
Uusi ohjeistus on herättänyt keskustelua Hämeen poliisien keskuudessa. Poliisipäällikön mukaan palaute on ollut kuitenkin pääosin positiivista.
– Lähinnä se on herättänyt kysymyksiä henkilöissä, jotka eivät ehkä ole tutustuneet ohjeistukseen tai tuntevat aihepiirin huonosti. Siksi meillä onkin lähipäivinä kokoontuminen henkilöstön kanssa, jossa käymme läpi viestintäohjeet.