Viro vietti keskiviikkona 98. itsenäisyyspäiväänsä. Aamu alkoi perinteisesti Tallinnan Toompean mäellä, jossa Viron parlamentin sisäpihalle kokoontui ihmisiä todistamaan, miten sinimustavalkea lippu nousi Pitkän Hermannin tornin salkoon.
Iltapäivällä liput liehuivat toisessa kokoontumisessa keskustan puistossa, jossa oli paikalla noin sata ihmistä. Kolmella miehellä oli päällään Soldiers of Odinin logoin varustetut takit.
Yksi heistä oli Indrek Olm, Odinin sotilaiden Viron osaston perustaja, Suomessa asuva virolaisduunari. Olm antoi haastatteluja jopa venäläiselle kanavalle, mutta Yleä hän pakeni.
– Kuka? Ei kiitos, ei kiitos, Olm toisteli ja poistui kauemmas.
Aiemmin hän oli kuitenkin selittänyt Viron televisiolle, miksi hän halusi perustaa Odinin sotilaat Viroon.
– Tarvitaan tekoja. Lepertelyn aika on ohi! Vastustan loisia, joita kutsutaan pakolaisiksi, joita minä Suomen veronmaksajana syötän.
"Rasismi on nostanut päätään"
Aika voi olla otollinen Odinin sotilaiden kaltaiselle ilmiölle Virossa, ennustaa virolainen kolumnisti Ahto Lobjakas.
– Rasismi on nostanut päätään, ja Viron politiikka on yhtä sekamelskaa. Pääministeri on heikko, ja hänen puolueensa on valinnut taktiikakseen hiljenemisen.
Hiljaisuus on täyttynyt viime aikoina äärikonservatiivisista äänenpainoista. Viron edellinen parlamentti hyväksyi sukupuolineutraalin parisuhdelain, joka astui voimaan vuoden alussa.
Lakiin liittyvät liki 90 lainmuutosta jäivät tämän parlamentin säädettäväksi, mutta sopua ei ole löytynyt.
Toinen ilmapiiriä kiristävä seikka ovat pakolaiset vaikka vielä heitä ei ole Virossa juuri näkynyt. Viron ja Venäjän välisen niin sanotun vihreän rajan yli tulee noin parisataa maahanmuuttajaa vuodessa, viime aikoina etupäässä vietnamilaisia ja hekin pyrkivät jatkamaan matkaansa. Viro on sitoutunut Euroopan komission asettamaan neljänsadan ihmisen pakolaiskiintiöön, mutta se ei vielä ole onnistunut houkuttelemaan yhtään kiintiöpakolaista maahan.
– Paniikki leviää yhteiskunnassa nyt liian helposti. Pakolaisten pelko lisää EKRE:n ja Odinin sotilaiden kaltaisten tahojen kannatusta, selittää semiootikko Mihhail Lotman.
EKRE on Viron konservatiivinen kansanpuolue, joka ylitti ensi kertaa äänikynnyksen vuoden 2015 vaaleissa ja jolla on Viron parlamentissa nyt seitsemän edustajaa. EKRE:n retoriikka on ajoittain rajua. Sitä voi verrata eurooppalaisten populistipuolueiden kulmikkaisiin kantoihin.
”Emme voi lähteä jumalaisista päämääristä”
Lotman ja Lobjakas molemmat sanovat, että Viro on edennyt liian nopeasti eurooppalaiseksi valtioksi. Kansan syvät rivit, ja niitä on paljon, eivät ole ehtineet mukaan. Eurooppalaiset liberaalit standardit ovat liian korkealla.
– Vastustin parisuhdelakia, mutta en sen takia että kiusaisin seksuaalivähemmistöjä, vaan siksi, että Viro ei ollut vielä laiksi valmis. Emme voi lähteä jumalaisista päämääristä, vaan yhteiskunnan todellisesta mielentilasta, Lotman selittää.
Lobjakas puolestaan sanoo, että Viro on ollut samalla raiteella Euroopan kanssa kaksikymmentä viime vuotta, mutta nyt on ensi kertaa vaara, että Viro ajautuu väärille urille. Parisuhdelaki herätti yhteiskunnassa vahvan reaktion, joka moninkertaistui Euroopan pakolaiskriisin alettua.
– Eurooppa saapui meille ehkä nopeammin kuin osasimme odottaa. EU toi aluksi rahaa, mutta nyt se tuo pakolaiset ja seksuaalivähemmistöt, Lobjakas kuvaa.
Hän ei kuitenkaan usko, että Viro löytäisi yhteistä säveltä esimerkiksi Visegrad-maiden kanssa. Puola jää henkisesti kaukaiseksi ja Unkarissa Orbanin Venäjä-ystävyys on monille virolaisille vierasta. Mutta:
– Jos järjestäisimme kansanäänestyksen siitä, otammeko vastaan 500 pakolaista vai jätämmekö EU:n, en ole varma, että olisimme enää kauaa EU:n jäsen, Lobjakas arvioi.