Merikarvialainen yrittäjä Satu Vähätalo istuu vakavana tyhjässä ravintolarakennuksessa. Vielä viime viikolla Vähätalon omistamassa Merikievarissa oli turvapaikanhakijoita eri maista. Vähätalo päätti vuokrata tilojaan SPR:lle viime syksynä, sillä usean tuhannen neliön tilat sopivat tarkoitukseen hyvin.
– Minä en niitä turvapaikanhakijoita postimyynnistä tilannut. Kun niitä Suomeen tuli paljon, niin johonkin niitä piti sijoittaa. Tilani olivat sopivat ja vuokrasin Merikievarin SPR:lle, suorapuheinen Vähätalo toteaa.
Toiminta loppui, kun SPR joutui siirtämään Merikievarin asukkaat Raumalle. Syynä on se, että poliisi ei ole tarpeeksi hyvin läsnä syvällä maaseudulla. Vähätalon mukaan viranomaiset piirsivät harpilla sopivan ympyrän ja Merikarvia jäi 15 kilometriä liian kauas.
– Kun ongelmiakaan ei ole ollut, niin perusteet ovat minusta vähän köyhät. Tämä on mielestäni uutta termiä käyttäen maaseuturasismia. Se on yrittäjän näkökulmasta sana, mitä käyttäisin tässä kohtaa.
Satu Vähätalo myöntää, että toinen syy sisäministeriön päätökseen on se, että hätämajoitusyksiköitä halutaan vähentää.
–Ongelmiin ei voi vedota, koska niitä ei todellakaan ollut, Vähätalo toteaa samaan hengenvetoon.
Myös kunnanjohtajaa harmittaa
Nyt käsissä on tyhjillään olevat rakennukset, sillä tanssitoiminta ei ole enää kannattavaa ennen hyvinkin suositussa Merikievarissa. Kerääntyvien laskujen lisäksi Satu Vähätalo on saanut kuulla kaikenlaisia kommentteja yrityksensä toiminnasta: muun muassa termi suvakki on tullut tutuksi. Sosiaalista mediaa hän ei juuri lue.
Yrittäjä Satu Vähätalo ei ole ainut pettynyt. Merikarvian kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa sanoo keskustelleensa puhelimessa Vähätalon kanssa. Hätämajoitus työllisti ihmisiä ja toi verotuloja kuntaan.
– Pettymystä on siinä mielessä, että hätämajoitus toimi Merikievarissa upeasti. Toki alkuvaikeuksia oli, osin asenteellisia. Peruskuva oli hyvä. Kun ihmisten kanssa olen toimitellut, niin en ole huomannut negatiivista keneltäkään, Ala-Luopa toteaa.
"My house, my rules"
Lyhyt kyselykierros kylänraitilla kertoo, että Merikarvialla häiriöitä ei juuri ollut. Enemmän kritisoitiin maahanmuuttopolitiikkaa yleisesti.
Satu Vähätalo uskoo, että turvapaikanhakijat ymmärsivät alusta asti, että hänen tiloissaan käyttäydytään.
– Huivia en pitänyt ja heti aluksi sanoin tiukasti ”My house, my rules”. Minun taloni ja minun sääntöni. He uskoivat kertasanomisella, Vähätalo muistelee aavistuksen haikeana.
Satu Vähätalo pohtii juuri nyt kuumeisesti, mitä yrityksessä tapahtuu tulevaisuudessa?
– Ehkä tanssitaan, ehkä ollaan hätämajoitusyksikkö. Kaikki on niin auki. Minulla olisi tosi hyvää henkilökuntaa, että keksittäisiin mitä sääntö-Suomessa voisi tehdä niin, että siinä olisi jotain järkeä.