– Potilaan mieliala vaihtelee... potilas on viime käynnin jälkeen nukkunut hyvin... potilaalla ei ole itsetuhoisia ajatuksia, Alan Nanan sanelee nauhurille. Hän on kolmatta viikkoa lääkärinä Sahlgrenskan psykiatrisella klinikalla Göteborgissa.
Kotimaassaan Syyriassa Nanan oli ehtinyt aloittaa erikoistumisen yleiskirurgiaan. Sota mullisti suunnitelmat, ja Nanan lähti pakomatkalle. Hän saapui Ruotsiin toissa kesänä.
Koko Ruotsissa olonsa ajan Nanan on päntännyt, ensin ruotsia ja sitten lääketiedettä opinnäytekokeeseen.
– Kielen opiskelu täytyy aloittaa heti ensimmäisenä päivänä, Nanan sanoo.
Hän kertasi myös alansa opintoja omin päin.
Nanan on ollut ahkera, mutta hänellä on ollut myös tuuria. Hän saapui Ruotsiin ennen suurta pakolaisaaltoa, ennen kuin Ruotsi rajoitti maahantuloa ja päätti jaella vastedes määräaikaisia oleskelulupia.
Nanan sai pysyvän oleskeluluvan. Lisäksi harjoittelupaikat ovat järjestyneet nopeasti.
Zlatan houkutteli Ruotsiin
Kirurgia on tavoitteena vieläkin, mutta nyt Nanan on mielissään sijaisuudesta psykiatrian klinikalla.
Sen jälkeen työt jatkuvat jollain toisella osastolla. Ruotsissa on lääkäripula.
Mikä sai päätymään Ruotsiin eikä vaikkapa Saksaan?
– Zlatan, Nanan hymähtää.
– Olen jalkapallofani.
Jalkapallotähden nousu betonilähiöstä huipulle lupasi hyvää Ruotsista. Lisäksi hän arveli, että Ruotsi on paras paikka lapsille. Kotona odottavat vaimon lisäksi pienet kaksospojat.
"Kukaan ei hae kotoa oppimaan"
Lääkärien ruotsintunnilla kansanopistossa keskustelu käy kiivaana.
– Miksei kaikkia rokoteta?
– He ottavat riskin.
– Euroopassa ei ole tuberkuloosia. He ovat unohtaneet koko taudin.
– He voivat saada tartunnan Thaimaassa.
– Meillä Keski-Aasiassa on tuberkuloosia.
– Tilastojen mukaan pakolaisten tulo ei ole lisännyt tuberkuloosia. Talassemia on lisääntynyt.
Opettaja pysyttelee sivussa hiljaa. Humera Makhdom osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Hän tuli Pakistanista pari vuotta sitten.
– Haluan päästä mahdollisimman nopeasti oman alani töihin gynekologiksi, sanoo Makhdom, joka toimi ammatissa kotimaassaan vuoden.
Hän on tyytyväinen Ruotsin pikaraidemalliin, jossa kieltä voi opiskella sairaalaharjoittelun ohella.
– Jos on itse hidas, kukaan ei voi auttaa. Kukaan ei tule kotiin sanomaan, että nyt pitää jatkaa.
Makhdonin harjoittelupaikka on Göteborgin Angeredin sairaalassa. Hän arvostaa ruotsalaista sääntöjen noudattamista.
– Pakistanissakin oli hyvä hoito, mutta poliittisten ongelmien takia oli myös puutteita.
Lääkäreista suurin osa repuuttaa kokeissa
– Meillä alkoi olla maailman koulutetuimmat taksikuskit. Piti tehdä jotain, sanoo Katarina Pentek-Fransson, kansanopiston nopean tien koulutusten vetäjä.
Göteborg on pikaraiteiden edelläkävijä. Kansanopisto ja työvoimatoimisto ovat tehneet yhteistyötä koulutettujen maahanmuuttajien kurssittamisessa ruotsalaiseen työelämään. Nyt samaa halutaan koko Ruotsiin.
Esimerkiksi EU:n ulkopuolelta saapuneen lääkärin työhön pääsy vie vähintään viisi vuotta, yleensä enemmän. Aika halutaan lyhentää kahteen-kolmeen vuoteen.
Ongelmia ovat tuottaneet kieli ja harjoituspaikkojen puute. Kelpoisuuskokeen on suorittanut ensiyrittämällä vain kymmenkunta prosenttia hakijoista.
Hallituksen pikaraiteeksi mainostaman hankkeen tarkoituksena on lisätä harjoittelupaikkoja ja ammattiin liittyvää kielenopetusta sekä tarjota valmennuskursseja opinnäytekokeeseen.
Työvoimahallinto, ammattiliitot ja työnantajaliitot ponnistelevat yhdessä maahanmuuttajien saamiseksi työelämään.
Tavoite kuulostaa optimistiselta, kun oleskelulupaa joutuu odottamaan puolitoista vuotta. Pikaraiteille pääsee vasta oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija.
Pikaraiteita myös kokeille ja lihanleikkaajille
Työnantajien pitäisi tarjota harjoittelupaikkoja ja varata niihin vielä työnohjaajia.
– Työnantajat ovat kiinnostuneita. He eivät ole aina tienneet, miten auttaa, työvoimatoimiston kehitysjohtaja Soledad Grafeuille vakuuttaa.
Ruotsin talous käy kuin uusi Volvo, ilmaisi maan valtiovarainministeri. Työttömyys on kuitenkin yhä korkea, sillä koulutusta ja kielitaitoa vailla olevat eivät saa töitä.
Työnantajien kädenojennus on tarpeen, kun pakolaisten virta halutaan kääntää voitoksi kansantaloudelle.
Grafeuillen mukaan ruotsalaislääkärin valmistuminen vie viisi ja puoli vuotta ja maksaa yli miljoona kruunua. Siksikin koulutettuihin ulkomaalaislääkärin kannattaa satsata.
Pikaraiteille pääsyä odottelee esimerkiksi 500 lääkäriä, 500 hammaslääkäriä, 300 hoitajaa ja 300 apteekkaria.
Hoitoalojen lisäksi pikaraiteita on tehty esimerkiksi kokeille, teurastajille, lihanleikkaajille ja kuorma-autonkuljettajille. Yksi keino on mahdollisuus pätevyyden näyttämiseen vajavaisellakin kielitaidolla.
– Kaikilla ei ole lukiokoulutusta, mutta vahva ammattiosaaminen on tärkeää ottaa huomioon, Grafeuille sanoo.
Hankalinta on niillä lukuisilla tulijoilla, joilla ei ole mitään koulutusta.
Ruotsi myöntää jatkossa pääasiassa määräaikaisia oleskelulupia. Vielä on epävarmaa, millainen työpaikka voi tuoda pysyvän oleskeluluvan. Maahanmuuttajan motivaatiolle jatkuvuudella olisi suuri merkitys.