Turvapaikanhakijoiden turvapaikkapäätöksistä valittaminen työllistää asianajotoimistoja. Tähän mennessä valituksia on tehty noin 1 200, mikä on kiristänyt valtion oikeusaputoimistojen resursseja. Niinpä oikeusapupalveluita ostetaan myös asianajotoimistoilta.
Suomen asianajajaliiton kehitys- ja viestintäpäällikkö Janne Laukkanen kertoo kartoittaneensa juuri suomalaisia asianajajia, jotka hoitavat myös oikeusapujuttuja.
– Heillä tulee olla paitsi asiantuntemusta, myös halua hoitaa juttuja valtion määrittelemillä taksoilla, Laukkanen selventää.
Laukkasen arvion mukaan turvapaikanhakijoille oikeusapu on välttämätöntä valitusprosessin eteenpäin viemiseksi. Oikeusavustajan lisäksi tilanteessa tarvitaan tulkkia, joiden saaminen on myös haastavaa.
– Ei riitä, että tulkilla on riittävä kielitaito. Hänellä täytyy olla myös riittävä oikeudellisen prosessin tuntemus, Laukkanen lisää.
Laukkasen mielestä tilanne on hankala etenkin turvapaikanhakijoille itselleen.
– He ovat täysin vastaanottokeskuksissa tarjottavan tiedon varassa.
Käännyttämispäätökset kiireellisimpiä
Lakimies, varatuomari Karoliina Partanen kuopiolaisesta asianajotoimisto Hyvärinen & Pääkkö Oy:sta kertoo työskennelleensä jo jonkin verran turvapaikanhakijoiden valitusten parissa.
– Enimmäkseen tapaukset ovat liittyneet käännyttämispäätöksiin. Yleensä he ovat itse ottaneet yhteyttä meihin, Partanen sanoo.
Partanen odottaa, että valitusten määrä kevään ja kesän aikana lisääntyy huomattavasti. Kiireellisimpiä ovat juuri Dublin-sopimuksen nojalla tehdyt käännyttämispäätökset, joissa valitusaika on vain seitsemän vuorokautta.
– Kyllähän siinä saa hieman järjestellä, että kaiken ehtii tekemään. Mutta toistaiseksi olemme siihen pystyneet.
Valituksella voi saada myös lisäaikaa
Viime vuoden aikana Suomeen saapui runsaat 32 000 turvapaikanhakijaa.
Maahanmuuttoviraston mukaan tämän vuoden aikana turvapaikkapäätöksiä on tehty noin 6 800. Tiedottaja Verna Leinonen huomauttaa, että vaikka eniten valitetaan kielteisestä turvapaikkapäätöksistä, muutosta voi hakea myös myönteiseen päätökseen.
– Tarjottu suojelu voi olla hyvin monentasoista ja lisäksi vain määräaikaista. Pakolaisstatus on tietysti kaikkein halutuin.
Jos turvapaikanhakijalle myönnetään esimerkiksi humanitääristä suojelua ja hän saa siten yhden vuoden oleskeluluvan, voi hän valittaa, koska toivoisi saavansa turvapaikan, mikä tarkoittaa neljän vuoden oleskelulupaa.
Sisäministeriön arvion mukaan noin 60–65 prosenttia turvapaikkaa hakeneista saa kielteisen päätöksen. Heillä on mahdollisuus valittaa päätöksestään 30 päivän sisällä Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kulut maksaa valtio.
Turvapaikka-asiat käsitellään keskimäärin 8 kuukaudessa
Hallitus on esittämässä, että turvapaikkavalitusten määräaikoja lyhennettäisiin hallinto-oikeudessa 30:stä 21:een päivään ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 14:ään päivään. Eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavanakin ollut, oleskelulupa- ja kansalaisuusasioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto ei usko, että muutoksella saataisiin ajansäästöä.
– Käytännössä aika on aivan liian lyhyt, jotta valituksen pystyisi tekemään täydellisenä. Luultavasti tämä toisi vain lisäongelmia ja pitkittäisi prosesseja, Punto arvioi.
Punton mukaan enemmän ratkaisujen nopeuttamiseen vaikuttavat hallinto-oikeuden resurssit.
– Vaikea nähdä, kuinka esimerkiksi yhdeksän päivän lyhentäminen vaikuttaisi lopputulokseen, jos ratkaisua hallinto-oikeudesta voi joutua odottamaan vuodenkin.
Punton mukaan päätökset, jotka nyt ovat valitusvaiheessa, eivät ole viime syksyn massaa.
Koko Suomen turvapaikkavalitukset käsittelevään Helsingin hallinto-oikeuteen on tämän vuoden aikana saapunut vajaat 1 200 turvapaikkavalitusta. Turvapaikka-asiat on käsitelty keskimäärin 8 kuukaudessa pois lukien nopeutetussa käsittelyssä ratkaistut asiat, joiden käsittely kesti alkuvuonna keskimäärin 4,6 kuukautta.
Hallinto-oikeuden arvion mukaan keskimääräiset käsittelyajat voivat muuttua kevään aikana turvapaikkatilanteen myötä.