Kauhavan vastaanottokeskuksen yhteyteen perustettu työosuuskunta on saanut nimekseen "Mamulandia osuuskunta". Osuuskunta otti ensiaskeleitaan perjantaina, kun Kauhavalla järjestettiin Mamulandian Vappubasaari.
Osuuskuntaa lähdettiin perustamaan, koska turvapaikanhakijoille haluttiin tarjota mahdollisuus päästä työn syrjään kiinni.
– Jos ihminen haluaa tehdä työtä, nyt se on mahdollista, iloitsee Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja Ilkka Peura.
Peuran mukaan moni turvapaikanhakija ajattelee, että "jos vain saisin työpaikan, voisin päästä kiinni tähän yhteiskuntaan." Halukkuutta ja intoa työhön on paljon.
Byrokratia selätetty
Osuuskunta on ratkaisu moniin ongelmiin, jotka liittyvät turvapaikanhakijoiden työllistymiseen. Se mm. mahdollistaa palkan maksamisen käteisellä.
– Yksi käytännön ongelma on se, että hyvin harvassa ovat ne työnantajat, jotka ovat valmiita maksamaan palkan käteisenä. Turvapaikanhakijat eivät kuitenkaan voi avata pankkitiliä palkan maksamista varten, kun heillä ei ole sosiaaliturvatunnusta, selvittää Peura.
Peura on pannut myös merkille, että moni työnantaja karsastaa työntekijän palkkaamiseen liittyvää byrokratiaa. Työn tilaaminen osuuskunnalta on helppoa. Työnantajan murheeksi jää pelkkä arvonlisäverollisen laskun maksaminen.
Mamulandian osuuskunnan säännöt on jo kirjoitettu ja hyväksytty. Pääperiaatteena on se, että tehdystä työstä saatavasta tulosta osa maksetaan työn tekijälle ja osa osuuskunnan yhteiseen kassaan. Se käytetään eri tavoin yhteiseksi hyväksi.
– Olemme myös päättäneet, että kaikki työ on saman arvoista eli osuuskunnan jäsen saa saman tuntipalkan on hän sitten traktorinkuljettajan tai diplomi-insinöörin tehtävissä.
Osaamista ja ammattitaitoa
Ilkka Peura ei hetkeäkään epäile, etteikö työtä löytyisi. Hän on vakuuttunut, että seudun yrittäjät ja kotitaloudetkin tulevat tilaaman työtä osuuskunnalta. Esimerkiksi maatalouden piirissä on paljon kausiluonteista työtä, johon on nyt helppo saada osaavaa ja ahkeraa työvoimaa avuksi.
Ohjeet työn tilaamiseen julkaistaan piakkoin avattavilla osuuskunnan nettisivuilla.
– Meiltä löytyy osaamista joka lähtöön. On traktorikuskeja, rakentajia ja vaikka metallimiehiä. Myös esimerkiksi puutarha-alalle on ammattitaitoa.
Peura lupaa, että työtä tehdään tehokkaasti. Hän tuntee joukkonsa jo hyvin, ja on nähnyt, että kun toimeen ryhdytään, tulosta syntyy. Esimerkiksi pihoja haravoimaan osuuskunta voi lähettää isomman joukon työntekijöitä, jolloin valmista saadaan nopeasti.
Työn lisäksi osuuskunta voi myydä tarvikkeita kuten esimerkiksi Mamulandian "lentäviä mattoja". Mattojen kutominen onkin jo saatu vauhtiin.
Kerralla 159 verokorttia
Yksi kevään huippuhetkistä Kauhavalla elettiin, kun Länsi-Suomen verotoimisto tuli ja perusti vastaanottokeskukseen tilapäisen "verotoimiston".
Verovirastossa keksittiin ihan itse, että on kätevämpää tuoda palvelut vastaanottokeskukseen kuin marssittaa jokainen osuuskunnan jäsen matkan päähän verotoimistoon.
– Yhtenä päivänä jätettiinkin sitten 159 verokorttihakemusta ja kaikkiaan verokortteja on turvapaikanhakijoille kirjoitettu jo 180, naurahtaa Peura.
Työtä tekemällä turvapaikanhakijat oppivat tuntemaan suomalaista systeemiä. Senkin he oppivat, että työn tekeminen ei aina ole taloudellisesti kovin kannattavaa. Aika pian osuuskunnan jäsenenä tienatut eurot alkavat pienentää vastaanottorahaa. Rikastumaan eivät osuuskunnan jäsenet siis pääse.
– Heidän elämäntilanteessaan palkan suuruus ei ole tärkein asia vaan se, että on tilaisuus tehdä työtä, sanoo Ilkka Peura.
Kauhavan vastaanottokeskus perustettiin syyskuussa, ja ensimmäiset päätökset turvapaikkahakemuksiin ovat tulleet. Niitä on ollut sekä myönteisiä että kielteisiä.
– Päätöksen odottaminen on rankkaa ja se hermostuttaa. Siksikin on hyvä, että osuuskunta saadaan nyt toimimaan ja asukkaille tulee muuta ajateltavaa.