Talibanit kutsuvat heitä vääräuskoiksiksi ja elukoiksi. He eivät näytä afganistanilaisilta aasialaisten kasvonpiirteidensä vuoksi. He ovat shiiamuslimeita. He ovat hazaroita. Afganistanin alimpaan kastiin kotimaassaan pakotetuista ihmisistä kertoo muun muassa suomalaisillekin tuttu afganistanilaisen kirjailijan Khaled Hosseinin menestynyt esikoisteos Leijapoika.
Mongolisotureiden sukua 1200-luvulta
Hazaroiden kerrotaan polveutuvan mongolivalloittajista, jotka marssivat Afganistaniin Tsingis-kaanin johdolla. He valtasivat alueen ja vuosisatojen saatossa miehittäjät sekoittuivat kantaväestöön. Tällä perimällä sellttyy hazaroiden kasvojen ominaispiirre, silmäpoimu.
Hazaroiden verenperintöä on käytetty heitä vastaan vuosisatojen ajan. Jopa toiset shiiaryhmät pitävät hazaroita valloittajien perillisinä, eikä heidän siten katsota ansaitsevan edes perusoikeuksia.
Kuningas Abdur Rahman aloitti hazaroiden vainot 1890-luvulla. 1990-luvulla vainoajia olivat taliban-liikkeen jäsenet. Verisin yksittäinen hazaroiden joukkomurha toimeenpantiin vuonna 1998 Mazar-i-Sharifissa. Tuolloin alueella tapettiin 2 000 siviiliä. Sen sanottiin olevan kosto uzbekkien ja hazaroiden toteuttamasta parintuhannen taliban-vangin murhasta.
Isis on mestannut hazaroita viime vuonna muun muassa Zabulin maakunnassa.
Bamiyanin buddhapatsaat räjäytettiin hazaroiden kotiseudulla
Hazaroiden asuinalue Hazaristan sijaitsee vuoristossa keskisessä Afganistanissa. Taliban-liikkeen järkyttävä Bamiyanin buddhien räjäyttäminen oli isku paitsi Afganistanin kulttuuriperintöön ,myös ja erityisesti hazaroiden sielunmaisemaan. Patsaat olivat katselleet Hindukushin vuoristomaisemia 1500 vuoden ajan, muinaisen Sillkkitien kauppareitin kulta-ajoista alkaen.
Hyljeksityistä poliittiseksi voimavaraksi
Hazaristan on kuulunut Afganistanin turvallisimpiin. Siellä ei ole suuria heroiinin tuotantoon tarkoitettujen unikkojen peltoja. Maakuntaan on yritetty perustaa hazaroille hallintovirkoja, avata kouluja ja rakentaa teitä. Opiskelu ja työt julkisella sektorilla olivat 1970-luvulle saakka hazaroilta lailla kiellettyjä. Maakunnassa on toiminut myös Afganistanin ensimmäinen naiskuvernööri, Habiba Sarobi.
Syrjitystä asemastaan huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi, hazarat ovat äänestäneet aktiivisesti sekä vuoden 2010 parlamenttivaaleissa että vuoden 2014 presidentinvaaleissa. Parlamenttivaaleissa äänestysprosentti oli peräti 85. Hazarat saivatkin viidenneksen edustajainpaikoista eli kaksinkertaisesti heidän väestöosuutensa edellyttämän määrän. He ovat voimavara, jota Afganistanin ei soisi tuhlaavan.