Rajavartiolaitos paikkaa resurssivajettaan eläkeläisillä. Koko maahan on valmisteltu noin sadan eläköityneen ja töihin takaisin haluavan rajavartijan varanto, josta voidaan palkata työntekijöitä määräaikaisiin tehtäviin.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa vapaaehtoisia töihinpalaajia on parikymmentä. Heitä voidaan palkata tarvittaessa normaaleihin rajavalvonnan tehtäviin ja tueksi mahdollisiin kriisitilanteisiin. Töihinpaluun edellytyksenä on hyvä kenttäkelpoisuus.
– Tällainen hätäsuunnitelma on tehty ja sitä ollaan toimeenpanemassa. Sadan rajavartijan pooli on valmisteltu vapaaehtoisuuteen perustuen. He ovat sitoutuneet tähän ja heille annetaan päivityskoulutusta. Voimankäyttötaitoja palautellaan mieleen. Poolin käyttöön turvaudutaan, jos tilanne vaatii, ja otetaan arkiseenkin käyttöön, Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja Olli Lampinen kertoo.
Rajut säästöt näkyvät itärajalla
Lampinen on huolissaan rajavalvonnan resursseista. Itärajalla partioivan henkilöstön määrä on vähentynyt 40 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana säästöjen takia. Pohjois-Karjalan rajavartiosto työllistää tällä hetkellä 235 henkilöä.
– Rajan resursseja on viimeiset 25 vuotta merkittävästi vähennetty ja kolme vuotta sitten alkoi tuorein sopeuttamisohjelma. Omasta mielestäni olemme nyt menneet kipupisteen alapuolelle. Kovasti haluaisimme parannusta tilanteeseen.
– Esimerkkinä vaikka Ilomantsi ja Lieksa, joissa 3-4 vuotta sitten oli 50 rajamiestä ja nyt siellä on alle 30. Saamme vähemmän partioita liikkeelle. Toki on tullut tekniikkaa tilalle ja liikkuvuus on parantunut, mutta toistaiseksi ei ole keksitty sellaista kameraa, joka ottaisi rajaloikkarin kiinni, eversti Olli Lampinen toteaa.
Toisin kuin Itä-Lapissa, Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla noin 300 kilometrin pituisella itärajalla tilanne on ollut toistaiseksi rauhallinen turvapaikanhakijoiden suhteen.
– Kevät on vielä aluillaan eikä voida vielä huokaista helpotuksesta. Haluamme olla valmiita siltä varalta, että tilanne hankaloituu, Lampinen sanoo.