Makedonia sulki rajansa 9. maaliskuuta. Sen jälkeen Kreikan puolelle rajaa syntyi epävirallinen Idomenin pakolaisleiri.
Leirissä on ankeat olot. Kreikan viranomaiset käyvät aina välillä siivoamassa leiriä, avustusjärjestöt jakavat ruokaa ja pakolaisille on jaettu telttoja, mutta leiristä puuttuu muun muassa mahdollisuus hakea turvapaikkaa.
Kreikan kannalta hankalinta lienee, että leirin lävitse kulkee rahtijunien pääreitti Balkanille. Teltat – ja mieltään tämän tästä osoittavat epätoivoiset turvapaikanhakijat – tukkivat raiteet, ja rahtia joudutaan kierrättämään Bulgarian kautta. Idomeniin on jäänyt rahtivaunuja jumiin jo viikoiksi. Kaikki tämä tulee kalliiksi.
Vielä maaliskuussa leirissä oli yli 14 000 turvapaikanhakijaa. Siitä määrät ovat vähentyneet: osa on jo siirtynyt Kreikan virallisiin vastaanottokeskuksiin, osa päässyt livahtamaan aidan yli Makedoniaan, osa piileskelee eri puolilla Kreikkaa.
"Minä haluan pysyä Idomenissä"
Leirissä vielä olevat 8 400 turvapaikanhakijaa ovat enimmäkseen haluttomia lähtemään vastaanottokeskuksiin.
– Ei ole tarvetta mennä vastaanottokeskukseen, minä haluan pysyä täällä. Jos poliisi haluaa avata rautatieyhteyden, avatkoon, sanoi Reutersin haastattelema turvapaikanhakija maanantaina Idomenissä.
Nyt alkaneessa tyhjennysoperaatiossa ei ole määrä käyttää voimaa, mutta leiriin ei silti tiistaina päästetty toimittajia tai kuvaajia kuin Kreikan televisiosta ja valtiollisesta uutistoimistosta.
Reutersin kuvausryhmä tapasi leirin ulkopuolella ryhmän, joka pyrki omin toimin pakoon evakuointien alta.
– Mennään Thessalonikiin, poliisi ei ole hyvä, selitti Birivaniksi esittäytyvä nainen, joka kertoi olevansa kotoisin Kobanesta, Syyriasta.
Turvapaikanhakijoilla syvä epäluottamus viranomaisiin
Turvapaikanhakijat eivät halua leireille, koska epäilevät, että niiltä eteenpäin pääseminen vie kohtuuttoman kauan. Uutistoimisto AP:n haastattelema syyrialainen kertoo, että epäluulo on yleinen:
– Täällä on paljon parempi kuin virallisilla leireillä, niin sanovat kaikki, jotka ovat niillä olleet. Me olemme olleet täällä jo kolme kuukautta, ja jos menemme virallisille leireille, uudelleensijoitus vie ainakin kuusi kuukautta. Se on pitkä aika. Meillä ei ole rahaa eikä töitä, mitä voimme tehdä, pohti Hind Al Mkawi.
Kreikan viranomaistenkin mukaan virallisissa vastaanottokeskuksissa ei ole oikeastaan paikkoja kaikille 8 400 turvapaikanhakijalle, vaan ainoastaan kuudelle tuhannelle. Tuhansia turvapaikanhakijoita ollaankin siirtämässä täpötäysiltä leireiltä pois, muun muassa tyhjillään oleviin asuntoihin ja hotelleihin.
EU:n uudelleensijoitus ei toimi kunnolla
Kreikan ja Turkin luovutussopimus tuli voimaan 20.3., ja sitä ennen saapuneet voivat hakea turvapaikkaa Kreikasta tai pääsyä EU:n uudelleensijoitusohjelmaan. Tällaisia turvapaikanhakijoita arvioidaan olevan Kreikassa 46 000.
EU:n uudelleensijoitusohjelman kautta pitäisi siirtää 160 000 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta muihin EU-maihin.
Uudelleensijoitus on lähtenyt kitkutellen liikkeelle, EU-maat ovat hyväksyneet vajaat kaksi tuhatta uudelleensijoitettavaa Kreikan tarjoamista runsaasta kolmesta tuhannesta.
Lisäksi ongelmana on, että Financial Timesin mukaan noin joka seitsemäs uudelleensijoitukseen hyväksytty on kadonnut tai kieltäytynyt kohteesta siksi, että se on ollut jokin epämieluisa maa.
Esimerkiksi Bulgaria oli hyväksynyt 47 turvapaikanhakijan uudelleensijoituksen, mutta kun hakijat kuulivat kohdemaan, 36 perui hakemuksensa ja seitsemän hakijaa hävisi. Vain neljä lopulta lähti Bulgariaan.
Kyse ei ole pelkästään kohdemaan köyhyydestä tai maahanmuuttovastaisuudesta, vaan myös siitä, missä turvapaikanhakijan sukulaiset ovat. Esimerkiksi Ranskan hyväksymistä 388 turvapaikanhakijasta 24 hävisi ja kaksi perui hakemuksensa.
Osin kyse on myös yhteydenpidon hankaluuksista tilanteessa, jossa vain osa hakijoista asuu virallisissa pakolaiskeskuksissa. Turvapaikanhakijat vaihtavat leiriä ja kännykkänumeroa, eivätkä maahanmuuttoviranomaiset välttämättä tavoita uudelleensijoitettavia turvapaikanhakijoita.
Moni Kreikkaan ennen luovutussopimuksen voimaantuloa tullut myös tietää, ettei koskaan saa turvapaikkaa tai pääsyä muihin EU-maihin. Käytännössä Eurooppaan ovat luvan kanssa saaneet jäädä lähinnä syyrialaiset turvapaikanhakijat, muut piileskelevät tai yrittävät pitkittää prosessia valittamalla kielteisestä turvapaikkaprosessista.
Turkkiin palautettu vasta joitain satoja
Myös luovutusjärjestelmä Turkkiin toimii heikosti, vasta muutamia satoja on palautettu. Kreikan saarien käsittelykeskuksissa on yli kahdeksan tuhatta ihmistä, joiden turvapaikkahakemuksia käsitellään, mutta hyvin hitaasti.
Lesboksen saarella toimiva turvapaikkavalituksia käsittelevä tuomioistuin päätti viime viikolla estää yhden syyrialaisen turvapaikanhakijan palautuksen Turkkiin sillä perusteella, ettei maa ole turvallinen palautuskohde. Tämä kyseenalaistaa pahasti koko sopimuksen ja vähintäänkin tarjoaa palautusuhan alla oleville syyrialaisille turvapaikanhakijoille oljenkorren, jolla pitkittää palautusta.
Toistaiseksi sopimus on onnistunut tyrehdyttämään tulijoiden virran Turkista Kreikkaan. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan Kreikkaan on toukokuussa saapunut keskimäärin 47 turvapaikanhakijaa, kun määrä vielä lokakuussa oli lähes seitsemän tuhatta.