Zaid Abdelrahman ja Mustafa Nawfal esittelevät helpottuneen näköisinä vaaleanpunaisia muovikortteja. Ne ovat tuoreita oleskelulupia, joiden vuoksi on ylitetty Välimeri kumiveneellä, maksettu tuhansia euroja salakuljettajille ja matkustettu läpi Euroopan. Koko elämä pistettiin kirjaimellisesti yhden muovisen kortin varaan.
– Välimerta ylittäessämme putosimme mereen ja kreikkalaiset pelastivat meidät sieltä. Nukuimme koirien kanssa kaduilla. Moni turvapaikanhakija ryöstettiin matkan aikana, Nawfal kertoo.
Syyskuussa alkanut matka kesti kolme viikkoa ja vei lopulta useimpien turvapaikanhakijoiden tapaan Ruotsin kautta Suomeen. Nawfal ja Abdelrahman siirrettiin Vantaan Auramon vastaanottokeskukseen odottamaan päätöksiä turvapaikkahakemuksiinsa.
Kahdeksan kuukautta kestänyt odotus päättyi lopulta Vantaan poliisiasemalla annettuun ilmoitukseen: molemmille miehille myönnettiin oleskelulupa neljäksi vuodeksi.
– Se oli kuin olisin saanut kultaa. Tai jotain taivaasta! Oleskelulupa merkitsee minulle elämää. Koska nyt voin aloittaa alusta, rauhallisessa maassa, Abdelrahman hymyilee.
Abdelrahman ja Nawfal tiedostavat edessä olevat ongelmat uudessa kotimaassa. He ovat jo nyt törmänneet niistä ensimmäiseen, eli pääkaupunkiseudun huutavan asuntopulaan.
Se on silti paljon parempi kuin mitä elämä Irakissa oli. Nawfal on ammatiltaan insinööri ja Abdelrahman opiskeli lakia, mutta Bagdadissa he pyörittivät internetpalveluja tarjoavaa liikettä.
– Irakissa sillä, onko sinulla koulutus tai rahaa, ei ole väliä. Vain sillä, kenen sukulainen olet. Täällä jos sinulla on unelma, sen voi tehdä, sanoo Nawfal.
– Voin opiskella, mennä töihin, naimisiin. Kukaan ei enää voi sanoa minulle "et voi". Koska minä voin, Abdelrahman haaveilee.
“Mieluummin vankilaan kuin takaisin Irakiin”
Tunteet vastaanottokeskuksissa heilahtelevat äärilaidasta toiseen, kun maahanmuuttovirasto takoo turvapaikkapäätöksiään 100–200 päätöksen päivätahdilla.
Yhä useamman turvapaikanhakijan pitkä odotus päättyy karvaaseen pettymykseen. Kielteisiä päätöksiä tehdään tällä hetkellä enemmän kuin myönteisiä.
– Jätin äitini ja muun perheeni ja ylitin meren, jotta voisin elää ihmisarvoista elämää. Kielteinen päätös tuhosi elämäni. Minut saatetaan karkoittaa. Olen lopen uupunut, sanoo kielteisen päätöksen saanut Shihab al-Azeraq.
Al-Azeraq katsoo useimpien kielteisen päätöksen saaneiden tapaan leikin loppuun asti. Hän on valittanut päätöksestään hallinto-oikeuteen.
– Jäisin mieluummin Suomeen vankilaan kuin palaisin Irakiin. Vankilasta voisin sentään soittaa vanhemmilleni ja kertoa, että olen kunnossa. Irakissa he menettäisivät minut.
Päätökset synnyttävät katkeruutta: "Sunneille annetaan oleskelulupa, šiioille ei"
Al-Azeraq, Abdelrahman ja Nawfal ovat kaikki kotoisin Bagdadista ja heidän pakomatkansa kulki samaa reittiä. Oleskeluluvat saaneet Nawfal ja Abdelrahman eivät halua kertoa yksityiskohtia pakonsa syistä, sillä se voisi vaarantaa heidän tai heidän läheistensä turvallisuuden.
– Voimme sanoa vain, että henkemme olivat vaarassa, Abdelrahman sanoo.
Al-Azeraq kertoo pakonsa syyksi sen, että yksi Irakin monista aseistetuista kapinallisryhmistä uhkasi hänen henkeään.
– He luulivat, että toimin kääntäjänä amerikkalaisille, mikä on heille sama kuin työskennellä vihollisten kanssa. He uhkasivat tappaa minut.
Al-Azeraq kertoo maahanmuuttoviraston perustelleen kielteistä päätöstä sillä, että hän voisi ryhtyä sisäiseksi pakolaiseksi ja palata kaoottisen Bagdadin sijaan Irakin eteläosiin.
– Minulla ei ole sukua siellä ja etelä kuhisee epävirallisia asejoukkoja niin kuin koko Irak muutenkin. Jäisin siellä kotiin kyyhöttämään, enkä uskaltaisi käydä ulkona.
Jakautuminen lähteviin ja jääviin synnyttää katkeruutta ja epäluuloja. Auramon vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijat uskovat, että myönteisiä päätöksiä annetaan Irakin sunnimuslimeille ja šiiat passitetaan kotimaahansa. Esimerkiksi Nawfal ja Abdelrahman ovat sunneja ja kielteisen päätöksen saanut al-Azeraq šiia.
– Šiialaiset ovat vallassa Irakissa ja minä olen šiiamuslimi. Mutta se ei suojele minua uhkauksilta ja tapolta. Kristityt, šiialaiset ja sunnit – kaikki irakilaiset ovat veljiä kärsimyksessä. Vasta täällä meitä alettiin erotella sillä perusteella.