Turvapaikanhakijoiden uskonnolliset erimielisyydet nousevat esille Ylen vastaanottokeskuksille tekemässä kyselyssä.
Keskusten johdolta kysyttiin muun muassa sitä, minkä ryhmien välillä vastaanottokeskuksessa on ollut jännitteitä. 26 vastaajaa eli lähes puolet vastaajista nosti esille sunni- ja šiiamuslimien ristiriidat. Lähes yhtä moni, 24 vastaajaa, mainitsi etnisten ryhmien väliset jännitteet.
Tilanteita, joissa asukasryhmien väliset jännitteet ovat näkyneet, vastaajat kuvailevat näin:
"Riitaa on ollut lähinnä siitä, kuinka joku harjoittaa uskontoaan eli joku saattaa katsoa toisen ryhmän liian vapaamieliseksi.
"Osa naisista viettää aikaansa lähinnä huoneissa, sillä he eivät kestä nuorten miesten huomautteluja. Perheväkivaltaa joissakin perheissä. Tyttöjen asema on poikia heikompi tietyissä tilanteissa, pojat saavat mennä esimerkiksi uimaan, mutta tytöt eivät."
"Uskonnon osalta lähinnä epäilyinä, ketä kuuluu kumpaankin ryhmään, ja ovatko ihmiset puhuneet totta sanoessaan kuuluvansa siihen ryhmään, mihin sanovat kuuluvansa."
"Sunni–šiia-vastakkainasettelu aiheuttaa konflikteja viikoittain."
Ylen kesäkuun alussa tekemään kyselyyn vastasi 54 vastaanottokeskuksen toiminnasta vastaavaa ihmistä. Se on noin puolet aikuisten ja perheiden pysyvien vastaanottokeskusten toiminnasta vastaavista. Osa heistä on vastuussa useamman kuin yhden keskuksen toiminnasta. Kesäkuun alussa Suomessa oli 124 vastaanottokeskusta.
"Kaikki hakemukset tutkitaan yksilöllisesti"
Tiistaina Yle Uutiset kertoi Vantaalla Auramon vastaanottokeskuksessa asuvista irakilaisista turvapaikanhakijoista, jotka uskovat, että šiiamuslimit eivät saa oleskelulupaa, vaan heidät käännytetään šiiojen hallitsemaan Irakiin.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo painottaa, että jokainen turvapaikkahakemus tutkitaan yksilöllisesti.
– Kun turvapaikkaa haetaan, tutkitaan kunkin hakijan yksilöllisesti esittämät perusteet. En tiedä, mihin [maahanmuuttajien] arvio perustuu, onko heillä yksi vai kaksi päätöstä, joiden pohjalta he ovat lausuman vetäneet. Kaikki hakemukset, niin šiiojen kuin sunnien, tutkitaan yksilöllisesti.
Maahanmuuttovirasto ei tilastoi hakijan uskontoa siten, että sen perusteella olisi mahdollista laskea, kuka on saanut oleskeluluvan ja kuka ei.
– On selvää, että uskonto voi olla peruste joutua vainotuksi. Jos henkilö esittää sen syyksi hakea turvapaikkaa, niin siltä pohjalta asiaa tutkitaan, Repo sanoo.
Oleskeluluvan perusteita arvioitaessa käytetään tuoreinta mahdollista maatietoa. Maahanmuuttovirasto kiristi toukokuussa oleskelulupien edellytyksiä ja katsoi, että esimerkiksi Irakiin on turvallista palata.
Vastaanottokeskuksissa ei ole käytäntönä, että tiettyä uskonnollista suuntausta tai vaikka sukupuolta edustavat tai esimerkiksi tietyn valtion kansalaiset sijoitettaisiin yhteen vastaanottokeskukseen.
– Jos ongelmia aiheutuu, kukin vastaanottokeskus ja sen johtaja tekevät yksilöllisiä ratkaisuja. Jos yksilö tai pieni ryhmä häiritsee, heidät voidaan siirtää toiseen paikkaan, Repo painottaa.
Epävarmuus väkivallan taustalla?
Valtaosa, yli 70 prosenttia, Ylen kyselyyn vastanneista kertoi, että uhkaavia tilanteita, joissa on haluttu vahingoittaa itseä tai muita, on ollut vastaanottokeskuksessa harvemmin kuin kuukausittain. Kymmenen eli lähes joka viides vastaaja kertoi tällaisia tapauksia tulevan vastaan kuukausittain.
38 vastaajaa eli noin 70 prosenttia vastanneista nimesi suurimmiksi väkivaltaa tai sen uhkaa aiheuttaviksi syiksi epävarmuuden ja odottamisen. Runsaat 80 prosenttia vastanneista koki, etteivät väkivaltatilanteet ole olleet uhka henkilökunnalle. Vartijoiden ja poliisin apua on tarvittu. Kysymykseen, onko vastaanottokeskuksen henkilökunta pystynyt huolehtimaan itse asukkaiden turvallisuudesta, lähes joka neljäs vastasi kyllä.
Tilanteita, jotka ovat johtaneet väkivaltaan, vastaajat luonnehtivat esimerkiksi näin:
"Yleensä väkivalta tai väkivallan uhka tulee yksilöiden välisistä riidoista. Syy vaihtelee, mutta taustalla voi olla toimettomuuden ja epävarmuuden kokemuksia ja pinna kiristyy silloin."
"Useimmiten on ollut kyse perheväkivallasta. Joskus on myös hermostuttu jatkuvaan odotteluun, kun turvapaikkaprosessi ei etene. Sitä ei kuitenkaan olla osattu ilmaista, vaan syyksi on pantu huono ruoka tai ahtaat asumukset."
"Meillä on ollut kolme väkivaltatilannetta talon sisällä. Jokaisessa tapauksessa tilanteeseen on liittynyt vakavaa psyykkistä sairastelua, joka olisi mahdollisesti voitu estää, jos turvapaikanhakijoille olisi tarjolla psykiatrista sairaanhoitoa ennen kuin tilanne kärjistyy."
Osa ammattitaitoa: "Älä provosoidu"
Suurin osa vastaajista, yli 57 prosenttia, oli sitä mieltä, että he olivat saaneet Maahanmuuttovirastolta tai muilta viranomaisilta riittävästi ohjeistusta konfliktitilanteiden varalta. Nykyistä parempaa koulutusta vastaajat ovat kaivanneet esimerkiksi traumatisoituneiden ihmisten kohtaamiseen.
Vastaajat arvioivat työntekijöidensä olevan päteviä. 23 vastaajaa eli lähes 43 prosenttia vastanneista kertoi, että työntekijöistä yli 90 prosentilla on työhön sopiva koulutus tai muu pätevyys. 22 vastaajaa oli sitä mieltä, että 60–90 prosenttia työntekijöistä on päteviä. Näin kuvailee eräs vastaaja:
"Turvapaikanhakijoiden kanssa työskentely vaatii moniammatillista osaamista, kulttuuritietoutta, elämän kokemusta. Tärkein valtti on: älä provosoidu tai provosoi. Ymmärrä ja kuuntele. "