Turvapaikanhakijatilanne on palaamassa viime syksyn tilannetta edeltävälle tasolle. Turvapaikkaa haki vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana vain kymmenesosa viime vuoden kuuden viimeisen kuukauden turvapaikanhakijamäärästä.
Vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana tehtiin päätös 12 341 turvapaikanhakijan kohdalla. Neljännes päätöksistä oli myönteisiä. Loput joko olivat kielteisiä tai hakemus raukesi tai jätettiin tutkimatta.
Irakilaisten kohdalla kielteisten päätösten osuus lisääntyi touko-kesäkuussa humanitaarisen suojelun poistuessa ulkomaalaislaista. Nyt kansainvälisen suojelun saamiseen vaaditaan yksilölliset perusteet vainon tai vakavan vaaran uhasta.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, hätämajoitustiloja ja asiakaspaikkoja on vähennetty ja vähennetään edelleen.
Päivärinteen asukkaat levisivät ympäri maata
Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksen Päivärinteen vastaanottokeskus avattiin syyskuun alussa ja siellä oli enimmillään 200 turvapaikanhakijaa.
SPR:n väki siivoaa parhaillaan vanhassa keuhkoparantolassa sijainnutta vastaanottokeskusta. Yksikkö suljetaan virallisesti kuun vaihteessa, mutta viimeiset 150 asukasta lähtivät eri puolille maata jo viime viikolla.
– Perheitä ei siinä vaiheessa enää ihan hirveästi ollut, kun väkeä lähdettiin siirtämään. Yhdessä kerrostalossa oli kymmenkunta perhettä ja loput oli sinkkuja. Suurin osa oli yksin tulleita miehiä ja osa naisia, listaa Päivärinteen yksikönjohtaja Liisa Saarelainen.
Suurin osa siirretyistä odotti edelleen päätöstä omassa asiassaan.
– Meillä oli ehkä kymmenkunta sellaista, jotka olivat saaneet oleskeluluvan tiedoksi ja kielteisiä päätöksiä oli noin viidellätoista. Muut odottelivat päätöstä, kertoo Saarelainen.
Siivousurakka on hänen mukaansa yllättävänkin kova.
– Tällaista purkamis- ja pakkaamistouhua kyllä kertyy. Että on tekemistä kahdeksi viikoksi, naurahtaa Saarelainen.
Paikkamäärät vähenevät nopeasti koko maassa
Päivärinteen ohella Pohjois-Pohjanmaalla on lakkautettu Kastellin ja Hiukkavaaran majoitusyksiköt. Paikkamääriä ollaan vähentämässä myös jäljelle jäävissä yksiköissä kautta linjan koko maassa.
Oulussa sijaitsevasta Vallinkorvasta on jo vähennetty 90 paikkaa. Esimerkiksi Pudasjärveltä vähennetään vuodenvaihteeseen mennessä 70 paikkaa ja Ruukista 50 marraskuun loppuun mennessä. Paikkoja karsitaan myös alaikäisyksiköistä pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla loppuvuoden aikana noin 140 paikkaa.
Viime syksynä turvapaikanhakijaruuhkan kiihkeimpinä hetkinä yli 700 henkeä majoittanut 400 paikan Oulun transit-vastaanottokeskus Heikinharjussa supistuu sekin 260-paikkaiseksi. Sielläkin on nyt suhteellisen rauhallista. Oulun vastaanottokeskus on transit-yksikkö, jonka vuoksi sen luonne on vähän samanlainen kuin rautatieaseman.
Transit-vastaanottokeskus on kuin rautatieasema
– Transit-toiminta tekee meistä tietyllä tavalla levottoman yksikön. Koko ajan uusia ihmisiä tulee ja lähtee maahanmuuttoviraston puhuttelun jälkeen odotusajan keskuksiin. Toisaalta maakunnista tulee ihmisiä, kun poliisi heitä poistaa maasta. He saattavat yöpyä tässä ennen kuin jatkavat poliisin kanssa matkaa. Kyllähän tässä sitä liikennettä koko ajan on, toteaa Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho.
Oulun vastaanottokeskukseen suuntautuu liikennettä eri suunnista, mutta ennen kaikkea Heikinharjussa odotellaan maahanmuuttoviraston puhutteluun pääsyä. Viraston käsittelyajat ovat lyhentyneet koko ajan, silti nopeus vaihtelee tapauksesta riippuen paljonkin.
– Nopeimmillaan tästä mennään läpi parissa kuukaudessa, mutta osa on ollut täällä jopa yhdeksän kuukautta, kertoo Kansanaho.
Oulussa myönteisen päätöksen saaneiden kuntaan siirtyminen on ollut hyvin hanskassa jo pitkään. Haastetta on kuitenkin alaikäisten kuntiin siirtymisprosessissa. Se tökkii tällä hetkellä.
Myönteisiä päätöksiä alkaa tulla alaikäisille
– Oulu joutuu varautumaan suurempaan alaikäisten määrään. Sieltä alkaa kohta tippua myönteisiä alaikäisten päätöksiä. Kun lapsi tai nuori tulee yksin maahan, niin täytyy arvioida myös, mitä tukitoimia tällainen henkilö tarvitsee päästäkseen kotoutumisen ja elämisen alkuun.
Maahanmuuttoviraston tekemien päätösten jälkeen ihmisten pitää myös päästä pois vastaanottojärjestelmästä.
– Oleskeluluvan saaneet pitää saada nopeasti kuntiin. Kaikkien pitäisi nyt ottaa vastuuta siitä ja saada se prosessi nopeammaksi. Toinen asia on sitten kielteiset päätökset. Sellaisen saaneita ihmisiä kannustetaan poistumaan vapaaehtoisesti esimerkiksi Kansanvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n vapaaehtoisen paluun järjestelmän avulla, tai sitten poliisin tarjoamilla suorilla charterlennoilla Bagdadiin, sanoo Kansanaho.
Mitä tapahtuu Turkissa
Kansanaho kiittelee viime syksyn ja talven paineisissa oloissa työskennellyttä henkilökuntaansa.
– Tehtiin ylipitkiä työvuoroja aamusta iltaan. Ei ollut lepotaukoja vaan käytiin vain välillä nukkumassa. Siitä huolimatta he ovat jaksaneet painaa talven hommia suurilla asiakasmäärillä. Uskomaton työporukka. Luojan kiitos tämä kesä on nyt ollut meillä rauhallinen. Rauha ei sinänsä maailmaan ole palannut ja nähtäväksi jää, miten pakolaisvirrat rupeavat liikkumaan. Itse ainakin huolestuneena seuraan mitä Turkissa tapahtuu, pohtii Kansanaho.