Vuodesta1992 maahanmuuttajien parissa työskennellyt toiminnanohjaaja Pirkko Kivistö Kokkolan ulkomaalaistoimistosta sanoo, että yleensä tulokkaat saavat vertaistukea.
– Kun tiedämme mistä pakolaisryhmä tulee, me palkkaamme toimistoon ohjaajan, joka puhuu samaa kieltä kun tämä ryhmä. Tämän henkilön kanssa käydään etukäteen ne asiat, mitkä täytyy opastaa.
Kivistön mukaan ohjaajalla on usein pakolaistausta ja silloin on helppo mennä siihen tilanteeseen, jossa nämä uudet ihmiset ovat. Hän käy läpi kaikki asumiseen liittyvät pienetkin yksityiskohdat.
– Kerrostaloasumiseen liittyvät asiat käsitellään heti tuoreltaan. Hyvin tarkasti mietitään kulkemiset ja yhteiset käytävät, se mitä missäkin säilytetään. Samaten hiljaisuus ja kaikki tällaiset yhteiset asiat.
– Mitenkään poikkeuksellista ei ole sekään, että meidän asiakkaamme tulevat kertomaan , että on kovasti meteliä ja kysyvät voiko siitä sanoa?
Keittiön ja kotitalouden laitteet, kuten pakastin ja jääkaappi, käydään lävitse jo alkuvaiheessa. Samaten esimerkiksi energian säästäminen ja yleensä energian käyttämiseen liittyvät asiat.
– Useimmilla on kokemus kaasuliesistä, täällä olevat sähköliedet saattavat tuntua hitailta alkuun.
Myös roskien lajittelu ja muutkin pikkunyanssit opiskellaan hyvinkin tarkkaan. Mihin pannaan peltiroskat, mihin paperi, mihin märkä jäte ja millä tavalla roskat lajitellaan.
– Tavoitteena on saada asiat niin hyvin käytännöksi, että ei tehdä ensin väärin ja sitten myöhemmin opetallaan uudestaan tekemään oikein, kertoo Kivistö.
Koululaiset muuttava ruokalistaa
Ruuanlaittoon pakolaisia valmennetaan aloittamalla kaupasta, katsotaan mitä tarvikkeita ja ruoka-aineita kaupassa on. Kivistö pitää hyvänä kauppojen kasvaneita valikoimia, joissa on aineksia, joita suomalaisessa ruuassa ei käytetä.
– Suomalainen ruoka alkaa tulla perheisiin esimerkiksi siinä vaiheessa, kun lapset ovat käyneet vaikkapa vuoden verran koulua. He saattavat pyytää kotonakin jauheliha-makaroonilaatikkoa ja muita kouluruokia. Sitten taas opastetaan, kuinka niitä tehdään.
Myös vaatetusta käydään lävitse tarkkaan varsinkin, jos lapsi menee päiväkotiin tai kouluun.
– Silloin täytyy selvittää, millaisia vaatteita tarvitaan. Jos on ihan pieniä lapsia, täytyy myös kertoa, että lapsen voi viedä talvellakin ulos, kunhan pukee riittävästi vaatteita.
Myös aikuisille neuvotaan, millaisia vaatteita ja millaisia materiaaleja täällä käytetään.
– Saamme myös paljon vaatteita lahjoituksina ja silloin voidaan käytännössä katsoa, mitä vaatteita pannaan alle ja mitä päälle, sanoo Pirkko Kivistö.
Runsaan 20 vuoden kokemuksella Pirkko Kivistö sanoo, maahanmuuttajilla on vuodesta vuoteen kestävä ihmettelyn aihe.
– Ehkä kaikista kummallisinta heistä on se, että naapurit eivät tervehdi, eivätkä hymyile, eivätkä katso kohti. Ollaan niinkuin ei tunnettaisi, vaikka ollaan naapureita ja asutaan samassa talossa.