Talvi- ja jatkosodan koettelemukset mursivat aikanaan monen suomalaissotilaan mielen. Osa sotilaista sai rajut painajaiset ikuisiksi yövieraikseen, osa rintamalla olleista miehistä ei pystynyt koskaan tarraamaan takaisin normaaliin arkeen.
Tänä päivänä Lähi-idän alueen sotien jaloista paenneita ihmisiä odottaa rajoillamme joka päivä. Osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista on syntynyt sodan keskelle ja nähnyt raakuuksien jatkuvan kotiseuduillaan vuosi toisensa perään.
Ovatko turvapaikanhakijoiden kokemat kauheudet ja henkinen kuorma rinnastettavissa suomalaisten jatko- ja talvisodan kokeneiden sotilaiden kokemuksiin?
Sodan tunnehistoriaa ja suomalaissotilaiden kokemuksia tutkineen historiantutkija Ville Kivimäen mukaan ovat. Erojakin tosin löytyy.
– Kulttuuri vaihtuu ympärillä ja tilanteet vaihtuvat, mutta ihminen on pohjimmiltaan samanlainen. Kun joutuu tekemisiin äärimmäisen väkivallan kanssa, menettää omia lähiomaisiaan, ystäviä tai on itse hengenvaarassa, niin se on hyvin samanlainen kokemus kaikilla, Kivimäki toteaa.
Etenkin puna-armeijan sotavangeiksi joutuneiden suomalaisten kokemuksissa on Kivimäen mukaan löydettävissä rinnakkaisia kokemuksia kuin mitä kidutuksen uhreilla tavataan tänä päivänä.
– Se on se kokemus siitä, että on täysin toisen vihamielisen joukon armoilla, ei pysty ollenkaan ennakoimaan mitä seuraavaksi tapahtuu ja on aivan avuttomana muiden käsissä.
Unissa matkataan sodan paukkeeseen
Talvi- ja jatkosota vammauttivat suomalaissotilaita psyykkisesti. Kivimäen mukaan todennäköistä on, että sota tekee samoin nytkin.
– Yleisimpiä olivat painajaisunet. Sellaisia kokemuksia on paljon, että miehet ovat muuttuneet hyvin yliherkiksi kaikille koville äänille, nopeille tilanteille ja erilaisille ärsykkeille, koska ne palauttavat mielen sinne sotatilanteeseen.
– Sitten on myös ihan tällaista täydellistä sekä fyysistä että psyykkistä toimintakyvyttömyyttä. Eli kun mieli on murtunut ja kulunut loppuun, niin vaikka mahdollisuuksia ympärillä olisi, niin niihin ei kyetä tarttumaan, koska ollaan rikki siinä tilanteessa, Kivimäki kertoo suomalaissotilaiden kokemuksista.
Lapsia, jotka eivät ole nähneet rauhaa
Ihmisten sotakokemuksissa on erovaisuuksia, koska sotimisen tapa on muuttunut paljon. Toisessa maailmansodassa Suomi kävi hyvin perinteisen sodan – nuoret miehet olivat rintamalla, kotirintamalla elämä oli, partisaani-iskuja ja pommituksia lukuun ottamatta, suhteellisen turvassa. Esimerkiksi Irakin sodan alkamisesta on kulunut jo yli kymmenen vuotta ja moni lapsi on ehtinyt syntyä ja varttua sodan keskellä ilman kokemusta rauhan ajasta.
– On lapsia, joiden kokemuksia sota leimaa paljon voimakkaammin kuin mitä Suomessa oli tilanne toisen maailmansodan aikaan.
Suomalaisten käsitys sodasta kumpuaa niin vahvasti sieltä talvi- ja jatkosodasta, että Kivimäen mukaan meillä ei aina ymmärretä miten sodankäynti on muuttunut. Kun suomalaissotilaat sinnittelivät eturintamalla kuukausitolkulla tykistökeskityksessä tarkka-ampujien kohteena, on nykysodista ylipäätään vaikea löytää yhtä selkeitä linjoja.
– Ne ihmiset, jotka tänä päivänä tulevat Suomeen, tulevat paljon kaoottisemmista olosuhteista, joissa oikeastaan tämmöisiä rintamalinjoja tai osapuolia on lähes mahdotonta erotella.
– Toisaalta suomalaissotilaat ja nykyiset veteraanit, jotka olivat siellä rintamalla, joutuivat elämään kuolemanvaarassa, jota varmaan monet nyt Suomen tulevat ihmiset eivät ole joutuneet kokemaan, Kivimäki jatkaa.
Työ kiinnitti takaisin elämään
Talvi- ja jatkosodassa mielensä murtaneet suomalaismiehet auttoi takaisin arkeen työ ja usko paremmasta tulevaisuudesta. Tänä päivänä työhön kiteytyy merkittävä ongelma – tänne tuleville ihmisille on tarjolla hyvin vähän sellaista työtä, että he pääsisivät kiinni yhteiskuntaan ja omaan elämään.
– Se, mikä Suomessa oli varmaankin se keskeinen tapa pitää mieli kasassa, oli työ. Työn tekeminen oman perheen ja itsensä eteen. Tällä lailla saatiin horisontista pisteitä jota kohti mennä, Kivimäki kuvailee suomalaissotilaiden selviytymistä.
– Työn tekeminen on tähän päivään verrattuna se ongelma siinä mielessä, että toisen maailmansodan aikaan Suomessa oli täystyöllisyys nelkytluvun lopulle saakka – työtä oli paljon ja työttömyysluvut oli ihan eri luokkaa.
Kivimäki voitti kirjallaan Murtuneet mielet - Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939 - 1945 Tieto Finlandian vuonna 2013. Teos pohjautuu Kivimäen psyykkisesti vammautuneita sotilaita käsittelevään väitöstutkimukseen.