Australia sulki merireitit afganistanilaisilta – Pakistan uhkaa palauttaa
Australian poikkeukselllisen tiukka pakolaispolitiikka lisää afganistanilaispakolaisten määrää Euroopan rajoilla.
Australia käännyttää Afganistanista tulevien veneitä ja laivaa turvapaikanhakijoita kaukaisille Tyynenmeren saarille. Solidaarisuuden osoituksena Euroopan paineille Australia on ottanut ja ottaa tämän vuoden aikana vastaan 25 000 pakolaista Syyriasta ja Irakista.
Pakistanissa on yli miljoona rekisteröimätöntä ja 1,5 miljoonaa rekisteröityä pakolaista. Pakistan aikoo palauttaa pakolaisia ensi vuonna, ellei ratkaisua löydetä.
Afganistanin sisäinen turvallisuustilanne on heikentynyt
Ääri-islamilainen Taliban-liike on lujittanut asemaansa Afganistanin pohjoisosassa. Lähtijöitä on myös aiemmin suhteellisen rauhallisista pohjoisen maakunnista Kunduzista, Badakshanista ja Baghdisista.
Myös ääri-islamistinen Isis on saamassa jalansijaa Afganistanissa. Sen kohteita ovat Taliban-liikkeen kannattajat. Taliban ja Isis ovat julistaneet keskinäisen sodan. Taliban pitää Isisiä kilpailijanaan, Isis taas pyrkii alistamaan Taliban-liikeen yhdeksi alajaostokseen.
Hyljeksityt hazarat pelkäävät
Hazarat kuuluvat Afganistanin vieroksutuimpaan vähemmistöön. He ovat sekä Taliban-liikkeen että muiden sunnien ääriryhmien kohteita. Shiiamuslimeihin kuuluvia hazaroita on väestöstä vajaat kymmenen prosenttia.
Iran yrittää rekrytoida Iraniin paenneita, saman uskonsuuntauksen jakavia hazarapakolaisia Syyrian hallituksen vastaiseen taisteluun.
Tämä on lisännyt hazaroiden nurjaa kohtelua Afganistanissa, Pakistanissa ja muualla. Hazaroilta oli lailla kielletty sekä koulunkäynti että työt julkishallinnossa 1970-luvulle asti. Hazarat erottuvat muista etnisistä ryhmistä aasialaisten kasvonpiirteidensä vuoksi. Hazaroilta oli lailla kielletty sekä koulunkäynti että työt julkishallinnossa 1970-luvulle asti.
Joukot jättävät heiveröisen maan
NATO-johtoiset joukot ovat pääosin vetäytyneet Afganistanista. Pieni määrä joukkoja on tuki- ja koulutustehtävissä. Vastuu hallinnosta ja järjestyksenpidosta on siirtynyt Afganistanin armeijalle ja viranomaisille.
Presidentti Ashraf Ghanin johtaja hallinto on heikko pääkaupungin Kabulin ulkopuollella. Maakunnissa valtaa pitävät vaikutusvaltaiset heimopäälliköt.
Afganistaniin perehtynyt Ahmed Rashid kirjoittaa, että toisin kuin Syyriassa, Afganistanissa ei ole yritetty laatia suunnitelmaa maan tulevaisuudesta.
Rashid kirjoittaa, että toisin kuin Isis, Taliban-verkosto on ilmoittanut olevansa valmis neuvotteluihin. Afganistan on kuitenkin jäänyt Syyrian varjoon.
Myös kansainväliselle yhteisölle työskennelleet paikalliset pakenevat
Jopa puoli miljoonaa afganistanilaista on työskennellyt esimerkiksi joukkojen ja järjestöjen tulkkeina, kuljettajina, muonittajina ja lääkäreinä. Kaikkialla yhteistyötä ulkomaalaisten kanssa ei katsota hyvällä, perheet ovat saaneet tappouhkauksia.
Työpaikkojen katoaminen kaventaa toimeentuloa. Myös talouskasvu on hidastunut. Se on ollut keskiarvoltaan noin seitsemän prosenttia. Vuonna 2015 luku oli Maailmanpankin mukaan 1,3. Myös taloudellinen niukkuus ajaa lähtemään.
Nuoret miehet sieppauslistalla
Kriisit heikentävät kehitysmaissa haavoittuvimpien ihmisten, naisten ja lasten asemaa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, ettei myöskään nuorten miesten osa ole häävi Afganistanin kaltaisissa maissa.
Erityisesti perheen vanhimpien poikien oletetaan huolehtivan omaisistaan. Sieppausuhka on todellinen, silllä perheet ovat valmiita maksamaan pojistaan lunnaita. Taliban ja Isis myös rekrytoivat riveihinsä pakolla.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on raportoinut tailbanien kuolemanpartioiden toimeenpanemista murhista, joukkoraiskauksista ja talosta taloon -etsinnöistä Kunduzin valtauksen aikana syyskuussa 2015.