Tällä viikolla sosiaalisessa mediassa lähti leviämään kielteinen turvapaikkapäätös, jonka muotoilut herättivät monissa ihmetystä.
Turvapaikkaa Suomesta hakenut irakilainen mies sai kielteisen päätöksen, vaikka hänen kotinsa Irakissa oli räjäytetty, armeija oli kiduttanut häntä ja Maahanmuuttovirasto katsoi miehen joutuneen Isisin vainon kohteeksi. Maahanmuuttovirasto vahvisti päätöksen olevan aito.
Maahanmuuttovirasto perusteli päätöstään maan sisäisen paon mahdollisuudella. Viraston päätöksen mukaan mies voi paeta Isisin hallitsemasta kotikaupungistaan Mosulista turvallisesti Bagdadiin. Sunniarabimiehelle viranomaissuojelun saaminen Bagdadissa on päätöksen mukaan epätodennäköistä, mutta kaupungissa on sunnienemmistöisiä alueita, joilla miehen katsotaan voivan elää turvallisesti.
Oppositiopoliitikot kritisoivat turvapaikkapolitiikan linjauksia
Päätöstä ja hallituksen tekemiä tiukennuksia ulkomaalaislakiin ovat arvostelleet muun muassa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
Anderssonin mukaan turvapaikkapäätöksessä käytetty sisäisen paon käsite on kansainvälisessä pakolaisoikeudessa kiistanalainen termi. Andersson arvostelee myös Maahanmuuttoviraston toukokuussa tekemiä maalinjauksia, joiden mukaan Afganistaniin, Somaliaan ja Irakiin voidaan palauttaa turvapaikanhakijoita.
– Maahanmuuttoviraston on mitä pikimmiten päivitettävä turvallisuuskatsauksensa ja maakohtaiset linjauksensa vastaamaan maiden varsinaista tilannetta, Andersson vaatii tiedotteessa.
Tänään myös kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin kritisoi irakilaismiestä koskevaa päätöstä ja arvioi, että Suomen kiristynyt turvapaikkapolitiikka saattaa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.
Päätökset punnitaan hallinto-oikeudessa
Kielteisten turvapaikkapäätösten osuus on kasvanut nopeasti. Turvapaikkahakemuksista lähes joka kolmas on johtanut kielteiseen päätökseen. Viime vuonna päätöksistä kielteisiä oli kuudesosa.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo muistuttaa Aamulehden haastattelussa, että päätöksistä voi valittaa, jolloin tuomioistuimissa punnitaan Maahanmuuttoviraston linjauksia, Bagdadin tilannetta ja Irakin sisäisen paon mahdollisuuksia.
Helsingin hallinto-oikeudessa turvapaikkapäätöksistä tehtyjen valitusten määrä onkin lisääntynyt vuoden aikana merkittävästi. Käsittelyaika valituksissa on tällä hetkellä reilut puoli vuotta.
Valitusprosessi voi kestää vielä tätäkin kauemmin, sillä hallinto-oikeuden kielteiseen päätökseen puolestaan voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO), jos KHO antaa ratkaisuun tyytymättömälle valitusluvan.