Rovaniemen vastaanottokeskuksesta kadonneita on tänä vuonna 41. Kemijärvellä luku on 36 ja myös Torniossa, Kemissä ja Kolarissa vastaanottokeskuksen asukkaita lähtee kertomatta siitä kellekään.
SPR:n Meri-Lapin ja Kolarin vastaanottokeskusten johtaja Virpi Pakisjärvi kertoo, että asukkaan lähtö huomataan, kun hän ei tule suomen kielen tunnille tai sosiaalityöntekijän tapaamiseen, mutta viimeistään "rahapäivänä" eli kun vastaanottoraha kerran kuussa maksetaan. Suurin osa on todennäköisesti lähtenyt toiseen EU-maahan.
– Yleensä he vaihtavat maata, lähtevät kokeilemaan jos toisessa maassa olisi helpompi saada oleskelulupa.
Dublin-järjestelmän mukaan turvapaikkaa on haettava ensimmäisessä EU-maassa, jolloin hakijalta otetaan myös sormenjäljet. Mikäli Lapin vastaanottokeskuksista kadonneet lähtevät esimerkiksi Ruotsiin ja hakevat turvapaikkaa, sormenjälkien vastaavuus Suomessa otettuihin huomataan pian. Silloin heidät palautetaan Suomeen.
– Joskus käy niin, että henkilö tulee samaan vanhaan vastaanottokeskukseen. Kemissäkin on niitä, jotka ovat käyneet mutkan toisessa maassa ja sitten palanneet, Pakisjärvi kertoo.
Valitusprosessi tuo vuoden lisäodotuksen
Lapin vastaanottokeskuksista kerättyjen tietojen mukaan kotimaahan lähteneitä on tänä vuonna noin 130. Suurin osa on palannut Irakiin joko Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n tukemana tai poliisin järjestämillä palautuslennoilla. Jotkut lähtijät ovat kertoneet syyksi lähiomaisen sairastumisen ja paljon on myös niitä, jotka ovat vetäneet omat johtopäätöksensä Maahanmuuttoviraston entistä tiukemmista linjauksista. Kuukaudesta toiseen jatkuva odotus alkaa tuntua epätoivoiselta.
Suurin osa Lappiin tulleista on kuitenkin yhä täällä. Rovaniemen vastaanottokeskuksesta arvioidaan, että vastaanottokeskuksen noin 500:sta asukkaasta 80 on sellaisia, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen, mutta valittaneet siitä. Kemin vastaanottokeskuksessa valitusprosessin lopputulemaa odottaa 150 kielteisen päätöksen saanutta, Torniossa heitä on 60 ja Kolarissakin reilut parikymmentä.
Maahanmuuttovirasto on alkanut kiihtyvällä tahdilla antaa päätöksiä viime talvena tulleiden suurelle joukolle. Kun suurin osa kielteisen päätöksen saaneista valittaa, tietää se ruuhkaa Helsingin hallinto-oikeuteen.
– Valitusprosessi kestää useita kuukausia, joskus sen lopputulosta voi joutua odottamaan vuodenkin ajan, Pakisjärvi sanoo.