YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan tammikuussa Eurooppaan tulijoista oli naisia 21 prosenttia, kun heidän osuutensa vielä viime kesänä oli puolet pienempi. Lapsia tulijoista on nyt 34 prosenttia. Miesten osuus on laskenut 73 prosentista 45 prosenttiin.
Mutta naisten osuuden nousua ei ole otettu juurikaan huomioon. Amnesty International, Euroopan parlamentti, Naisten pakolaiskomissio -kansalaisjärjestö sekä UNHCR:n, UNFPAN ja Naisten pakolaiskomission yhteisraportti kaikki kiinnittävät huomiota ongelmiin naisturvapaikanhakijoiden kohtelussa.
Ongelmia on runsaasti kaikilla osa-alueilla fyysisistä tiloista terveydenhoitoon, turvapaikanhakuprosessista seksuaalisen väkivallan raportointiin.
Naiset varautuvat ongelmiin - naimisiin pakomatkan takia
Useimmat turvapaikanhakijaksi lähtevät naiset tietävät ainakin jollakin tasolla matkan vaaroista. Monet ovat jo lähtömaassaan joutuneet sukupuolisen ahdistelun tai seksuaalisen väkivallan uhreiksi.
Kun he lähtevät matkaan, he arvioivat raiskauksen riskin suureksi. Financial Timesin haastattelema EU:n Välimeri-operaation työntekijä arvioi, että moni aloittaa ehkäisyn juuri ennen matkaa varautuakseen mahdolliseen raiskaukseen.
UNHCR:n Euroopan toimiston johtaja Vincent Cochetel kertoo raportissa, että osa pakolaisnaisista menee naimisiin vain saadakseen turvaa pakomatkansa aikana.
Ihmissalakuljettajat kiristävät ja ahdistelevat
Mitä vaikeampi Eurooppaan on tulla laillisesti, sitä useampi turvapaikanhakija todennäköisesti turvautuu ihmissalakuljettajiin. Se on suuri riski naisille, koska ihmissalakuljettavat saattavat raiskata tai vähintäänkin kiristää seksuaalisia palveluita.
UNHCR:n, UNFPAn ja Naisten pakolaiskomission raportissa afrikkalainen Oumo kertoo, että hänen oli pakko suostua seksiin saadakseen paikan veneessä ja väärennetyn passin. Päästyään Kreikkaan hän joutui yöpymään paljaan taivaan alla, ilman mitään turvaa tai apua.
– Pelkään, että sekoan pelosta, Oumo myöntää.
Syyrian Alepposta kotoisin oleva 23-vuotias nainen kuvaa tilannetta Amnestylle:
– Hotellissa Turkissa yksi salakuljettajista, syyrialainen mies, sanoi, että jos makaan hänen kanssaan, en joudu maksamaan tai maksan vähemmän. Tietenkin kieltäydyin, se oli inhottavaa. Sama tapahtui kaikille meistä Jordaniassa, kertoo Hala.
20-vuotias syyrialaisnainen kertoo Amnestylle:
– Ihmissalakuljettaja ahdisteli minua. Hän yritti kosketella minua pari kertaa. Ainoastaan silloin, kun miespuolinen serkkuni oli lähistöllä, hän ei yrittänyt mitään. Olin todella peloissani, varsinkin kun kuulimme tarinoita pitkin matkaa siitä, miten naisia vaaditaan makaamaan salakuljettajien kanssa päästäkseen eteenpäin, sanoo Nahla.
Väkivaltaa pitkin matkaa - myös viranomaisten taholta
Tilanne ei välttämättä helpota Eurooppaan pääsemisen jälkeen. Valtaosa pyrkii jatkamaan matkaa Kreikasta Balkanin halki kohti pohjoista. Matkalla leirit ja raja-alueet ovat täynnä ihmisiä, eikä naisille ole erillisiä lepoalueita, vessoja tai suihkuja. Yksin matkaavat alaikäiset tytötkin joutuvat ventovieraiden miesten keskelle.
– En koskaan uskaltanut nukkua leireissä. Pelkäsin, että joku kajoaa minuun. Teltoissa oli sekaisin miehiä ja naisia ja näin väkivaltaa... Oloni tuntui turvallisemmalta siirtymätilanteissa, erityisesti busseissa, ja ainoastaan siellä saatoin nukkua. Leireissä ahdistelun uhka oli iso, ja naiset eivät oikein voi valittaa. He eivät halua aloittaa mitään prosessia, joka keskeyttäisi matkan, kertoi 20-vuotias syyrialaisnainen Reem Amnestyn raportissa.
Naisten pakolaiskomission joulukuussa Serbiassa ja Sloveniassa tapaamat naiset myönsivät, että he saattoivat olla useitakin päiviä syömättä ja juomatta, jotta eivät joutuisi leireissä käymään yhteisvessoissa, joita pitivät turvattomina.
Raporteissa kerrotaan myös, että viranomaisetkin saattavat hakata tai solvata turvapaikanhakijoita. Viranomaisille ei uskalleta kertoa matkan aikana tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta, koska viranomaiset ovat enimmäkseen miehiä ja koska rikosilmoituksen teko pysäyttäisi matkanteon.
Ja vaikka nainen olisikin valmis hakemaan apua, lääketieteellistä hoitoa ei ole saatavilla, eikä missään ole seksuaaliseen väkivaltaan erikoistuneita avustustyöntekijöitä tai poliiseja, joita turvapaikanhakijat voisivat lähestyä.
Naisille ei kerrota olemassaolevistakaan palveluista
Naisilla on myös suuria vaikeuksia saada hygieniatarvikkeita tai terveydenhoidon palveluita. Tai jos niitä olisikin tarjolla, turvapaikanhakijoille ei kerrota saatavuudesta heidän omalla kielellään.
– Presevossa (Serbiassa lähellä Makedonian rajaa) Naisten pakolaismission työntekijät tapasivat raskaana olevan Noorin, joka matkasi kahden alle 5-vuotiaan lapsensa kanssa. Hän istui ulkona kylmässä ja odotti kohti Kroatiaa menevää junaa. Noor valitti raskauden aiheuttamia kipuja ja oli huolissaan vauvasta. Hän ei tiennyt, että sadan metrin päässä olisi terveydenhoitopalveluita. Eikä sitä, että juna tulisi vasta runsaan neljän tunnin päästä. Kun kerroimme näistä hänelle, hän lähti kansalaisjärjestön työntekijän kanssa läheiseen terveyskeskukseen, kerrotaan pakolaiskomission raportissa.
Tiedon puute lisää ongelmia ja tekee naisista alttiimpia pakolaisvirtoja hyödyntävien rikollisten hyväksikäytölle.
Naisten pakolaiskomissio huomasi, että turvapaikanhakijoiden kanssa keskustelemaan kykeneviä tulkkeja on aivan liian vähän. Joissakin paikoissa koko maassa oli vain yksi ainoa farsin kielen tulkki. Erityisesti tarvittaisiin lisää naistulkkeja keskustelemaan herkkäluonteisista asioista naisten ja tyttöjen kanssa.
Naisten on vaikeampi saada turvapaikkaa
Kun turvapaikkaa haetaan, hakijan henkilöllisyys ja matkareitti selvitetään rajaviranomaisen tai poliisin tekemässä maahantulokuulustelussa. Myöhemmin maahanmuuttoviranomainen järjestää turvapaikkapuhuttelun, jossa selvitetään hakijan perustelut suojelun tarpeelle.
Euroopan parlamentin raportissa arvioidaan, että naisten on vaikeampi saada pakolaisstatusta, koska heidän hakemuksiaan pidetään vähemmän uskottavina.
– Jos turvapaikkaa haetaan sukupuolen ja sukupuoliväkivallan perusteella, naisten on vaikeampi perustella suojelun tarvettaan. Naisilla on todisteena vain oma kertomuksensa. Miesten perustelut vaikkapa poliittisesta vainosta on helpompi tarkistaa esimerkiksi tietyn puolueen jäsenyydestä, sanotaan Euroopan parlamentin raportissa.
Monissa kulttuureissa naisen on ylipäätään vaikea keskustella vieraan miehen kanssa, saati sitten jos aiheena on seksuaalinen ahdistelu tai väkivalta. Siksi naistulkkien ja naispuolisten haastattelijoiden saaminen olisi erittäin tärkeää.
Europarlamentin raportti toteaa myös, ettei kaikissa jäsenmaissa ole vastaanottokeskuksissa lastenhoitopalveluita tarjolla sen ajaksi, kun äiti on viranomaisten kuultavana. Naisten on otettava lapsensa mukaan turvapaikkapuhutteluun. Se on lapsille traumaattinen tilanne ja ehkäisee tehokkaasti naista puhumasta esimerkiksi pakomatkan seksuaalisesta väkivallasta tai kotiväkivallasta.