Turvapaikanhakijoiden työllistämisestä saadut kokemukset eivät ole olleet yksinomaan positiivisia.
Kokemäellä Satakunnassa maata viljelevä Tommi Mäkitalo palkkasi turvapaikanhakijoita kesällä herneenpoimintaan tilalleen. Tehtäviin lähti useita kymmeniä turvapaikanhakijoita, mutta osalla ansiot jäivät vähäisiksi, mistä seurasi parranpärinää.
– Meillä kaikki poimijat saavat samaa palkkaa, joka riippuu poimittujen herneiden määrästä. Oli poimija sitten Venäjältä tai Irakista, hän saa ihan samaa palkkaa, Mäkitalo sanoo.
Epäselvyyttä palkoista
Pienimmillään yhdelle turvapaikanhakijalle maksettu palkka oli 17 euroa. Syynä oli se, että poimittu hernemäärä jäi vähäiseksi.
Palvelualojen Ammattiliiton valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, tilanteeseen perehtynyt Berhan Ahmadi katsoo, että taustalla oli epäselvyyttä työehdoista.
– Osa turvapaikanhakijoista koki, että pelisäännöt muuttuivat olennaisesti kesken kesän työnantajan eduksi, Ahmadi sanoo.
Mäkitalon mukaan herneiden hinta laskee aina kesän edetessä, kun herneiden määrä pellolla ja hernepalkojen koko kasvavat. Hän korostaa, että tällöin saman määrän herneitä pystyy poimimaan pienemmällä vaivalla kuin kesän alussa. Pelisäännöt oli hänen mukaansa kerrottu myös työntekijöille.
Vastaanottoraha pieneni
Kieliongelmien ja kulttuurimuurin aiheuttamista epäselvyyksistä puhuu myös turvapaikanhakijoiden sijoituspaikan eli Harjavallan vastaanottokeskuksen johtaja Ellinoora Söderman. Hänen mukaansa ongelmia on syntynyt lähinnä siitä, että osa turvapaikanhakijoista ei tajunnut vastaanottorahan pienenevän työtulojen takia.
– Tästä opimme, että asiat täytyy käydä erittäin huolellisesti läpi ja perusteiden on oltava selvät jokaiselle. Työnteko on kuitenkin aina hyväksi, Söderman sanoo.
Kiitosta yrittäjälle
Vastaanottokeskuksen johtaja Söderman sanoo arvostavansa yrittäjä Mäkitaloa, joka otti turvapaikanhakijoita töihin pellolleen. Mäkitalo itse sanoo, että kokemukset kokeilusta olivat yrityksen kannalta hyviä ja huonoja.
– Jokaisessa kansassa on hyviä työmiehiä, mutta ei välttämättä kovin paljon. Osa meille vastaanottokeskuksesta tulleista keskittyi työntekoon, mutta osalle kyse oli ajanvietteestä. Kulttuurierot näkyivät, Mäkitalo sanoo.
Mäkitalolla on paljon kokemusta ulkomaisista työntekijöistä. Hänen yrityksessään on käynyt kausityöntekijöitä erityisesti Itä-Euroopasta.
– Venäläiset ja ukrainalaiset tulevat ihan eri asenteella. Heille raha on niin merkityksellistä, että he eivät halua olla jouten, Mäkitalo sanoo.
11:19 korjattu yrityksen nimi.