Ensimmäinen kolmen vanhemman poika on viiden kuukauden ikäinen – uusi menetelmä
Maailman ensimmäinen kolmen biologisen vanhemman uudenlaisella koeputkihedelmöityksellä alkuun saatettu lapsi on viiden kuukauden ikäinen. Poikavauvalla on jordanialaisten äitinsä ja isänsä dna:n lisäksi 0,1 prosenttia perimää munasolun lahjoittajalta. Uusi munasolu luotiin lapsen äidin munasolusta ja lahjoittajan munasolun mitokondriosta, joka hedelmöitettiin lapsen isän spermalla. Syynä amerikkalaisten lääkärien tekemään koeputkihedelmöitykseen oli lapsen äidin mitokondrion geenivirhe. Hänellä oli mitokondriossaan Leigh-oireyhtymäksi kutsuttu perinnöllinen sairaus, joka olisi voinut olla lapselle kohtalokas tavanomaisessa hedelmöityksessä.
Vuoristoratakyyti parantaa virtsakivet jopa 64 prosentin todennäköisyydellä
Joskus virtsateihin saostuu ja jumittuu kiinteitä kappaleita, jotka aiheuttavat kipua. Tällaisista munuais- eli virtsakivistä kärsii joskus joka kymmenes suomalainen. Useimmiten kivet poistuvat itsestään virtsan mukana, mutta toisinaan ne joudutaan murskaamaan paineaallolla tai poistamaan tähystysleikkauksessa. Amerikkalaistutkijoiden tekemä tieteellinen koe todisti, että saman asian voi ajaa myös vuoristorata-ajelu. Jos istuu junan takaosassa, virtsakiven irtoamisprosentiksi tuli 64, mutta junan etupenkissä kivestä pääsi eroon vain 17 prosentin varmuudella.
Rosetta-luotain törmäsi komeettaansa – historiallinen tutkimus päätökseen
Euroopan avaruusjärjestön ESA:n historiallinen komeettatutkimus saatiin onnistuneesti päätökseen. Rosetta-luotain törmäytettiin päin Tšurjumov–Gerasimenko-komeettaa, jota se on seurannut parin vuoden ajan.
Rosetta-projekti on ollut yksi ESA:n isoimmista aurinkokunnan tutkimushankkeista. Se käynnistyi jo 1980-luvulla. Sen seurauksena ihmiskunta on ensimmäistä kertaa saanut tietoa suoraan komeetan pinnalta. Tiedoissa riittää tutkittavaa pitkiksi ajoiksi. Komeetalta löytyneet orgaaniset molekyylit voivat vielä paljastaa elämän syntymisen salaisuuksia.
Suomen hyttysistä löytyi uusi virus – Ilomantsin Möhkön kanta tarttuu myös ihmiseen
Virus löytyi hyttysistä, joita oli kerätty vuosina 2007 ja 2008 Ilomantsista ja Sotkamosta. Ilomantsilaisen pikkukylän Möhkön nimeä kantavan viruksen lähisukulainen löytyy Venäjältä. Valtaosalle ihmisistä virus ei aiheuta oireita. Toisille puolestaan voi tulla flunssaa muistuttava kuumetauti, jonka yhteydessä voi esiintyä päänsärkyä ja pahoinvointia.
Tutkijat tulivat Ilomantsiin sieltä jo vuosikymmeniä sitten löydetyn Pogostan-taudin vuoksi. Tutkijoiden mukaan on vaikea sano onko sattumaa, että jälleen juuri itärajan hyttysistä löytyi uusi viruskanta vai onko Pohjois-Karjalassa viruksille isäntäeläimiä, joiden välityksellä viruskierto säilyy.
Miksi linnut eivät törmäile toisiinsa? – Ne kääntyvät lentäessä aina oikealle
Queenslandin yliopiston tutkijat havaitsivat ominaisuuden, kun he kuvasivat undulaatteja lentämässä kohti toisiaan kapeassa tunnelissa. Yli sadan testin aikana 84 prosentissa tapauksista lintu kääntyi vastaantulevan linnun vasemmalle puolelle eli omalle oikealle, eikä yksikään lintu törmännyt toiseen. Undulaatit lensivät myös eri korkeuksilla, mikä estää onnettomuuksia siinäkin harvinaisessa tapauksessa, että toinen kääntyisi vasemmalle. Ryhmähierarkia voi määritellä, mikä lintu väistää ylös ja mikä alas. Törmäyksenestostrategia on kehittynyt linnuissa yli 150 miljoonan vuoden ajan, ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi, kun kehitetään itsestäänohjautuvia droneja eli lennokkeja, jotta ne eivät törmäilisi toisiinsa.
