KOTKA Selfien ottamisesta Suomen merimuseon harjalla on tullut lasten ja nuorten vaarallinen harrastus Kotkassa. Kuvia on jaettu jälkeenpäin sosiaalisessa mediassa.
– Olen nähnyt useita kuvia, joissa alle 10-vuotiaatkin lapset kiipeilevät vaarallisissa paikoissa rakennuksen seinä- ja kattorakenteissa, kertoo merikeskus Vellamon kiinteistönhoitaja Markku Haaja.
Rakennuksen julkisivu koostuu muun muassa peltikaseteista, teräspalkeista ja alumiiniritilöistä, joita pitkin pääsee kiipeämään katolle asti. Suosituin paikka on jättimäisen aallon muotoon rakennetun talon harjalla, hyökyksi kutsutun teräsrakenteen päällä. Se sijaitsee yli 25 metrin korkeudessa.
Puolimatkaan pääsee myös rakennukseen kuuluvaa kävelyestradia pitkin.
– Me olemme huolissamme lasten turvallisuudesta. En halua tähän eteen mitään kynttilämerta. Viesti on saatava perille ennen kuin joku putoaa alas, Haaja toteaa.
Ei kieltokylttejä
Alueella ei ole jatkuvaa vartiointia eikä aitauksia – eikä niitä ole ihan heti tulossakaan. Vellamon julkisivu on palkittu useita kertoja, eikä sitä haluta peittää.
– Rakennuksen arkkitehtuurinkaan vuoksi emme voi virittää ympärille mitään turvaverkkoja. Emme myöskään halua kieltää muiden ihmisten liikkumista alueella.
Kiipeilyn kieltäviä kylttejäkään ei juuri näy.
En halua tähän eteen mitään kynttilämerta. Markku Haaja
– 3-4 metrin korkeudella on kiipeilyeste, mutta sen ylikin on menty. Siksi en usko, että rakennuksen vuoraamisesta kieltokylteillä olisi hyötyä.
Vaikea puuttua
Lasten ja nuorten harrastus on myös viranomaisten tiedossa. Palomiehet joutuivat hakemaan Vellamon katolta kesällä nuoren tytön, joka ei uskaltanut tulla sieltä alas.
– Toivoisin, että vanhemmat olisivat paremmin kartalla lasten ja nuorten menemisistä. Ritilät voivat pettää tai sieltä voi pudota. Toiminnanharjoittaja on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa alueen turvajärjestelyistä, toteaa pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Kymenlaakson pelastuslaitokselta.
Poliisin keinot puuttua asiaan ovat vähäiset, koska kiipeilijät ovat olleet alle 15-vuotiaita. Silloin heillä ei ole rikosoikeudellista vastuuta.
– On selvää, että kenenkään katoille ei saa mennä. Jos meille tulee tällaisesta tieto, otamme yhteyttä vanhempiin ja tarvittaessa sosiaaliviranomaisiin, muistuttaa komisario Ilari Van der Steen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.
Tykkäykset pönkittävät itsetuntoa
Uhkarohkeat selfie-kuvaajat ovat työllistäneet viime aikoina pelastuslaitoksia muuallakin maassa.
– Yllättävän paljon on tilanteita, joissa ihmiset kiipeävät korkeisiin paikkoihin, torneihin, silloille, piippuihin, talon katoille ja tikkaille ottamaan itsestään valokuvaa, Helsingin pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Markku Holopainen kertoi Ylelle heinäkuussa.
Yleensä kuvan ottajasta soittaa hätäkeskukseen huolestunut ohikulkija, joka epäilee henkilön suunnittelevan itsemurhaa tai pelkää hänen tippuvan.
Toivoisin, että vanhemmat olisivat paremmin kartalla lasten ja nuorten menemisistä. Ilpo Tolonen
Psykologien mukaan uhkarohkeissa paikoissa otetut selfiet ja niiden lataus sosiaaliseen mediaan viehättää nuoria, koska nuoren omakuva rakentuu ulkopuolelta tulevien kommenttien tai tykkäysten muodossa.
– Nuori haluaa ehkä näyttää ulospäin, että katsokaa, olen rohkea, vaikka oikeasti pelkää pimeää ja haluaa nukkua valot päällä. Takana voi olla myös ryhmäpaine, halutaan olla samanlaisia kuin muut, toteaa psykologi Veli-Matti Karhu.
Nuorten mielenliikkeistä kirjankin kirjoittanut psykoanalyytikko Anneli Hautala sanoo, että suurelle osalle nuorista on nykyään oleellisempaa se, miltä he näyttävät kuin se millaisia he ovat.
– Itsestä rakennetaan kuin hyvin myyvää tuotetta. Julkisuutta tavoitellaan hinnalla millä hyvänsä. Kasvattajien arvomaailma on muuttunut kovemmaksi, materian ja pärjäämisen yliarvostamiseksi. Se heijastuu myös lapsiin ja nuoriin, Hautala toteaa.
Illuusio kuolemattomuudesta
Kilpailullisuus leimaa Hautalan mukaan myös kaverisuhteita. Mitä vaarallisemmassa paikassa selfie on otettu, sitä enemmän sen kuvitellaan nostavan statusta ryhmässä.
– Vaara ja uhkarohkeus ovat aina houkuttaneet nuoria, he ovat hakeneet rajojaan, mutta tuntuu kuin someaikana kyky ajatella ja harkita toimiensa seurauksia on osalle nykynuorista sivuasia.
Psykologi Veli-Matti Karhu muistuttaa, että toisaalta jännitys ja huomion saaminen ovat ihmisen psykologisia perustarpeita.
– On sitä ennenkin kiipeilty vaarallisissa paikoissa, mutta sitä ei vaan tiennyt kukaan. Sosiaalinen media on räjäyttänyt informaation määrän.
Itsestä rakennetaan kuin hyvin myyvää tuotetta. Julkisuutta tavoitellaan hinnalla millä hyvänsä. Anneli Hautala
Karhu neuvoo vanhempia puhumaan lastensa kanssa päästäkseen selville siitä, mitä jälkikasvun mielessä liikkuu.
– Nuorena käsitys vaarasta on epärealistinen. Nuori voi ajatella olevansa kuolematon. Mutta olisiko mahdollista saada se mielihyvän ja jännityksen kokemus muualta?