Hallitus päätti aurinkoisena lauantai-iltana hankkia sote-mammutin. Pääkaupunkiseutu ei siis saanut haluamaansa omaa city-sotea.
Kaikki Uudenmaan maakunnan kunnat muodostavat yhteisen alueen, joka saa hoidettavakseen kuntien tähän asti pyörittämät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kyse on monessa suhteessa mammutista. Uudenmaan maakunnassa on 26 keskenään hyvin erilaista kuntaa tiheästi asutuista Helsingistä ja Kauniaisista väljään asuttuihin Lapinjärveen ja Myrskylään.
Koko alueen asukasluku on 1,6 miljoonaa. Uudenmaan sote-palveluiden nettomenot ovat noin 16 miljardia vuodessa.
Yksin helsinkiläisiä on yli 600 000. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Keski-Pohjanmaan maakunnassa on kokonaisuudessaan 76 000 asukasta. Maakuntaan suunnitellaan siis aivan eri kokoluokan sosiaali- ja terveyspalveluja kuin Uudellemaalle.
Pääkaupunkiseudun kunnat, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, olisivat halunneet oman, erillisen sote-ratkaisun. Kuntien esitys ei kelvannut hallitukselle.
Mammutti siis tulee. Tuoko se tullessaan hyvät vai huonot sosiaali- ja terveyspalvelut – siitä ollaan montaa mieltä.
Demarivaikuttaja pettynyt – tarve ja todellisuus eivät kohtaa
Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sd.) on huolissaan hallituksen päätöksestä. Hänen mukaansa hallituksen sote-päätös tarkoittaa, että kuntien mahdollisuus hyödyntää palveluissa kaupunkiarjen tuntemustaan jää käyttämättä.
– Ihmisten palveluiden todellinen tarve jää piiloon ja silloin palveluiden tarve ja todellisuus eivät kohtaa, sanoo Anttila.
Anttilan mukaan valtakunnallisessa sote-mallissa on kaksi valuvikaa.
– Pienet maakunnat eivät kykene koskaan kunnolla järjestämään palveluita ja näin ollen ne tarvitsevat aina muiden apuja rahoituksessa ja palveluiden järjestämisessä.
Anttila uskookin, että isojen kaupunkien rahat tulevat lopulta valumaan muualle.
Toinen valuvika liittyy Anttilan mukaan valtion rooliin rahoituksen järjestämisessä ja toiminnan suunnittelussa. – Valtio pitää näpeissään näitä maakuntia, vaikka muodollisesti niillä on itsehallinto, sanoo Anttila selvästi pettyneenä.
Yrittäjät mielissään uusista yrityksistä ja työpaikoista
Yrittäjät kiittävät hallituksen päätöstä toteuttaa sote-uudistus pääkaupunkiseudulla pääasiassa samalla tavalla kuin muualla maassa.
– Saamme uusia yrityksiä ja työpaikkoja Suomeen. Me näemme tämän hyvänä asiana, kiittelee Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Sarianne Reinikkala.
Yrittäjät ovat olleet kriittisiä pääkaupunkiseudun omalle sote-mallille. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien pelkona oli, että pääkaupunkiseudun kunnat olisivat omalla sote-alueellaan säilyttäneet kaiken ennallaan. Kilpailu ja tuottavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa ei olisi parantunut, ja valinnanvapauskin olisi jäänyt ennalleen.
Pääkaupunkiseudun sote-ratkaisun odottelu hidasti Uudenmaan sote-valmisteluja. Reinikkala toimii itse logistiikka-alalla. Hän muistuttaa, että päätösten viivästyminen aiheuttaa huolta sosiaali- ja terveysalan yrittäjille.
– Totta kai he ovat huolissaan omasta yritystoiminnastaan ja myös työpaikoista, sanoo Reinikkala.
Johtamisuudistuksen vetäjä: apulaispormestareita tarvitaan yksi vähemmän
Lasse Männistö on Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja. Hän on myös terveysalan yrityksen palkkalistoilla.
Männistö on johtamisuudistusta suunnittelevan Helsingin johtamisjaoston puheenjohtaja.
– Olemme huomioineet uudistuksen alusta alkaen, että voi hyvin olla, ja nyt näyttää hyvin todennäköiseltä, että sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kokonaisuudessaan maakuntaan.
Kaupungille piti ensi keväänä valita pormestari ja neljä apulaispormestaria, joista yhden oli tarkoitus olla sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari. Viikonlopun päätöksen jälkeen valkeni, ettei Helsinki tarvitse enää sote-pormestaria.
– Tietenkään, jos sote-uudistus menee maaliinsa, ja toiminta siirtyy maakunnalle, ei Helsingissä ole myöskään näille "tirehtööreille" tai pormestareille sillä kyseisellä toimialalla sitten paikkaa.
Männistö kiistää Anttilan esittämän huolen Helsingin rahojen valumisesta muiden kuntien asukkaiden käyttöön. Ne eivät ainakaan Helsingin osalta ole Männistön mukaan valumassa mihinkään. Pääkaupunkiseudullakin kuntien tilanteissa on eroja.
– Puhtaasti Helsingin kaupungin näkökulmasta katsottuna ei voi suoraan sanoa, että rahat valuisivat muualle. Mutta muilla pääkaupunkiseudun kunnilla laskuharjoitus näyttää hieman erilaiselta.