Suomen pohjoisimman vastaanottokeskuksen asukkaiden aika kuluu muun muassa jalkapalloa pelatessa ja vesipiippua poltellessa. Kävelyretkillä tutustutaan myös kylään.
Kylän keskustan kirpputorilta turvapaikanhakijat saavat kuntalaisten lahjoittamia lämpimiä vaatteita ja kenkiä. Apua paikkaan oli saatu vastaanottokeskuksesta. Kirpputorilla lajittelivat lahjotettuja vaatteita reilu viikko sitten Kolariin tullut irakilainen pariskunta.
Irakilainen Mustafa Mohammed kolmen ystävänsä kanssa suuntasivat vaatekasseja kantaen kirpputorilta kohti parin kilometrin päässä sijaitsevaa vastaanottokeskusta.
Miehet pitävät Kolaria rauhallisena ja turvallisena kylänä. He ovat kiitollisia saamistaan vaatteista ja mahdollisuudesta tulla paikkakunnalle.
Vastustajat vaikenevat
Tunnin ajan yritin saada kolarilaisilta henkilökohtaisia mielipiteitä turvapaikanhakijoista. Aiheen kuultuaan haastateltavat joko sanoivat suoraan, etteivät viitsi asiasta julkisesti sanoa mitään, koska pelkäsivät saavansa rasistin maineen. Useimmat kuitenkin vetosivat kiireeseen.
Löytyi sentään yksi rohkea. Myönteisesti turvapaikanhakijoihin suhtautuva Hanna Pikkarainen ei ujostellut.
- Kyllä täällä aika tavalla sellaiset vastustuspuheet ovat kuuluneet. Kauheasti kuulemma pelottaa. Minusta se on hassua ja kummallista, koska ihan samanlaisia ihmisiähän ne ovat kuin mekin. Mitäs niitä pelkäämään, heittää Hanna Pikkarainen terveisenä kolarilaisille.
- Minun mielestä se on mukavaa ja toivottavasti saadaan uutta elämää tänne raitille. Oli ihanaa jos tänne saataisiin vaikka joku etninen ravintola, lisää Hanna.
Yrittäjä toivottaa uuden työvoiman tervetulleeksi
Paikallinen yrittäjä suhtautuu uusiin tulijoihin toiveikkaasti. Hän odottaa heistä apua työvoimaongelmaan jota ei uskoisi 15 prosentin työttömyyskunnassa edes olevan.
- No työmiehistä on kyllä pulaa ollut. Viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana ei ole töihin kysyjiä juuri ollut. Kolme on kysynyt ja kaikki kolme olen töihin ottanut. Eikä ole työkkärikään antanut enää niitä listoja, mistä voisi katsoa niitä työntekijöitä niin kuin ennen sai, kertoo Kolarissa luu- ja puukäsityöpajaa pitävä Kauko Raatiniemi.
Kauko Raatiniemen mukaan on jo sovittu, että turvapaikanhakijat tulevat pienissä ryhmissä tutustumaan hänen yritykseensä.
- Heti kun sieltä löytyy sellaisia jotka haluavat tulla tekemään käsitöitä ja töitä niin otan töihin. Heti kun laki vielä sen sallii, lisää Kauko Raatiniemi lopuksi.
Kunnassa mietitään jo kotouttamista
Kolarin kunnalle tilanne on uusi ja suhdetta turvapaikanhakijoihin mietitään. Kolarin kunnanjohtajan Antti Määtän mukaan asia on noussut jo kunnassa esille.
- Kyllä on heti lähdetty miettimään sitä miten voitaisiin saada turvapaikanhakijat jo tässä vaiheessa osaksi tätä meidän yhteisöä ja kotoutumaan mahdollisimman hyvin tänne Kolariin. Toki vielä ollaan ihan alkuvaiheessa, koska vasta reilun viikon vastaanottokeskus on täällä toiminut, kertoo kunnanjohtaja Antti Määttä.
Kouluikäisten opinnot pitää järjestää ja saada myös aikuisten kielen opiskelu vauhtiin. Kustannuksia on tiedossa, mutta Määttä uskoo, että raha saadaan takaisin valtiolta valtionosuuksina.
Kolarin vastaanottokeskuksessa on useita perheitä. Suurin osa Kolariin sijoitetuista turvapaikanhakijoista on kuitenkin miehiä. Onko Kolari sitten valmis ottamaan ulkomaalaisia työikäisiä kuntaan.
-Kyllähän tämä on sillä tavalla iso haaste, mutta myös iso mahdollisuus jos saadaan nuoria työikäisiä niin sehän on erittäin arvokasta mille tahansa kunnalle, vastaa kunnanjohtaja Antti Määttä.
Määttä vakuuttaa, että kunnalta löytyy asuntoja ja jopa mahdollisesti töitä niille jotka päättävät kuntaan jäädä jos ylipäätään saavat luvan Suomeen jäädä.
- Näillä näkymin vie kaksi vuotta, että nykyiset lupa-asiat saadaan käsiteltyä. Varmasti esimerkiksi matkailualalta voisi löytyä sesonkiluonteista työtä ja ehkä joitakin tehtäviä pienteollisuudessa. Sellaisia missä kielitaito ei välttämättä ole niin tärkeää, arvelee kunnanjohtaja Määttä Kolarin tarjoamia työmahdollisuuksia.