Nordic Business Forum on tuonut Suomeen puhumaan Yhdysvaltain varapresidentti Al Goren, senaattori-filmitähti Arnold Schwarzeneggerin, megayritys Virginin johtajan Richard Bransonin ja monia muita inspiroivia puhujia ja arvostettuja ajattelijoita. Tapahtuma on kasvanut huikeasti ja heti alkuunsa ulos Jyväskylästä.
Tapahtuman toinen perustaja Jyri Lindén paljastaa, että kaikki alkoi siitä, kun nuoret opiskelijat varmistivat itselleen kesätyön perustamalla yrityksen.
Messukeskukseen tulee 5 700 ihmistä 30 eri maasta. Jyri Lindén
– Ensimmäinen oli iltaseminaari Jyväskylässä, jossa oli 80 ihmistä ja liput maksoivat kymmenen euroa. Loppuviikosta Helsingin Messukeskukseen tulee 5 700 ihmistä 30 eri maasta ja livestriimin välityksellä tapahtumaa seuraa yli 10 000 ihmistä. Aika huima kasvu muutamassa vuodessa, summaa Jyri Lindén.
Striimaus kuuteen kaupunkiin
Torstaina ja perjantaina seminaari striimataan suorana muun muassa Finnkinon teattereissa Helsingissä ja Turussa sekä Jyväskylän Messukeskuksessa, Tampereella, Pietarsaaressa ja Pietarissa. Kympillä ei enää seminaariin pääse, mutta lippujen hinnat NBF on halunnut pitää kohtuullisina.
– Jos verrataan globaalissa mittakaavassa niin liput vastaaviin tapahtumin maksavat helposti 2 000–2 500 euroa. Meillä suurin osa pääsee muutamalla satasella sisään, kertoo Lindén.
Vuokrattiin Schaumannin linna Lutakosta toimistohotelliksi. Jyri Lindén
Hans-Peter Siefen ja Jyri Lindén perustivat 2008 Suomen Yrittäjäyhteisön, joka muuttui pian Nordic Business Groupiksi. Ensimmäisen seminaarin yritys järjesti Jyväskylässä vuonna 2010. Kuudessa vuodessa Nordic Business Forum on kasvanut yhdeksi Euroopan merkittävimmäksi bisnesseminaariksi. Emoyhtiöllä on konttorit Jyväskylässä, Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa.
– Liiketoiminta ei alkanut seminaarien järjestämisestä vaan siitä, että vuokrasimme Schaumannin linnan Lutakosta toimistohotelliksi.
Ensimmäinen viikonloppuseminaari oli 2010 ja 2011 Jyväskylään tuli puhumaan jo Yhdysvaltain varapresidentti Al Gore. Lindén oli silloin 25-vuotias.
Tietämättömyys ohjasi riskeihin
– Al Goren tuominen oli hyppy tuntemattomaan. Se oli täydellisen tietämättömyyden tuoma syvä rintaääni, joka silloin ohjasi. Onneksi ei tiedetty kaikkia riskejä ja vaaroja mitä oli, mutta lopulta kaikki meni hyvin.
Tämän vuoden pääteemoja ovat digitalisaatio, kulttuuri ja markkinointi. Puhujiksi Helsingin Messukeskukseen saapuvat muun muassa Pixarin toinen perustaja, Walt Disneyn ja Pixar Animation Studioiden johtaja Ed Catmull ja Twitterin entinen toimitusjohtaja Dick Costolo.
Otetaan käyttöön väsyttämistaktiikka. Jyri Lindén
– Prosessi menee niin, että ensin rakennamme teemaa ja sen jälkeen mietimme kuka on maailman paras henkilö siitä kertomaan. Sitten lähdetään kontaktoimaan heitä. Pahimmassa tapauksessa se kestää vuosia. Mutta jos me oikeasti halutaan puhuja, niin otamme käyttöön väsyttämistaktiiikan ja olemme todella aktiivisia.
Haastavana esimerkkinä Lindén mainitsee Jim Collinsin, jota pidetään kautta aikojen yhtenä kovimmista bisneskirjailijoista. Hän on kirjoittanut muun muassa Hyvästä paras –kirjan.
– Häntä tavoiteltiin neljä vuotta. Yhdessä vaiheessa soitimme hänen toimistoon joka kuukausi ennen kuin saimme hänet lopulta 2014 Suomeen. Se oli Collinsin ensimmäinen keikka jenkkien ulkopuolelle yli kymmeneen vuoteen, kertoo Lindén ja lisää, että Collinsia patisteli Suomeen myös hänen sihteeri, joka kaipasi työrauhaa poikien soitellessa jatkuvasti.
Puhujia metsästetään erottumalla
Parhaille puhujille satelee pyyntöjä ja monilla on erikseen agentit hoitamassa myyntiä.
– Kun Martti Ahtisaari voitti Nobelin rauhanpalkinnon, hänelle tuli joka päivä sen jälkeen 30 puhujakyselyä. Ed Catmullin tai Arnold Schwarzeneggerin kysyjien määrää voi vain kuvitella. Pitää siis erottautua, että päästään keskusteluihin, kertoo Lindén.
NBF:n nimekkäät vieraat ovat osoittautuneet järjestäjille mukaviksi ihmisiksi.
– Diivailuun ja Madonna-meininkiin ei ole törmätty tyyliin, että vessanpöntön pitää olla kultaa. Nämähän ovat maailman mukavimpia ihmisiä, hehkuttaa Lindén.
15-vuotiaana lehtibisnekseen
Ensimmäinen yritys Jyrillä oli jo 15-vuotiaana. Koulussa järjestettiin Nuori yrittäjyys -ohjelma ja niinpä Jyri perusti parin kaverinsa kanssa koululaislehden.
– Siitä tuli kymmenen vuotta täyteen vuonna 2011 ja tapasimme vanhan opettajamme. Luulin siihen asti, että lehdessä oli laatusisältöä, mutta se olikin täydellinen roskalehti. Siellä oli juoruja ja kirjoitimme aiheista, jotka meitä kiinnostivat.
Muutaman lehden jälkeen tekijät huomasivat, että lehdellä oli paljon naislukijoita. Heiltä tulikin kipakkaa palautetta, että voisitte pojat kirjoittaa tyttöjenkin juttuja.
Riittää läppäri ja puhelin alkuun pääsyyn. Jyri Lindén
– Seuraavassa lehdessä oli tyttöjen palsta. Me kolme jätkää annoimme meikki- ja pukeutumisvinkkejä ja kävimme naisten messuilla katsomassa uusimmat trendit. Tekemisessä oli hyvä ote, muistelee Lindén.
Ja jälleen korostuu täydellinen tietämättömyys. Lindén näkee, että yrittäjäksi on hyvä lähteä nuorena, koska vastuulla ei ole viittä lasta ja asuntolainaa ja uskallus ottaa riskejä on suurempi kuin vanhemmalla iällä.
– Nykypäivänä yrittäjäksi tulo ei tarkoita sitä, että sinun pitää ostaa joku tehdas. Monta kertaa riittää läppäri ja puhelin alkuun pääsyyn.
Intohimo vaihtui urheilusta yrittäjyyteen
Nykyään intohimoinen yrittäjä Jyri Linden oli nuorempana intohimoinen urheilija. Pikkupojasta asti tavoitteena oli ammattiurheilijan ura.
– Jossain välissä juoksin 110 metrin aitoja ihan tosissani. Yrittäminen 15-vuotiaana oli sivujuoni, mutta jälkeen päin se osoittautui isoksi onneksi. 2007 muutin Jyväskylään opiskelemaan ja heti perustettiin kaverin kanssa yritys. Ei lähdetty hakemaan töitä, vaan päätettiin saada niitä oman yrityksen kautta.
Urheilussa ja yrittämisessä on todella paljon samoja piirteitä. Jyri Lindén
Lindén arvioi, että monille urheilijoille tulee idenditeettikriisi, koska minäkuva on rakentunut vahvasti urheilijaminän ympärille.
– Minulla kävi onni, kun minusta tulikin yrittäjä. Urheilussa ja yrittämisessä on todella paljon samoja piirteitä: tavoitteellisuus, vastuunkanto ja se, että ymmärtää, että töitä tekemällä pystyy saavuttamaan asioita, vertailee Lindén.
– Mehän hinkattiin 110 metrin aitajuoksua koko vuosi, että saatiin pari kymmenystä ajasta pois. Se on niin lyhyt aika, ettei sitä ehdi sekkarilla edes näpäyttää. Jos sen eteen on valmis tekemään koko vuoden töitä, niin yrittäjyys saattaa tuntua jopa vähän helpommalta.
Rohkeus ja tyhmyys käsikädessä
Lindén pohtii, että yrittäjyydessä on eteenpäin vienyt rohkeuden lisäksi jopa sopiva tyhmyys. Ihmiset kokevat riskit eri tavalla. Jyrille yrittäjyys on ollut tapa elää omia unelmia todeksi.
– Totta kai ymmärsin, että voi käydä huonosti, kun tuotiin Al Gorea Jyväskylään. Meillä ei ollut yhtään rahaa ja otettiin pankista lainaa niin paljon kuin saatiin. Siltikin laskin riskin, että jos käy huonosti, niin jotkut lyhentää omakotitalovelkaa, niin minä lyhennän tätä. Varmasti se vaatii tietämättömyyttä. Jos tietää kaikki yrittäjyyden riskit, niin eihän kukaan lähtisi siihen, järkeilee Lindén ja kuittaa, että Al Gore on maksettu.
Nyt on kysyntää henkilöille, jotka pystyvät jäsentämään. Jyri Lindén
Puhe tuntuu nousseen arvoon arvaamattomaan myös Suomessa. Kehitys ei pysähtynyt Jari Sarasvuon salintäyteisiin tilaisuuksiin. Entistä useammat bisnesfoorumit, inspiraatiopuheiden ja konsulttien esiinnousu ovat tätä päivää. NBF:n lisäksi puheeseen nojaavat Porin kesäinen Suomi Areena, Hard Talk Pori, TEDx-tapahtumat, Speakers Forumin laaja puhujapankki ja jopa radiokanava Yle Puhe.
– Ainahan maailma on muuttunut, mutta nyt muutosvauhti on todella nopea. Nyt on kysyntää henkilöille, jotka pystyvät jäsentämään ja yksinkertaistamaan asioita, arvioi Jyri Lindén.
Vastapainoa digitoitumiselle
Toiseksi syyksi Lindén arvioi luontaisten ihmiskontaktien määrän vähenemisen monessa työssä.
– Ollaan päivät digitaalisessa maailmassa. Sille kaivataan myös vastapainoa, aitoa kohtaamista.
Tapahtumat tarjoavat maailmanluokan puhujia, mutta millainen on sitten hyvä puhe? Lindénin mukaan ei ole yhtä kaavaa, oikeaa tai väärää mallia, sillä hyviä puheita on monenlaisia.
Meuhkaamisella ei pysty enää peittomaan tietämättömyyttä. Jyri Lindén
– Ennen hyvänä puheen pidettiin meuhkaamista. Se trendi on kääntynyt jo aikaa sitten. Nykypäivänä netti tarjoaa niin paljon tietoa, että huijarit eivät mene enää läpi. Meuhkaamisella ei pysty enää peittoamaan tietämättömyyttä. Nyt pitää pystyä järjestelemään ja perustelemaan asiat hyvin. 5 700 korkean tason johtajaa buuaa huijarin lavalta aika nopeasti, linjaa Lindén.
Nordic Business Forum haluaa nostaa suomalaisten inspiraatioherkkyyttä, koska faktatietoa on jo tarpeeksi.
– Meillä puheiden kaava on 70–30 eli 70 prosenttia pitää olla tiukkaa asiaa ja 30 prosenttia viihdettä. Hyvässä puheessa on ehkä sama suhde. Inspiraatiota ei pidä missään nimessä väheksyä. Tässä taloudellisessa tilanteessa meidän kansamme tarvitsee valtavasti inspiraatiota, korostaa Lindén.
Hyvä bisnespuhe ja saarna hurmaavat
Inspiroivassa bisnespuheessa ja karismaattisessa saarnassa on paljon yhtäläisyyksiä. Tämä tiedostetaan myös NBF:n taustavoimissa. Lindén tunnustaa, että hän on tehnyt opintokäyntejä herätyskokouksiin maailmalla.
– En ole mitenkään ääriuskovainen, mutta kierrän säännöllisesti isoja karismaattisia seurakuntia maailmalla. Ne toteuttavat jumalanpalveluksensa äärettömän hyvin. Ne ovat taidonnäytteitä, kuinka tuotetaan seminaari ”pimeen” hyvin.
NBF kehottaa seminaarivieraitaan nappaamaan foorumista ainakin yhden idean käytäntöön vietäväksi.
Oppeja ja ajatuksia lapsen kasvatukseen ja myös parisuhteeseen. Jyri Lindén
– Moni saa 10 tai 20 ideaa, mutta yksikin idea on sen arvoinen, että kannatti tulla paikalle. Itselle on tullut monta vihollista oivalluksia, metrikaupalla muistiinpanoja, paljastaa Linden, puolitoistavuotiaan tyttären isä.
– Olen saanut valtavasti oppeja ja ajatuksia lapsen kasvatukseen ja myös parisuhteeseen, kun olen tutustunut bisneskirjallisuuteen ja sittemmin näihin guruihin.
Mutta kuka onkaan Lindénin mielestä inspiroivin hänen tapaamistaan guruista?
– Helposti voisi odottaa, että sanoisin Schwarzeneggerin tai Richard Bransonin, mutta jos minun pitää yksi nostaa, niin hän on minun edesmennyt fammuni, isän äiti. Hänen nöyryytensä ja vaatimattomuutensa oli tosi vaikuttavaa, vaikka hänellä ei oikeastaan ollut mitään ja vielä vanhemmallakin iällä hän eli tosi askeettista elämää. Erityisesti kiitollisuutta olen famulta oppinut.