Tämänvuotiset tieteen Nobelit
Tiedemaailman jokasyksyinen jännitysviikko alkaa olla takana, kun Ruotsin tiedeakatemia paljasti lääkietieteen, fysiikan ja kemian palkintojen saajat. Taloustieteen Nobelin saaja julkistetaan ensi maanantaina. Lääketieteen alalta palkittiin japanilainen solubiologi Yoshinori Ohsumi, joka selvitti, miten solut puhdistavat ja korjaavat itseään. Kemian Nobel jaettiin kolmen molekyylikoneiden kehittäjän kesken. Molekyylikonetutkimuksen avulla on koottu muun muassa autoja, jotka voi nähdä vain mikroskoopilla.
Gravitaatioaaltojen löytäjät jäivät vielä ilman palkintoa, kun fysiikan Nobel jaettiin kolmen tutkijan kesken. He olivat selvittäneet kiinteän materiaalin käytöstä. Yle Uutiset kävi tapaamassa yhtä palkituista, joka sattui olemaan keikkatöissä Aalto-yliopistossa. Professori Michael Kosterlitz kertoi enimmäkseen istuvansa ja tuijottavansa papereita sekä yrittävänsä selvittää, onko missään mitään järkeä.
Vuoden suomalainen tieteentekijä puhuu maanhanmuuttajien puolesta
Myös meillä Suomessa on palkittu tärkeä tieteentekijä. Vuoden tieteentekijä -palkintonnon sai Olga Davydova-Minguet. Ei suomalaiseksi vaan suomenmaalaiseksi itsensä määrittelevä Davydova-Minguet työskentelee Itä-Suomen yliopistossa, missä hän on tutkinut monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa sekä nyt viimeksi Suomessa asuvien venäjänkielisten mediasuhdetta.
Hämeenlinnasta löytyi merkkejä lähes 3 000 vuotta vanhasta asutuksesta
Hämeenlinnan Varikonniemen alustavissa kairauksissa kaupunkialueella sijaitsevasta suosta nostettiin esiin lähes 3 000 vuotta vanhoja puuseipään kappeleita. Hämeen linnaa vastapäätä olevalla niemellä on asuttu ja eletty siis jo tuhansia vuosia. Puuesineet löytyivät viimevuotisissa arkeologisissa kaivauksissa. Aiemmin Suomessa ei ole juurikaan harrastettu suoarkeologiaa, joten suomalaisita soista voi vielä hyvinkin löytyä vanhaa aineistoa, jota vain ei ole aiemmin pystytty tutkimaan.
Korvaako keinoliha tulevaisuudessa eläimenlihan lautasella?
Ei ainakaan vielä pitkään aikaan, vastaa London School of Hygiene & Tropical Medicinessa keinolihaa tutkinut Hanna Tuomisto. Ensimmäinen keinolihasta tehty hampurilaispihvi valmistettiin hollantilaisessa laboratoriossa kolme vuotta sitten. Tuomiston mukaan se oli hyvin työläs ja erittäin kallis prosessi, jolla kuitenkin haluttiin näyttää keinolihapihvin tekemisen olevan mahdollista. Keinolihaa valmistetaan ottamalla eläimen lihaksesta kantasoluja, jotka laitetaan koeputkeen, jossa solut sopivaan ravintoliuokseen yhdistettynä alkavat jakautua ja kasvaa. Kuluttajien totuttaminen keinolihaan voi kuitenkin olla työlästä.
Ihmisen eliniälle löytyi katto, ehkä
Yhdysvaltalaisen Albert Einstein -yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisen elämällä on niin sanottu luonnollinen takaraja. Poikkeusyksilöitä on vastakin, mutta ihmiskuntana olemme erittäin todennäköisesti saavuttaneet katon, ja se on 115 vuotta. 40 maassa tehdyn tutkimuksen havainto oli, että eliniän kasvu alkoi hidastua 1980-luvulla ja pysähtyi vuosikymmen sitten. Tiedeyhteisössä on kuitenkin jo ehditty arvostella tutkimusta. Saksalaisen Max-Planck-instituutin tutkijan mielestä yhdysvaltalaistutkimus on suorastaan hölynpölyä.
