Suomeen ulkomailta adoptoitujen koirien määrä on viidessä vuodessa lähes kuusinkertaistunut. Ihannetapauksessa kovia kokenut koira saa mieluisan kodin ja ihminen uuden parhaan ystävän. Mutta eläinten maahantuonnissa on myös riskinsä.
Turvallisin tapa adoptoida koira on tehdä se TRACES-järjestelmään rekisteröityneen rescue-yhdistyksen kautta. Sen kautta voidaan jäljittää, mistä koira on tullut ja kuka sen on tuonut maahan.
Robert muutti Viipurista Helsingin Vallilaan
Viipurin Koirat -yhdistys on kymmenen vuoden ajan tukenut kahta yksityistä koiratarhaa Viipurissa.
– Ne toimivat täysin lahjoitusten varassa. Vierailemme Viipurissa lähes viikoittain, kuskaamme omilla autoillamme ruoka-apua ja avustamme koppien, katosten ja aitausten rakentamisessa. Lisäksi tuemme lahjoitusvaroin vähävaraisten ihmisten koirille tehtäviä sterilointeja, Viipurin Koirien aktiivi Ira Müller sanoo.
Viipurin Koirien kautta 200-300 koiraa saa vuosittain Suomesta kodin. Yksi näistä onnekkaista on Robert.
Robert-koira muutti Jaana Eskolan ja Laurent Chmienin luokse Vallilaan pari kuukautta sitten ja kotiutui heti.
– Halusin aikuisen koiran, sillä minulle oli vieras ajatus ottaa rotukoiran pentu, Jaana Eskola kertoo.
Clik here to view.
Osan toisesta korvastaan menettäneen Robertin taustasta ei tiedetä paljoakaan.
– On arvioitu, että se on 4-6 vuoden ikäinen, varmaan lähempänä kuutta vuotta. Robert on asunut kadulla ennen tarhalle pääsyä, mutta selvästi sillä on joskus ollut omistaja, koska se on niin kotikoiramainen: se hakee rapsutuksia, nauttii harjaamisesta ja sängyllä loikoilusta.
Eskola oli varautunut monenlaisiin vaikeuksiin, myös siihen, että adoptio saattaa epäonnistua.
– Robert on alusta alkaen ollut tosi rento ihmisvilinässä ja kadulla autojen keskellä. Meillä ei myöskään ole ollut ongelmia sisäsiisteyden tai eroahdistuksen kanssa. Robertilla on vain kaksi asiaa, joista se ei pidä: moottoripyörät ja poikakoirat, Jaana Eskola sanoo.
Eskolan ranskalainen puoliso muistuttaa, että Robertin kokonimi on sitten Robert-Banditer, Ranskan entisen oikeusministerin ja kuolemantuomion kiihkeän vastustajan Robert Banditerin mukaan.
– Mutta Robertimme nimi kirjoitetaan ehdottomasti väliviivalla, ettei tule syytettä kunnianloukkauksesta, Laurent Chmien naurahtaa.
Eläimen laiton maahantuonti on aina riski
Tyypilliset tuontikoirien taudit, raivotauti ja ekinokokkoosi, voivat tarttua ihmiseen ja ovat kansanterveydellisesti vaarallisia. Mikäli eläimet lääkitään sääntöjen mukaan ennen maahantuontia, ne eivät ole uhka näiden tautien leviämiselle.
– Mutta tuontikoira voi kantaa esimerkiksi parvovirusta, leishmaniaa, sydänmatoja tai jotain muuta, mitä emme ehkä osaa varoa tai tunnistaa, sanoo EVIRAn rajaeläinlääkäri Elina Viitasaari.
Viitasaaren mukaan eri maiden tautitilanteet ja näin ollen myös määräykset muuttuvat jatkuvasti. Ajan tasalla pysyminen onkin viisautta.
– Epäilyttävän halpa tai kotiinkuljetettu pentu ei välttämättä ole terve tai laillinen, ja sellaisen hankkiminen voi ruokkia pentutehtailua. Tuontikoira voi myös tulla hyvin kalliiksi joutuessaan saman tien Suomessa eläinlääkäriin. Ja joillakin vakuutusyhtiöillä on tiukat kriteerit koskien löytökoirien vakuuttamista, Viitasaari sanoo.
Eläimen laillinen maahantuonti vaatii aina lähtömaan viranomaisen myöntämän terveystodistuksen.
– Mikä tahansa rokotuskirja ei ole viranomaisen myöntämä. Ei ihminenkään voi matkustaa kirjastokortilla ja sanoa, että kyllä tässä on minun nimeni, rajaeläinlääkäri Elina Viitasaari sanoo.
Jos vaadittavat ehdot eivät täyty, koira passitetaan takaisin lähtömaahan
Adoptiokoirat ja adoptoijat seulotaan tarkasti
Viipurin Koirien toiminnassa lyhyt välimatka on etu: koirat kulkevat Viipurista Suomeen autolla eivätkä joudu lentokoneen ruumaan. Suomeen adoptoitavien koirien käyttäytymistä ehditään myös tarkkailla useampaan otteeseen.
Suomeen tuodaan vain sellaisia koiria, joilla on realistiset mahdollisuudet saada pysyvä koti. Seula on tiukka myös adoptiovanhempia valittaessa.
– Adoptiosta kiinnostuneet täyttävät ensin hakemuksen. Niistä iso osa karsiutuu heti. Sen jälkeen yhdistyksen koiravaraajat valitsevat joukosta ne, jotka vaikuttavat sopivilta kodittoman koiran vanhemmiksi, Ira Müller Viipurin Koirista kertoo.
Adoptoijan on oltava vähintään 23-vuotias, kyettävä vakuuttamaan, että hänen taitonsa, jaksamisensa ja taloudellinen tilanteensa riittävät koirasta huolehtimiseen.
Clik here to view.
– Emme luovuta koiraa perheeseen, jossa koiran hankinta on esimerkiksi lasten idea. Päihdeongelmat ja vakavat terveysongelmat ovat niin ikään este koiran luovuttamiselle.
Koirien kannalta adoptio on aina onnellinen asia verrattuna karuun tarhaelämään tai kadulla asumiseen. Noin 95 prosenttia Suomeen tuoduista Viipurin koirista on löytänyt heti pysyvän kodin.
– Muuutama prosentti siis vaihtaa kotia vielä Suomessa. Adoption ehtoja tiukentamalla olemme saaneet kodinvaihtajien määrän hyvin pieneksi. Ongelmatapauksissa yleensä joku yhdistyksen aktiiveista ottaa koiran väliaikaisesti luokseen, kunnes sille löytyy uusi koti. Kotielämän makuun päässyttä koiraa ei enää palauteta Venäjälle, Ira Müller kertoo.
Robertin adoptoinut Jaana Eskola sanoo, että rescue-yhdistysten nettisivujen selailu on hyvin tunnepitoista touhua. Hänen mielestään koiran hankinnassa tulisi kuitenkin käyttää samaa harkintaa kuin mitä tahansa isoa päätöstä tehdessä.
– Ei kannata missään nimessä ainakaan säälistä ottaa koiraa, Eskola varoittaa.