Luodossa Pohjanmaalla todettiin viime viikolla tuhkarokkotapaus, ja sen jälkeen niin ministerit kuin lääkärit ovat painottaneet lasten rokottamisen tärkeyttä.
Suoja tuhkarokkoa vastaan saattaa puuttua myös aikuisilta. Varsinkin 70-luvun alussa syntyneet ovat väliinputoajien ikäryhmä, joiden lapsuudessa tuhkarokon on sairastanut aiempaa harvempi. Heitä ei myöskään vielä lapsina ole rokotettu.
Moni näistä aikuisista on saanut rokotuksen myöhemmin esimerkiksi armeijassa, matkoille lähtiessä otettujen rokotusten yhteydessä, opiskelun alkaessa tai työterveyshuollossa. Automaattisesti rokotusta ei heille kuitenkaan ole annettu.
– Jos tietoa rokotuksesta ei ole, se kannattaa ilman muuta ottaa. Ylimääräisestä annoksesta ei ole mitään haittaa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) erityisasiantuntija Mia Kontio.
Tuhkarokkoasiantuntija on itsekin esimerkki väliinputoajien ryhmään kuuluvasta aikuisesta.
– Olen syntynyt vuonna 1972 enkä ole saanut rokotusta. Sairastin tuhkarokon 90-luvulla nuorena aikuisena, kun asuin ulkomailla. Olin viisi päivää tiputuksessa, aika huonossa kunnossa, Mia Kontio kertoo.
Tuhkarokkorokotukset aloitettiin vuonna 1975
Ennen vuotta 1970 syntyneet ovat Mia Kontion mukaan suurella todennäköisyydellä sairastaneet tuhkarokon. Tuhkarokkoepidemiat jylläsivät hänen mukaansa Suomessa suurin piirtein 5–7 vuoden välein.
– Ennen vuotta 1970 syntyneistä melkein kaikilla on suoja tautia vastaan, Kontio sanoo.
Tuhkarokkorokotus otettiin Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 1975, jolloin alettiin rokottaa noin vuoden ikäisiä lapsia. He saivat rokotuksen kerta-annoksena. Vuodesta 1982 lähtien rokotusta alettiin antaa kahtena annoksena ja samalla rokotettiin aiemmin vain yhden annoksen saaneita.
Jos tietää saaneensa vain yhden rokoteannoksen, toinen kannattaa Mia Kontion mukaan ottaa suojan parantamiseksi.
– Kyllä se kannattaa hakea. Tiedetään, että kahdesta MPR-rokotuksesta tulee parempi suoja. Jos on saanut yhden MPR-annoksen noin yhden vuoden iässä, yleensä on kuitenkin saanut sen toisenkin.
Myös 70-luvun puolivälin jälkeen syntyneissä on jonkin verran niitä, joita ei syystä tai toisesta ole rokotettu.
– Uskoisin, että hyvin monet tällaiset henkilöt tietävät itse, jos vanhemmat eivät ole halunneet antaa heille rokotteita.
MPR-rokotuksen saa ilmaiseksi terveysasemalta
Miten tietoa omasta tuhkarokkorokotuksesta sitten voi koettaa metsästää?
Rokotuksesta tai sairastetusta taudista pitäisi olla tieto rokotuskortissa, jos sellainen on tallessa. Kortissa tuhkarokkosuojan antavaan rokotukseen viittaavat esimerkiksi merkinnät MPR, tuhkarokkorokotus tai morbillirokotus.
– Jos rokotuskortti löytyy, mutta on epäselvyyttä merkinnöistä, terveyskeskukseen voi varmasti soittaa ja saada "suomennoksen" rokotteista, sanoo Mia Kontio THL:stä.
Omasta rokotustilanteesta voi koettaa kysellä myös aiempien kotikuntien terveysasemilta.
Jos rokotuksesta ei löydy tietoa eikä ole sairastanut tuhkarokkoa, rokotuksen voi käydä ottamassa terveysasemalla. Tuhkarokkorokotus kuuluu MPR-rokotteeseen, joka antaa suojan myös vihurirokkoa ja sikotautia vastaan.
– Se kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan kaikenikäisille. Jos asiasta on epäselvyyttä, niin omasta terveyskeskuksesta rokotteen saa ilmaiseksi, Mia Kontio sanoo.
Lue lisää:
Onko rokotuskorttisi hukassa? Rokotetietojen etsiminen on salapoliisihommaa