Viime viikolla tein jotain pikkuremonttia kotosalla ja kuuntelin samalla radiota, niin kuin aina. Uutistenlukija kertoi Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) Suomea koskevasta tuoreesta talousraportista. Vasara oli pudota kädestäni, kun kerrottiin, että maamme talous on lähtemässä hienoon kasvuun.
Piti oikein istahtaa ja kuunnella lisää. Kun IMF:n raporttia tarkemmin selostettiin kävi ilmi, että arvelivat taloutemme voivan lähteä hienoiseen kasvuun. Minusta uutistenlukija ei ollut ihan reilu, kun hän muutti hienoinen-sanan hienoksi.
Saatoin jatkaa remonttia, entisin tiedoin, talousmieli maassa.
Tänä vuonna taloutemme tila on bruttokansantuotteella mitattuna sama kuin vuonna 2006. Valtiontalouden tila ei ole sama. Kymmenen vuotta sitten budjetin menot olivat 40 miljardia euroa, eikä velkaa otettu. Nyt menot ovat 55 miljardia ja sitä rahoitetaan ottamalla lisää velkaa entisten päälle.
Hankalaa oli se, että kulissien takana monet ministerit kehottivat virkamiehiään olemaan osallistumatta tähän valmistelutyöhön
Velkaantumista pyritään toki hillitsemään. Edellisen hallituksen loppuvaiheissa syntyi valtiosihteeri Hetemäen vetämänä ns. rakennepoliittinen ohjelma, jonka mukaan julkisia menoja leikataan kymmenellä miljardilla eurolla 2030 mennessä. Nykyinen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tekemään nämä 10 miljardin säästöjen edellyttämät päätökset, siis myös kahden seuraavan hallituksen puolesta. Kova juttu!
Tuo summa on muuten sattumalta samaa suuruusluokkaa, jolla näitä menoja leikattiin 1990-luvulla, siis leikattiin ihan oikeasti. Silloin asialla olivat Sailas ja allekirjoittanut.
Olin myös Hetemäen kanssa tekemässä tätä ohjelmaa ja tunnen sen erinomaisen hyvin. Hankalaa työssä oli se, että kulissien takana monet ministerit kehottivat virkamiehiään olemaan osallistumatta tähän valmistelutyöhön.
Hetemäen kovista ponnisteluista huolimatta paperiin jäi monia pehmeitä, jopa epärealistisia kohtia. Esimerkiksi toimeentulotuen maksatusten siirtäminen Kelalle ei satavarmasti tuota ilmoitettua 50 miljoonan euron säästöä, vaan satojen miljoonien lisämenot, pysyvästi.
Sote-uudistuksen varassa on noin kolmannes tuosta säästöpotista. Haluamatta olla erityisesti mikään pahanilmanlintu uskallan ennustaa, että tuon kolmen miljardin säästön tiellä on vielä aika monta mutkaa.
Itse asiassa velkaa otetaan kokonaisuudessaan melkein 24 miljardia euroa, mistä yli 18 miljardia menee vanhojen velkojen maksamiseen
Menokehysmenettely ulotettiin koskemaan myös kuntia. Valtion menokehysjärjestelmän isänä en jaksa uskoa, että laajennus koskaan alkaa toimia, ainakaan samalla ankaruudella kuin valtion puolella.
Sen verran masokisti olen, että hankin ”iltojeni iloksi” valtion ensi vuoden budjettiesityksen. Sepä ei ollutkaan kansiltaan perinteisen keltainen, vaan valkoinen, koristeltuna sinisillä hymyilevillä tai nauravilla kasvoilla, pääasiassa nuorten ja lasten. Tämä kuulemma maamme 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Tuossa budjetissa valtio ottaa edelleen lisävelkaa viisi ja puoli miljardia euroa. Viime vuonna selvittiin miljardia vähemmällä. Se siitä velkaantumisen hidastamisesta.
Itse asiassa velkaa otetaan kokonaisuudessaan melkein 24 miljardia euroa, mistä yli 18 miljardia menee vanhojen velkojen maksamiseen.
Suomeksi sanottuna me äänestysikäiset olemme valinneet itsellemme päättäjät, jotka lainaavat aina vaan lisää rahaa alaikäisiltä lapsiltamme ja lapsenlapsiltamme, heiltä mitään kysymättä. Arkielämässä tätä ei sanota lainaamiseksi, vaan varastamiseksi.
Itse en olisi kehdannut piirtää budjetin kanteen kuvia nauravista lapsistamme.
Erkki Virtanen
Kirjoittaja on pitkän linjan virkamies, joka jäi eläkkeelle työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön tehtävästä viime vuonna. Virtanen tuli suuren yleisön tietoon viimeistään 90-luvun laman aikaan, jolloin hän oli mukana laatimassa paljon puhuttaneita valtiontalouden leikkauslistoja.