Käynnissä oleva maakuntahallinnon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus näyttää vahvistavan maakuntakeskusten asemaa, arvioi aluepolitiikan ja -suunnittelun professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta.
– Tulee sellaisia alueita, joissa keskuskaupunkiseutujen vaikutusvalta kasvaa, sanoo professori Moisio.
Valta-asemaltaan voimakkaiksi tulevaisuudessa hän arvioi Oulun Pohjois-Pohjanmaalla, Tampereen Pirkanmaalla ja Turun Varsinais-Suomessa.
– Sitten on mielenkiintoisia tapauksia, kuten Joensuu Pohjois-Karjalassa. Sen tyyppisillä alueilla voi olla kuntia, jotka pyrkivät liittoutumaan tasapainottaakseen yksittäisen keskuksen valta-asemaa.
Sen sijaan osa pienimmistä maakunnista jää niin heikoiksi, että ne kulkevat Moision arvion mukaan jatkossa tukevasti valtion talutusnuorassa.
Pahimmillaan kunnat ajautuvat kilpailutilanteeseen
Oman erillisen lukunsa muodostavat väliinputoajat, kuten Kymenlaakso, jonka kohtaloa on vaikea arvioda etukäteen.
– Sen kohtalo uudistuksessa riippuu maakunnan sisäisestä yhteistyöstä. Valtiovallan ja kuntien väliset suhteet ratkaisevat millainen paketti syntyy, sanoo professori Sami Moisio.
Kymenlaaksossa uudistusvyyhti voi ajaa maakunnan kaksi vahvaa keskusta, pohjoisen Kouvolan ja eteläisen Kotkan, pitkäkestoiseen kilpailutilanteeseen esimerkiki sote-palveluista.
– Ensin valtio jyvittää varoja maakunnille ja sitten maakuntien sisällä alkaa aluepoliittinen toiminta. Pahimmillaan kunnat ajautuvat suhteessa palveluverkkoon kilpailutilanteeseen, sanoo Moisio.
Mikä uudistuksessa hiertää?
Kymenlaakson sisäiselle sote-kädenväännölle valettiin pohja toukokuussa. Silloin hallituksen julkistama päivystysasetusluonnos järkytti Kouvolassa, joka arveli muun muassa jäävänsä ilman päivystystä.
Sen sijaan päivystysasetusluonnoksessa Kotkassa säilyisi Kymenlaakson keskussairaala suppean palvelun sairaalana.
Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäen mukaan sosiaali- ja terveysuudistuksella on toteutuessaan nykyisen esityksen mukaisesti merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia Kouvolalle.
– Se asettaa alueet hyvin erilaiseen asemaan. On kyse työpaikoista ja osaajista. Lopulliset esitykset ovat auki, mutta mikäli ne toteutuvat, niin pahimmat kauhukuvat tarkoittavat satojen työpaikkojen menetyksiä, sanoo Lauri Lamminmäki.
Kaupunki teki toukokuussa kannanoton, jossa todettiin, että sote-uudistuksessa kaupungilta vähenisi noin 200 työpaikkaa ja psykiatriselta sairaalalta noin 250.
Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka (kok.) on samalla linjalla kaupunginjohtajan kanssa.
– On selvää, että toisia alueita sote-uudistus kohtelee paremmin ja toisia huonommin. Kun on luovuttavana, menettävänä, osapuolena, niin se tuntuu huonolta, sanoo Larikka.
Vaakakuppi vahvasti Kotkan puolella
Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf näkee sosiaali- ja terveysuudistuksen mahdolliset vaikutukset Kotkalle Kouvolaa valoisampina.
– Vaakakuppi on vahvasti Kotkan puolella. Jos katson koko Kymenlaaksoa, niin Kotkan on pidettävä huolta, että sosiaali- ja terveyspalvelut eivät karkaa muualle, koska meillä ne ovat.
Vaikka uudistuspaketin voimaan astuminen siintää vasta horisontissa, niin kädenvääntö eteläisen ja pohjoisen Kymenlaakson välillä näyttää todelliselta.
– Minulla on sellainen käsitys, että Kouvola on yrittänyt saada sotesta isomman kakun, kun on sovittu ja ministeriö pistää hanttiin. Heillä on kuvitelmissa isompi määrä työpaikkoja, sanoo puolestaan Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa (kok.).
– Uskoisin, että kysymys on vallasta, kuka haluaa määrätä mitä mistäkin saa, kuka menettää, kuka voittaa, sanoo puolestaan kaupunginjohtaja Lindelöf.
Hallintohistorian suurin uudistus
Maakuntauudistus kiertyy olennaisesti yhteen sosiaali- ja terveysuudistuksen kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy vuonna 2019 kunnilta maakunnille.
Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäen mukaan kokonaisuudessa on kyse Suomen hallintohistorian suurimmasta uudistuksesta. Häviäjiä uudistuksessa näyttävät olevan syrjäseudut.
– Aluekehityksen kannalta tarvitsee seurata, että keskittyvätkö palvelut entisestään ja heikkenevätkö maaseudun ja laitaseutujen kehitysedellytykset. Virallinen viesti on, että maakunnilla on mahdollisuus vaikuttaa tähän.
Kymenlaaksossa yhteistä linjaa yritetään etsiä soten suhteen, mutta päättäjät näyttävät pääsevän yhteisymmärrykseen lähes ainoastaan siitä, että maakunta- ja sote-uudistus on mittasuhteiltaan suuri.
– Me olemme osaltamme toteuttaneet edellisen hallituksen tavoitteita erinomaisella tavalla. Jos sote toteutuu esitetyllä tavalla, meiltä vedetään matto alta. Tästä näkökulmasta Kouvolassa seurataan sote-uudistuksen toteutumista kauhun sekaisin tuntein, sanoo Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki.
– Kuntarajojen ylittävä yhteistyö ei näytä lupaavalta. Jos katsotaan esimerkiksi, miten olemme päässeet yhteisymmärrykseen energiajärjestelyasioissa, niin ei hyvältä näytä. Se miten muodostamme kantamme sote-asioissa, niin ei sekään lupaavalta näytä, sanoo Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf.