Uuden Viitostien rakentaminen on ollut pitkällinen prosessi. Ensimmäiset toiveet tien rakentamiseksi esitettiin 1980- ja 90-luvun taitteessa. Maanomistajille kuulemistilaisuuksia on järjestetty vuosien ajan.
Torstai-iltana maanomistajat kokoontuivat Juvalle kuulemaan hankkeen viimeisimmästä tilanteesta. Kaikkiaan uuden tien rakentaminen koskee 60-70 maanomistajaa. Uuden tien pätkän alle jää noin 50 maanomistajan maat. Tietä rakennetaan uudelle pohjalle noin 18 kilometrin verran. Uuden tien rakentaa Liikennevirasto, mutta tien ylläpitäjä on ELY-keskus. Puut poistetaan ensi kesänä ja syksyllä.
Liikenneviraston projektipäällikkö Hannu Nurmi kertoo, että maanomistajilta suoria yhteydenottoja tulee melko paljon.
– Tällä hetkellä odotamme rahoituksen varmistumista vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen on tarkoitus käynnistää tiesuunnitelmamuutos, jossa keskitytään eritason ramppien ja liittymien ratkaisuihin. Keskitymme erityisesti liikennejärjestelyiden helpottamiseen. Ensimmäisen vaiheen tietyöt keskittyvät todennäköisesti Mikkeli-Nuutilanmäki välille, johon rakennetaan uusi nelikaistainen tie uudelle pohjalle, Nurmi kertoo.
Maaomistajissa hanke herättää ristiriitaisia mielipiteitä. Monet kokevat Viitostien turvattomaksi tieksi, joten tarvetta uudelle tielle on.
– Uusi turvallinen tie tarvitaan, mutta samalla joudun luopumaan muun muassa omasta kodistani, kertoo maanomistaja Juha Tuunainen.
Tuunaisen mielestä raha ei korvaa aiheutunutta mielipahaa. Mikä sitten korvaisi, siihen hän ei osaa vastata.
– Keskustelu on eri tahojen kanssa ollut asiallista ja avointa, Tuunainen toteaa.
Korvauksia ei tarvitse erikseen vaatia
– Tiesuunnitelma on erittäin tärkeä osa. Siinä määritellään tien linjaus ja siten se, mitkä alueet tullaan myöhemmin tehtävässä maantietoimituksessa lunastamaan valtiolle. Korvaukset lähtevät siitä, että maanomistajan tulee saada sama korvaus kuin mitä menetetyn alueen tai kiinteistön arvo on, kertoo kiinteistöoikeuden tutkija Martti Häkkänen Helsingin yliopistosta.
Korvaussummaan vaikuttavat esimerkiksi kiinteistön kunto ja ikä, maapohjan arvo ja siinä mahdollisesti oleva puusto sekä erilaisista meluista ja työn teosta syntyvät haitat.
– Jos jollakulla käy vaikka niin, niin että uusi tie tulee liian lähelle kotia, jota ei kuitenkaan ole lunastettu, voi tietyin edellytyksin saada korvauksia tien aiheuttamasta melusta. Korvausta voi saada myös muuttokustannuksista.
Keskeisimmät riidat korvausasioissa koskevat usein korvaussummaa.
– Korvaukset määrätään aina ns. täytenä korvauksena. Mitä tämä sitten tarkoittaa yksittäistapauksessa, on kiinteistöjuridiikan suurin ja eniten tunteita herättävä kysymys. Moni maanomistaja voi tuntea, että tarjottu korvaus on liian pieni suhteessa menetettyyn alueeseen, toteaa Häkkänen.
Korvaukset maksetaan maanomistajille aina rahallisena korvauksena. Yksityinen taho ei siis pysty vaatimaan itselleen menetetyn omakotitalon tilalle uutta omakotitaloa.
– Ei ole siis yksipuolisesti oikeutta vaatia, että rakentakaa minulle uusi talo. Korvauksista voidaan toki yhdessä sopia. Esimerkiksi jos tiehankkeessa maan lunastajalla eli yleensä valtiolla on tarjota maanomistajalle korvaukseksi vaikka tontti, maanomistaja voi halutessaan siihen suostua.
Tutkijalla on vinkki maanomistajille. Kiinteistöjuridiikassa ensimmäinen päätös tehdään maantietoimituksessa.
– Maanomistajien kannattaa olla erityisen aktiivisina viimeistään maantietoimituksessa. Heidän ei erikseen tarvitse vaatia korvauksia menetetyistä alueista, vaan toimitusinsinööri arvioi menetyksen suuruden yhdessä uskottujen miesten kanssa ja määrää korvauksen viran puolesta. Maanomistajien tulee kuitenkin olla tarkkana ja katsoa, että he saavat sen, mikä heille kuuluu.