Yhdysvaltain vaalijärjestelmä valitsijamiehineen ja vaa'ankieliosavaltioinene herätti paljon kysymyksiä, kun tiedustelimme teiltä syyskuussa, mikä USA:n vaaleissa askarruttaa.
Saimme teiltä kysymyksiä ja juttuaihe-ehdotuksia lähes 90.
Kokosimme tähän vastauksia kymmeneen vaalikysymykseen. Moni halusi tietää, miten Yhdysvaltain presidentti valitaan ja keillä on vaaleissa äänioikeus. Lisäksi osaa askarruti muun muassa yhdysvaltalaisten laiska äänestysinto.
1. Mikä on valitsijamies?
Yhdysvalloissa presidentti valitaan valitsijamiesjärjestelmällä, ei suoralla kansanvaalilla. Kansalaiset äänestävät siis tiettyä ehdokasta tukemaan sitoutunutta valitsijamiestä.
Kullakin osavaltiolla on asukasmäärään suhteutettu määrä valitsijamiehiä. Pienillä osavaltioilla on vaalin lopputuloksen kannalta näin vähemmän merkitystä kuin isoilla, runsasväkisillä osavaltioilla.
Valitsijamiehiä on kaikkiaan 538. Presidenttiehdokkaan on saatava puolelleen 270 valitsijamiestä. Mikäli yksikään ehdokkaista ei saa enemmistöä, kongressin edustajainhuone valitsee presidentin.
2. Mitä vaa’ankieliosavaltio tarkoittaa?
Yhdysvallat on liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta. Jo ennen vaalipäivää osataan melko varmasti sanoa, että tietyt osavaltiot äänestävät aina presidentiksi joko demokraattia tai republikaania.
Itä- ja länsirannikolla on monia perinteisesti demokraattia äänestäviä osavaltioita, keskilännessä puolestaan republikaanin puolelle asettuvia osavaltioita.
Melkein kaikissa osavaltioissa (48:ssa) eniten valitsijamiehiä saanut ehdokas saa osavaltion kaikki valitsijamiehet itselleen.
"Winner takes it all" eli voittaja saa kaiken -periaate voi johtaa siihen, että Yhdysvaltain presidentiksi voi nousta henkilö, joka on saanut enemmistön valitsijamiehistä mutta vähemmistön yhdysvaltalaisten antamista äänistä. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2000, kun George W. Bush päihitti Al Goren.
Osa osavaltioista keikahtaa vaalista riippuen joko demokraateille tai republikaaneille. Näitä osavaltioita kutsutaan vaa’ankieliosavaltioiksi. Näistä käydään ehdokkaiden kesken kovinta kisaa, ja yleensä loppusuoralla ehdokkaiden kampanjointi keskittyy näihin osavaltioihin.
Vaa’ankieliosavaltioita on usein kymmenkunta. Vaa’ankieliasemassa ovat monesti Florida, Iowa, Nevada, New Hampshire, Virginia, Pennsylvania ja Ohio.
3. Kenellä on äänioikeus?
Äänestäjäksi rekisteröityminen edellyttää Yhdysvaltain kansalaisuutta sekä monessa osavaltiossa 18 vuoden ikää vähintään vaalipäivään mennessä.
Osassa osavaltioita äänestäjäksi ei pääse, mikäli henkilö on tuomittu rikoksesta tai hänet todettu henkisesti kyvyttömäksi.
Yhdysvalloissa äänestämään pääsee, kun on ensin rekisteröitynyt äänestäjäksi. Rekisteröitymisen säännöt vaihtelevat osavaltioittain. Suurimmassa osassa maata äänestäjäksi voi ilmoittautua internetissä.
Eri puolilla Yhdysvaltoja on järjestetty rekisteröitymistempauksia, jotta kansalaiset saapuisivat vaaliuurnille.
4. Mistä muusta äänestetään?
Vaikka äänestyspäivän päähuomio on presidentin valinnassa, äänestävät yhdysvaltalaiset samaan aikaan paljon muustakin.
Äänestäjät valitsevat itselleen myös kongressin edustajainhuoneen kaikki 435 jäsentä sekä 100-jäseniseen senaattiin 34 senaattoria. Lisäksi joihinkin osavaltioihin valitaan kuvernöörejä.
Osavaltioilla voi olla myös omia, varsin erikoisiakin äänestysaiheita.
Tänä vuonna kalifornialaiset pääsevät esimerkiksi vastaamaan kysymykseen, haluavatko he kieltää muovipussit. Arizonassa äänestetään maan johtajan lisäksi muun muassa minimipalkasta. Monessa osavaltiossa päätetään myös lääkekannabiksen laillistamisesta.
Tänä vuonna vaalipäivänä äänestetään yhteensä pitkälti yli sadasta eri asiasta.
5. Miten ulkomailla olevat yhdysvaltalaiset äänestävät?
Toisin kuin ulkomailla asuvat suomalaiset, yhdysvaltalaiset eivät voi mennä äänestämään lähetystöihinsä tai konsulaatteihinsa. Näin on siksi, että Yhdysvaltain vaalit hoidetaan osavaltiotasolla.
Monet osavaltiot edellyttävät, että ulkomailla oleva yhdysvaltalainen rekisteröityy vaaliviranomaisille niin sanottuna poissaolevana äänestäjänä. Tämä tapahtuu erillisellä lomakkeella. Jotkut osavaltiot sallivat allekirjoitetun lomakkeen lähettämisen postin ohella myös faksilla tai sähköpostilla.
Kun osavaltion vaaliviranomaiset ovat varmistaneet hakijan äänioikeuden, lähetetään äänestäjälle postitse äänestyslippu ja muut vaalidokumentit. Tämä tapahtuu vähintään 45 päivää ennen varsinaista vaalipäivää.
Täytetty äänestyslippu lähetetään vaaliviranomaisille palautuskuoressa.
6. Miksi äänestysprosentti on niin alhainen?
Edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2012 äänioikeutta käytti 53,6 prosenttia kansalaisista. Se on moneen muuhun länsimaiseen maahan verrattuna vähän.
Vielä surkeammat äänestysprosentit ovat niin sanotuissa välivaaleissa, joissa äänestetään kongressin jäseniä, ei presidenttiä. Vuonna 2014 välivaalien äänestysprosentti oli 36,4 eli alhaisin yli 70 vuoteen.
Asiantuntijat pitävät äänestyslaiskuuden syynä ihmisten tympääntymistä politiikkaan. Vikaa on haettu myös kaksivaiheisesta vaalikäytännöstä, missä kansalaisen on rekisteröidyttävä äänestäjäksi uurinille päästäkseen.
Monessa muussa maassa valtio pitää yllä rekisteriä äänioikeutetuista ja lähettää ilmoituksen äänioikeudesta ja äänestyspaikasta suoraan kansalaisille.
Tutkijat ovat pohtineet myös äänestyspäivän vaikutusta. Useissa maissa äänestetään aina viikonloppuisin, kun taas Yhdysvalloissa vaalipäivä on tiistai.
Tapa perityy vuodelta 1845 asti. Yhdysvaltain kongressi päätti tuolloin, että liittovaltiollisten vaalien päivä on ensimmäinen tiistai marraskuun ensimmäisen maanantain jälkeen.
Yhdysvalloissa on tehty aloite vaalipäivän siirtämiseksi viikonloppuun, toistaiseksi tuloksetta.
7. Milloin uuden presidentin virkakausi alkaa ja millaisin seremonioin?
Uuden presidentin virkakausi alkaa 20. tammikuuta. Tuolloin juhlavat virkaanastujaisseremoniat valtaavat pääkaupungin Washingtonin.
Virallinen virkaanastujaisseremonia pidetään kongressin rappusilla, jossa presidentti vannoo virkavalansa korkeimman oikeuden puheenjohtajan edessä, käsi raamatulla.
Yhdysvaltain historiassa vain muutama presidentti ei ole laittanut kättään raamatulle.
Virkavalan vannomisen jälkeen presidentti pitää virkaanastujaispuheen. Sitä kuunnellaan tarkkaan, koska presidentin odotetaan esittelevän siinä tavoitteitaan ja linjauksiaan.
Parhaimmat puheet jäävät kansakunnan muistiin. Tällainen oli esimerkiksi John F. Kennedyn virkaanastujaispuhe.
– Älä kysy, mitä maasi voi tehdä sinun hyväksesi, vaan kysy, mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi, Kennedy sanoi vuonna 1961.
Virkaanastujaispäivä jatkuu paraatilla sekä huipentuu prameisiin virkaanastujaistanssiaisiin.
8. Mitkä ovat USA:n presidentin tehtävät?
Presidentti on Yhdysvaltain liittovaltion päämies ja asevoimien ylipäällikkö, joka johtaa ulko- ja sisäpolitiikkaa. Yhdysvalloissa ei ole erillistä pääministeriä, vaan presidentti johtaa hallitusta ja valitsee ministerit hallintoonsa.
Yhdysvallat on presidenttijohtoinen järjestelmä, mutta ei yksinvaltainen. Presidentin valtaa tasapainottaa kongressi, joka voi halutessaan jarruttaa kovastikin presidentin poliittisten päämäärien toteuttamista.
Kongressi säätää lait, jotka presidentti allekirjoittaa ja johtaa hallintoineen niiden toimeenpanoa. Presidentti voi myös torpata kongressin lakiesityksen käyttämällä veto-oikeuttaan. Näin ollen presidentin hallinto osallistuukin monesti myös lainvalmisteluun kompromissin löytämiseksi.
Presidentin veton kumoamiseen kongressin pitää saada molemmissa kamareissa kahden kolmasosan enemmistö. Jos presidentin ja kongressin sukset menevät oikein pahasti ristiin, presidentillä on oikeus ohittaa kongressi presidentin asetuksella.
Presidentin valtaa rajoittaa kongressin ohella myös oikeuslaitos. Yhdysvaltain korkeimmalla oikeudella on viimeinen sana, kun tulkitaan, ovatko lait perustuslain mukaisia.
Presidentti nimittää Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarit. Tässä presidentin kädenjälki näkyy pisimpään, sillä tuomarit nimitetään korkeimpaan oikeuteen eliniäksi.
Presidentti valitsee myös diplomaatit ja armahtaa rikoksista tuomittuja.
Sotaa presidentti ei voi virallisesti julistaa. Se oikeus on perustuslain mukaan kongressilla, mutta se ei ole estänyt Yhdysvaltain presidenttiä aloittamasta sotatoimia.
9. Keitä muita on ehdolla kuin Trump ja Clinton?
Vuoden 2016 presidentinvaaleissa ehdolla ovat myös vihreiden ehdokas Jill Stein ja libertaarien Gary Johnson. Kahden pääpuolueen ulkopuolelta tulevien ehdokkaiden mahdollisuudet tulla valituksi ovat käytännössä olemattomat.
He eivät saa juurikaan valtakunnallista julkisuutta, eivätkä he pääse yhteisiin väittelyihin demokraatti- ja republikaaniehdokkaiden kanssa.
Mielipidetiedusteluissa entiselle republikaanikuvernöörille Johnsonille on mitattu noin kymmenen prosentin kannatus. Se olisi enemmän kuin yksikään pienpuolueen ehdokas on saanut Yhdysvalloissa pariinkymmeneen vuoteen.
Poikkeus on riippumaton ehdokas Ross Perot , joka pyrki 1990-luvulla kahdesti presidentiksi. Vuonna 1992 hän oli jopa hetken gallupjohdossa.
10. Miksi ”demokratian kärkimaassa” vaalit kuihtuvat kahden ehdokkaan kaksintaisteluksi?
Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä on rakentunut kahden puolueen ympärille. Niillä on valta ja samalla myös intressi pitää kiinni nykyisestä järjestelmästä.
Kahdella pääpuolueella on myös riittävän pulleat rahakirstut rahoittaakseen tähtitieteellisen kalliiksi käyvät presidentinvaalikampanjat. 1990-luvulla pääpuolueiden ulkopuolelta presidentiksi pyrkinyt Ross Perot oli miljardööri eikä silti onnistunut pääsemään Valkoiseen taloon.
Lähes kaikissa osavaltioissa eniten ääniä saanut ehdokas vie kaikki osavaltion valitsijamiehet. Tämä ”winner takes it all” -vaalijärjestelmä heikentää kolmansien ehdokkaiden mahdollisuuksia entisestään.
Lähimmäksi Valkoista taloa niin sanottuna kolmantena ehdokkaana on päässyt entinen republikaanipresidentti Theodore Roosevelt. Hän hävisi vaalit Woodrow Wilsonille vuonna 1912.
Yhdysvalloissa kahden puolueen kiistely on ajanut viime vuosina jumittanut päätöksentekoa. Pattitilanne on nostanut pintaan vaatimuksia vaalijärjestelmän muuttamisesta siten, että vaaleissa myös pienemmillä puolueilla olisi mahdollisuuksia saada ehdokkaitaan läpi osavaltio- ja liittovaltiotasolla.