"Kaikki oli ollut hyvin ja elämä Aleppossa normaalia arabikevääseen 2011 asti. Sen jälkeen hallitus teki kaikkensa estääkseen ihmisiä vaatimasta vapautta ja muutoksia.
Jouduin takaisin armeijaan, joka vaati, että minun olisi tarvittaessa ammuttava ihmisiä. Se ei ole työtäni – minä olen parturi ja siksi jouduin lähtemään Syyriasta vuonna 2011. Niin teki moni muukin."
Suomi
"Lähdin ensin Turkkiin, sitten Kreikkaan ja Ranskan kautta Suomeen. Kaikki muutkin perheestäni lähtivät maasta; Syyriaan jäi ainoastaan sisareni, joka asuu Aleppossa Syyrian hallituksen valvomalla alueella. Kuulin matkalla Suomesta, että tämä on hyvä ja turvallinen maa.
Olin ensin neljä kuukautta Helsingissä, josta minut kuljetettiin vastaanottokeskukseen Ruukkiin. Olin siellä puolisen vuotta, kunnes eräs ystäväni kutsui minut Tampereelle. Tapasin täällä vaimoni ja asetuin tänne. Menimme naimisiin ja meillä on kaksi pientä poikaa, toinen on nyt 3,5 vuotta ja toinen 7 kuukautta."
Parturiliike
"Minulla on egyptiläinen parturiystävä, joka luopui tästä liikkeestä ja kysyi, haluaisinko minä jatkaa. Ystävän lainarahalla pääsin aloittamaan yrittäjänä kolmisen vuotta sitten. Suurin osa eli yli 80 prosenttia asiakkaistani on suomalaisia. Teen töitä aamyhdeksästä noin iltaseitsemään.
Olen asunut Helsingissä, missä on paljon ihmisiä ja kiire, mutta täällä Tampereella ihmiset ovat lämpimämpiä, ja viihdyn täällä parhaiten. Tampereella on myös halvemmat vuokrat ja edullisempi ruoka."
Sisar
"Olen yhteydessä sisareeni Whatsappin ja välillä Skypen kautta. Hän kertoo tapahtumista siellä, mutta ei kaikkea, koska hän asuu Syyrian hallituksen valvomalla alueella – jos sisareni puhuu jotain vääränä pidettyä, hänet voidaan vangita tai hänelle voi tapahtua muuten jotain pahaa. Tilanne Syyriassa on vaikea molemmille osapuolille, mutta vielä vaikeampi se on hallinnon vastaiselle puolelle esimerkiksi Aleppossa."
Syyria
"Ihmisiltä puuttuu välillä kokonaan vesi, välillä ruoka eikä se johdu rahasta – vettä tai ruokaa ei yksinkertaisesti ole. Aleppossa ei voi asua eikä sieltä pääse pois, koska rajat on suljettu.
Tilannetta siellä asuvien kannalta ei voi kuvitellakaan – lentokoneita, helikoptereita, pommituksia, peloissaan olevia ihmisiä. Näet kuolleet lapsesi ja menetät järkesi... Ja toisaalta, kun sitä näkee päivittäin, siihen tottuu ja sitä alkaa pitää jopa normaalina. Tilanteen tajuaa täällä vasta, kun omille sukulaisille tapahtuu jotain."
Koti-ikävä
"Kaikilla on ikävä paikkaa, jossa on syntynyt ja kasvanut ja saanut ystäviä.
Mutta kun unelmat ovat särkyneet, ja ystävät ovat joko kuolleet tai lähteneet Syyriasta, ei siellä enää ole kotia. Mihin minä palaisin ja kenet tapaisin? Vasta sitten, jos mielipuoli presidentti lähtee pois tai saa surmansa, voin ajatella paluuta Syyriaan."
Muhamad Derkshanin sitaatit on suomennettu englanninkieliisestä haastattelusta.