TANGSHAN Kolme keski-ikäistä miestä punkkaa sotkuisessa toimistossa, jossa tupakantumpit kasaantuvat paljaalle betonilattialle. Kuljetusyhtiön työntekijät saavat loikoilla työpäivän läpi, sillä terästehtaat eivät ole tilanneet yritykseltä yhtään kuljetusta.
Tangshanin kaupungille tärkeä terästeollisuus on hyvin suhdanneherkkä ala ja se pyörittää muutakin elinkeinoelämää. Siksi talouden ylä- ja alamäet iskevät täällä poikkeuksellisen kovaa.
Ne iskut tuntee myös Yu Guoyu, joka elättää kolmihenkisen perheensä reilun 700 euron kuukausipalkalla. Hän on onnistunut säästämään tuhansia euroja, joiden avulla perhe kyllä pärjää jonkin aikaa, vaikka työt loppuisivat. Sen jälkeen vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä.
– Kuljetuksista maksetaan yhä vähemmän ja kun terästehtaat lopettavat, meiltä loppuu bisnes. Maatilat meiltä on jo viety, joten emme voi viljellä. Voimme etsiä vain jotain palkkatyötä, Yu toteaa.
Terästehtailla keskipalkka on 500 euron nurkilla, mutta ne eivät enää palkkaa lisää väkeä, päinvastoin.
Tangshanissa kaikki on suurta
Tangshan on aina ollut Kiinan raskaan teollisuuden ydinaluetta. Se sijaitsee 180 kilometriä Pekingistä itään Hebein maakunnassa.
Teräs- ja betonitehtaat vuorottelevat Fengrunin kaupunginosan läpiajoväylillä. Pelkästään tässä yhdessä kaupungissa, Tangshanissa, tehdään terästä 15 kertaa enemmän kuin koko Suomessa.
Mittaluokka on käsittämättömän suuri. Asukkaita Tangshanissa on 3–8 miljoonaa, riippuen siitä lasketaanko kaupunkiin myös ympäröivää maaseutua kuten virallisissa laskelmissa tehdään. Kommunistiselle puolueelle on tärkeää, ettei näin suuren joukon toimeentulo jää heitteille.
Terästeollisuuden ongelmat pahenivat finanssikriisin jälkeen. Rakentaminen ja muut investoinnit maailmalla hiipuivat samalla kun teräksen tuotanto Kiinassa jatkoi kasvuaan. Nykyisin jo puolet maailman teräksestä tehdään Kiinassa.
Kun teräksen hinta oli viime talvena alhaalla, tehtaita meni konkurssiin myös Tangshanissa. Suuret tehdasalueet ovat alkaneet ruostua ja pusikoitua. Vartijat ja koirat pitävät uteliaat loitolla.
Nyt teräksen hinta on noussut ja yritykset tekevät voittoa, 30–45 euroa terästonnilta. Näin arvioi Kiinan teräsyhtiöiden tutkimus- ja konsulttipalveluita tuottavan Custeelin asiantuntija Yang Shufang Ylen haastattelussa.
Teräsala pitää kuitenkin uhkana Kiinan valtiota, joka on luvannut vähentää teräksen tuotantokapasiteettia.
Kiina aikoo sulkea terästehtaita
Länsimaat ovat syyttäneet Kiinaa siitä, että valtionyhtiöiden hallitsema terästeollisuus ei toimi markkinatalouden ehdoilla, vaan saa valtiolta tukea ja voi siksi myydä tuotteitaan ulkomaille niin halvalla.
Kiinan terästeollisuus närästää länsimaita siksi, että kiinalainen halpateräs on laskenut maailmanmarkkinahintoja ja ajanut länsimaiden teräsyhtiöitä vaikeuksiin. EU on vaatinut Kiinaa vähentämään tuotantokapasiteettiaan, jotta Kiinaa voitaisiin pitää maailman kauppajärjestössä WTO:ssa markkinatalousmaana – kuten Kiina haluaa.
Yangin mielestä kiinalaiset valtionyhtiöt eivät juuri nauti ylimääräisistä eduista yksityisiin yrityksiin verrattuna.
– Ainoa etu kiinalaisilla valtionyhtiöillä on se, että niiden on helpompi saada lainaa, Yang sanoo.
Kiina on kuitenkin luvannut vähentää terästeollisuutensa tuotantokapasiteettia, joka ylittää nykyisin roimasti teräksen kysynnän. Lähivuosina kapasiteetista pitäisi vähentää sadan miljoonan tonnin vuosituotanto, mikä Kiinan mukaan johtaa myös puolen miljoonan työpaikan menetykseen.
Taustalla on sekä länsimaiden arvostelu että Kiinan toivoma talouden rakennemuutos teollisuudesta palveluihin. Siirtymän uskotaan aiheuttavan joukkotyöttömyyttä.
Yangin mukaan valtio on varautunut maksamaan hiili- ja terästeollisuuden rakennemuutoksesta koituvia työttömyyskorvauksia ja uudelleenkoulutusta sadalla miljardilla juanilla eli noin 13,5 miljardilla eurolla.
Yksityiset teräsyritykset tulevat myös vaatimaan korvauksia, jos ne pakotetaan leikkaamaan kapasiteettiaan. Jos teräksen hinta säilyy nykytasolla ja teräsyhtiöiden toiminta on kannattavaa, ylikapasiteetin leikkaus ei tosin ehkä vaikuta mitenkään todellisiin tuotantomääriin.
Yangin mukaan Kiinan terästeollisuus voi siis jatkossakin suoltaa 800 miljoonaa tonnia terästä vuodessa – ja osa siitä päätyisi edelleen lännen markkinoille.
Kapasiteetin leikkaus on alkamassa
Ylikapasiteetin purkaminen ei ole Kiinassa edennyt suunniteltuun tahtiin. Tangshanissa tuotantokapasiteetin vähentäminen on vasta alkamassa. Viranomaiset ovat pisteyttäneet paikallisia terästehtaita ja vaatimus kapasiteetin leikkauksesta iskee heikoimpiin – mutta pisteytyksen perusteita ei ole julkaistu.
Käymme vaivihkaa Jinxi Zhengda -terästehtaan portin tuntumassa. Yhtiö ei halunnut antaa haastattelua eikä päästää meitä kuvaamaan. Ulkomaalaiset toimittajat eivät muutenkaan ole tervetulleita kaupunkiin. Sekä poliisit että paikalle haalitut huligaanit ovat usein painostaneet ulkomaalaiset toimittajat pikaiselle paluumatkalle.
Jinxi Xhengdan kahdesta masuunista toinen on määrätty suljettavaksi ja purettavaksi lokakuussa. Yhtiö on valittanut päätöksestä, koska sen mukaan seurauksena olisi käytännössä koko tehtaan lakkauttaminen, joka puolestaan veisi toimeentulon 2 500 perheeltä.
Asukkaat epäilevät tehtaiden rehellisyyttä
Määräaikaisia tuotantorajoituksia on ollut jo tähän asti. Niitä on perusteltu muun muassa ympäristösyillä. Tangshanissa käydessämme taivas olikin harvinaisen sininen. Paikalliset asukkaat kuitenkin epäilevät, etteivät terästehtaat noudata rajoituksia nyt kun tuotanto on taas kannattavaa.
– Tehtaiden piiput savuttavat yöllä eivätkä päivällä, sanoo ohikulkeva mies.
– Älä puhu enää mitään. Se ei ole pikkujuttu. Me voimme joutua vaikeuksiin, toruu hänen vaimonsa.
Asukkaat ovat epäluuloisia sekä tehtaiden että ulkopuolisten kävijöiden suhteen. Entä jos olette vakoojia, arvelee kaupungilla tapaamamme mies.
Tehtaiden kanssa on elettävä jatkossakin. Kaupunki hengittää niiden tahtiin.
– Ihmisten toimeentulo riippuu terästeollisuudesta. Siinä työskentelee valtava määrä ihmisiä, sanoo mies, joka ei halua paljastaa kameralle kasvojaan.
Julkisesti tehtaista ei uskalleta sanoa yhtään mitään.