Yli 90-vuotias Sakari Haikala asuu yksiössä Kouvolassa. Muun muassa tytär auttaa arjen sujumisessa, sillä liikkuminen on hidastunut ja kuulolaitekin on jo välttämätön.
Haikala on yksi noin 1400 suomalaisesta vapaaehtoisesta SS-veteraanista, joka on taistellut Hitlerin Waffen-SS -valiojoukoissa vuosina 1941–43. Moni hänen sotilastovereistaan on jo kuollut.
Talvisodan pommitusten vaikutukset 16-vuotiaana suojeluskuntapoikana Kouvolassa olivat yksi syy Saksaan lähtöön.
– Kaivoimme ihmisiä sirpalesuojasta, johon oli osunut pommi. Veimme heitä Kankaan koulun kellariin lääkäreiden hoidettavaksi. Osa jäi henkiin, mutta koulun lattialla oli verta niin paljon, että siihen saattoi liukastua, muistelee Haikala.
Sanoin, että vaikka olisin ollut pohjoisnavalla susia nussimassa, en ole siitä Helsingin konepajan kommareille vastuussa. Sakari Haikala
Luottamus Saksaan ja seikkailunhalu
Välirauhan aikana Sakari Haikala tapasi kaverinsa, joka kertoi lähtevänsä sotilaskoulutukseen Saksaan.
– Ajattelin heti, että minä lähden kanssa. Nähtiin, että Saksa on ainoa voima, joka patoaa Neuvostoliiton voiman ja saattaa lyödä sen matalaksi.
Rautateillä apulämmittäjänä työskennellyt Haikala värväytyi SS-joukkoihin keväällä 1941. Kouvolasta lähti kaikkiaan 29 nuorta miestä Saksan univormuihin sotimaan.
Suomen hallitus tuki miesten lähettämistä, mutta värväyksestä ei huudeltu. Miehiä on kutsuttu myös Panttipataljoonaksi, koska sen rintamapalveluksen ajateltiin takaavan Suomelle Saksan tuen.
Moni lähtijöistä halusi talvisodan jälkeen hyvitystä eli esimerkiksi Karjalan takaisin ja korkojen kera.
_Koska kotimaa meidät lähetti – SS-mies Sakari Haikala Hitlerin eliittijoukoissa -_kirjan tekijä muistuttaa myös muista lähdön syistä.
– Seikkailunhalukin on vaikuttanut, sillä täytyy muistaa, että he olivat nuoria miehiä. Lisäksi he saivat myös sen mittapuun mukaan aika hyvää palkkaa, kertoo tietokirjailija ja filosofian tohtori Mirja Turunen.
Ei katumusta
Suomalaiset Waffen-SS:n sotilaat päätyivät kovimpiin taisteluihin itärintamalle Ukrainaan ja Kaukasukselle.
Haikala palaa monta kertaa hetkeen, jolloin hän haavoittui ja hänet kuljetettiin haavoittuneiden halliin.
– Siellä oli parisataa valtionarmeijan Wehrmachtin sotilasta kapinatilassa. Muutaman suomalaisen kanssa ihmettelimme sitä. Tappiomielialaakin oli ilmassa.
Kaduttiko häntä lähteä Kaukasuksen reissulle?
– Ei yhtään. Ajattelimme, että kun ollaan leikkiin ruvettu, niin kestetään se loppuun.
Noin 250 suomalaista SS-miestä kuoli saksalainen univormu yllään.
– SS-armeija vaati sotilailtaan fanaattista uhrautumista, urhoollisuutta ja melkein itsemurhamaista sitkeyttä, arvioi tietokirjailija Mirja Turunen.
Natsi-Saksan julmuuksiin osallistumisesta ja esimerkiksi juutalaisten julmasta kohtelusta suomalaisia ei Turusen mukaan voi syyttää.
– He eivät olleet juutalaisvainojen kanssa tekemisissä. He olivat etujoukoissa, hyökkäsivät ensimmäisenä ja jatkoivat matkaa. Perässä tulleet joukot olivat keskeisiä julmuuksissa, pohtii filosofian tohtori Mirja Turunen.
Ei ärjyksi armeijaan
Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa SS-miehiä vastaan nostettiin Saksan palvelusajan jälkeen syytteitä. Suomessa syytteitä ei nostettu.
– Koska valtio oli heidät oli lähettänyt, niin Suomessa oli erilainen tilanne, sanoo tietokirjailija Mirja Turunen.
Kun suomalaiset SS-miehet palasivat, niin valtiollinen poliisi alkoi tutkia SS-miehiä. Monella oli pelko, että heidät luovutetaan Neuvostoliittoon. Kouvolainen Sakari Haikala pakeni hetkeksi Ruotsiin ja Norjaan.
Kouvolaan palattuaan Haikala ei halunnut omien sanojensa mukaan "ärjyksi armeijaan". Rautatieläiskaupungissa hänestä tuli veturinkuljettaja.
Hakaristejä kaapissa
Koulutusaikana Helsingin konepajassa Haikala joutui kiusatuksi. Hän kertoo, kuinka kommarit valitsivat kaksi atleettia nujertamaan hänet työpäivän päätteeksi.
– He ympäröivät minut ja kaappini oveen ja hattuun oli ilmestynyt hakaristejä. Sanoin, että vaikka olisin ollut pohjoisnavalla susia nussimassa, en ole siitä Helsingin konepajan kommareille vastuussa.
Koko porukka alkoi syyttää Haikalaa hakaristien piirtämisestä.
– Yksi otti minua käsistä kiinni ja toinen rupesi lyömään, mutta väistelin kaikki lyönnit. Eräs vanha TUL:n raskaan sarjan mestari irrotti kiinnipitelijän ja sanoi, että raukkoja miehiä kun kaksi käy yhden kimppuun.
Natsiksi ja Hitlerin verikoiraksi minua on haukuttu monta kertaa ja olen joutunut nyrkkitappeluihinkin. Sakari Haikala
– Natsiksi ja Hitlerin verikoiraksi minua on haukuttu monta kertaa ja olen joutunut nyrkkitappeluihinkin. En häpeä tekojani. Olen taistellut Suomen puolesta kahdessa armeijassa, sanoo jatkosodassa Suomen armeijassa mukana ollut Haikala.
Moni SS-mies teki myöhemmin työuran esimerkiksi liike-elämän palveluksessa. Kouvolalainen Sulo Suorttanen toimi muun muassa puolustusministerinä 1960-luvulla.