Moni sitä mielessään miettii. Naapuruston lapsiperheessä kaikki ei ole kunnossa, on huutoa ja itkua. Tai kaupungilla eteen tulee tilanne, jossa lasta kohdellaan jollain tavalla kaltoin. Milloin yksityishenkilönä tilanteeseen pitää puuttua, saako puuttua ja miten?
– Jos on yhtään sellainen tunne, että tässä on jotain poikkeavaa tai jotain pielessä, on aina mahdollista tehdä nimettömänä lastensuojeluilmoitus lastensuojeluun, jossa sitä tilannetta aletaan tutkia. Missä sitten menee raja, että ilmoitus kannattaa tehdä? Sitä ei kannata ihmisen miettiä, vaan jättää arvion tekeminen ammattilaisten varaan, Kainuun soten johtavan sosiaalityöntekijän viransijainen Anu Siltala neuvoo.
Puuttumisen raja todellakin on häilyvä. On subjektiivista, miten käsittää kaltoin kohtelun, melun, normaalin ja epänormaalin. Millaisia merkkejä voisi pitää hälyttävinä? Siltalan mukaan yleisiä merkkejä siitä, että kaikki ei ole kunnossa, on esimerkiksi se, että lapset ovat toistuvasti yksin tai lapset ovat paljon yksin ilta-aikaan. Tai jos perheen asunnosta kuuluu kohtuutonta meteliä: jatkuvaa itkua tai raivoamista aikuisen tai lapsen suusta.
Joskus saa hämmästelläkin, miksi lastensuojeluun ei ole ilmoitettu. Terttu Huttu-Juntunen
– Toki sekin, että jos havaitaan lasten viettävän paljon aikaa keskenään, ovat koko ajan jonkun naapurin hoidossa tai pyrkivät hoitoon, voivat nekin olla merkkejä siitä, että kaikki eivät ole hyvin, Siltala huomauttaa.
Jos joutuu tilanteeseen, jossa lasta kohdellaan jotenkin kaltoin, ei Siltalan mukaan kannata alkaa sankariksi, ellei tilanne ole niin akuutti, että se vaatii kansalaisvelvollisuutta.
– Mieluummin kehottaisin ottamaan yhteyttä hätäkeskukseen ja poliisiin ja antaisin viranomaisen selvittää asian, Siltala neuvoo huomauttaen, että lastensuojelussa toimii myös virka-ajan ulkopuolinen päivystys.
Suomessa yksityishenkilöt eivät juuri tee ilmoituksia
Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2014 lastensuojeluilmoituksia tehtiin koko maassa 107 301. Ilmoitukset koskivat 63 707 alaikäistä eli monesta lapsesta tai nuoresta tehtiin useita ilmoituksia. Kun suhteutetaan vuoden 2014 lastensuojeluilmoitusten määrä vastaavaan väestöön maakunnissa, eniten ilmoituksia tehtiin Pohjois-Savossa. Vähiten ilmoituksia taas tehtiin Pohjanmaalla.
Sosiaalineuvos Terttu Huttu-Juntunen sanoo, että yleisesti ottaen ilmoituksia tehdään enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla. Ilmoitukset kohdistuvat erityisesti teini-ikäisiin, yli 13 vuotta täyttäneisiin nuoriin.
Jos epäilee esimerkiksi, että lasta lyödään, voi ilmoittaa suoraan poliisille asiasta. Terttu Huttu-Juntunen
Ilmoitukset ovat lisääntyneet 2010-luvulla. Onko syy ilmoitusmäärän kasvuun herkemmässä reagoinnissa vai lastensuojelutarpeen lisääntymisessä? Huttu-Juntunen sanoo, että ilmoitusten määrän nousuun on voinut vaikuttaa muun muassa se, että ilmoituksen teosta on tehty helpompaa.
– Jos epäilee esimerkiksi, että lasta lyödään, voi ilmoittaa suoraan poliisille asiasta. Poliisi tekee yhteistyötä sitten Lastensuojelun kanssa. Kansalaisille on pyritty tekemään mahdollisimman matalaksi tämä kynnys, Huttu-Juntunen toteaa.
Viime vuonna eläköitynyt Huttu-Juntunen on työskennellyt vuosia muun muassa Kainuun soten lapsiperheiden sosiaalipalveluiden vastuaaluepäällikkönä. Huttu-Juntunen arvioi, että Suomessa on korkea kynnys ilmoittaa lastensuojeluun lasten hoitoon liittyvistä epäilyistä.
– Jos naapurissa huudetaan paljon lapselle, niin seinänaapuri ei heti kyllä siitä ilmoittele. Totta kai poikkeuksiakin löytyy, mutta ne ilmoitukset, joita meille tulee, ne ovat paljon merkittävämpiä ne syyt. Siellä saattaa olla esimerkiksi sellaista, että lapsi jätetään illalla oven taakse, ja lapsi on ulkona kohtuuttoman paljon, Huttu-Juntunen sanoo.
Ilmoituksen tekeminen ei johda automaatisesti lapsen huostaanottoon, vaan perhe ohjataan tuolloin perhepalveluiden piiriin. Huttu-Juntunen kehottaa ilmoittamaan epäilyistä viranomaisille.
– Joskus saa hämmästelläkin, miksi lastensuojeluun ei ole ilmoitettu. Keskustelu pitäisi olla niin päin, että miksi ei olla ilmoitettu lastensuojeluun. Tai miksi lastensuojelu ei ole reagoinut, näinhän se yleensä menee, Huttu-Juntunen arvioi.
Ilmoituksia koko ajan enemmän
Monilla viranomaisilla ja lasten kanssa työskentelevillä on ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluun kohdistuvista epäilyistä. Ammattipiirejä, joiden on tehtävä ilmoituksia ovat muun muassa seurakuntien ja opetustoimen työntekijät, terveydenhuollon henkilöstö sekä lasten päivähoidossa työskentelevät. Eniten ilmoituksia tulee valtakunnallisesti poliisilta, kouluista, neuvoloista tai perheneuvoloista.
Sosiaalineuvos Terttu Huttu-Juntunen korostaa, että myös yksityishenkilönä ilmoitus on tehtävä, jos epäilee lapsen joutuvan esimerkiksi väkivallan kohteeksi. Sen voi tehdä suoraan poliisille tai lastensuojeluviranomaisille. Usein lastensuojeluilmoitukset tulevatkin suoraan poliisilta.
Viikonlopun jälkeen tulee monta kertaa ilmoitusta poliisilta, koska poliisihan on usein se ensimmäinen, joka tulee apuun perheväkivaltatilanteessa Terttu Huttu-Juntunen
– Poliisit päivystävät kaikkina vuorokauden aikoina. Viikonlopun jälkeen tulee monta kertaa ilmoitusta poliisilta, koska poliisihan on usein se ensimmäinen, joka tulee apuun perheväkivaltatilanteessa, Huttu-Juntunen sanoo.
Viranomainen ei voi salata ilmoituksen tekoa, mutta lähiomainen voi.
– Jonkin verran ilmoituksia tulee myös lähisukulaisilta, esimerkiksi mummoilta, jotka seuraavat läheltä lasta ja perhe-elämää tiiviisti.
– Joskus on lasten etujen mukaista, että ilmoittaja salataan. Lastensuojelulaki lähtee siitä, että kaikki toiminta tehdään lapsen etujen mukaisesti. On tärkeää, että lapsi saa pitää suhteensa esimerkiksi mummoonsa.
Ilmoituksen teko jää pitkälti kuitenkin ilmoituksen tekijän harkintaan.
– Esimerkiksi jatkuva huutaminen on haitallista lapsen kehitykselle. Tietysti kaikissa perheissä joskus huudetaan, mutta sellainen jatkuva komentelu. Se on tietysti jokaisen kansalaisen harkittavissa, milloin on normaali raja ylitetty, Huttu-Juntunen sanoo.
Kainuun soten johtavan sosiaalityöntekijän viransijainen Anu Siltala sanoo, että yksityisiltä henkilöiltä ei ilmoituksia juurikaan tule Kainuussa. Vaikka lastensuojelu on ollut tapetilla viime vuosien aikana, ei se ole lisännyt yksityisten ihmisten tekemiä ilmoitusmääriä.
Esimerkiksi Kajaanissa kuluvan vuoden aikana on tähän mennessä tehty 382 lastensuojeluilmoitusta. Pääosa, 98, ilmoituksista on tullut poliisilta ja 58 kouluilta. Siltalan mukaan ilmoitusten määrä nousee Kajaanissa koko ajan. Tähän asti Kainuu on ollut valtakunnallisesti maakuntien listan keskivaiheilla, kun suhteutetaan nuorten määrä suhteessa tehtyihin ilmoituksiin.
– Ollaan aika kipurajoilla näiden ilmoitusmäärien kanssa, Siltala toteaa.
Myös turhia ilmoituksia tehdään
Sosiaalineuvos Terttu Huttu-Juntunen sanoo, että myös turhia ilmoituksia tulee esiin ajoittain. Ne liittyvät yleensä avioerotilanteisiin.
– Erotilanteissa näitä voi tulla, kun tunteet ovat viellä vereslihalla, se on sellainen herkkä vaihe. Etenkin, jos siihen liittyy huoltajariita. Silloin herkemmin tehdään aiheettomia lastensuojeluilmoituksia. Näitä ei paljon lukumääräisesti ole, mutta tällaisissa tilanteissa törmää näihin.
Jos on yhtään sellainen tunne, että tässä on jotain poikkeavaa tai jotain pielessä, on aina mahdollista tehdä nimettömänä lastensuojeluilmoitus lastensuojeluun. Anu Siltala
Aiheettomissakin tapauksissa viranomaisten on selvitettävä ilmoituksen taustat. Perheet ovat usein näreissään siitä, että ilmoitus on tehty, mutta olisi virkavirhe jättää tutkimatta ilmoituksen perusteella.
Lisäksi esimerkiksi raskaana olevasta äidistä voi tehdä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen. Tällaiset tapaukset liittyvät yleensä äidin päihteidenkäyttöön tai elämäntapaan.
– Jos on epäilyksiä, konsultoi puhelimitse, älä anna asian vain olla, Huttu-Juntunen kehottaa.