Eduskunta kävi tiistaina lähetekeskustelun hallituksen perustulokokeilusta. Hallituksen mallissa kokeiluun osallistuisi 2 000 henkilöä, jotka saavat työttömyysturvaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. He saisivat 560 euroa kuukaudessa verottomana ja sen päälle saisi tienata lisää esimerkiksi keikkatöistä.
Hallituksen uudistuksista vastaava kuntaministeri ministeri Anu Vehviläinen (kesk.) totesi, että nyt etsitään tapaa, jolla voisi yhdistää työttömyysturvan ja lisätienestit. Tarkoituksena on myös purkaa kannustinloukkuja.
– Tämä uusi malli huomioi viimeinkin nykyaikaisen silpputyön, ja siksi se on tämän hallituksen kärkihankkeista vaativin, Vehviläinen sanoi.
Onko perustulokokeilu unelmahöttöä vai hyvä tapa poistaa kannustinloukkuja? Kysymyksen esitti yllättäen hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz
– Li Andersson odottaa, että voi maksaa suurempia palkkoja ja Björn Wahlroos, että voi maksaa pienempiä palkkoja. Perustuloa voi verrata Tenavien suureen kurpitsaan, joka tulee ja ratkaisee kaikki asiat. Kokeilun laajentaminen koko väestöön maksaisi 10–15 miljardia.
"Mukaan opiskelijoita ja silpputyön tekijöitä"
Oppositio löysi hallituksen perustulokokeilusta jopa enemmän hyviä puolia kuin hallitus. Opposition Vihreät piti kokeilua kuitenkin tynkänä.
– Tätä kokeilua on ihailtu maailmalla. Perustulo antaa yksilölle mahdollisuuksia ja kepin sijaan porkkanaa. Nyt luotetaan yksilöön. Toisaalta ongelma on se, että mukaan otetaan vain 2 000 työtöntä ihmisistä. Miksi ei silpputyöläisiä tai opiskelijoita, kysyi Olli-Poika Parviainen (vihr.)
Oppositiopuolue SDP ei ollut hallituksen kokeilusta yhtä innostunut.
– Miksi pilaamme näin hyvän asian näin huonosti valmistellulla kokeilulla. Miltä tuntuu työmiehestä, jonka vieressä toinen työmies saa palkkansa lisäksi 560 euroa verotonta tuloa. Ennen kuin aloitamme, on Suomeen perustettava kansallinen tulorekisteri ja huomioitava verokysymykset, sanoi Joona Räsänen (sd.)
Kiitoksia työttömiltä
Kokeiluun osallistuvien on oltava 25–58 -vuotiaita ja osallistuminen olisi pakollista. Kokeilu on tarkoitus toteuttaa 2017–2018. Perustulon maksaisi Kela.
Tarkoituksena on seurata, työllistyivätkö perustulokokeiluun osallistuneet paremmin kuin verrokkiryhmä, joka ei saa perustuloa. Kokeiluryhmä saisi tienata palkkatuloja perustuloa menettämättä.
Mikkeliläinen työtön Heino Kalliokoski toivottaa kokeilun tervetulleeksi.
– Kuulostaa ihan hyvältä. Riippuu siitä, karsiiko työttömiltä työttömyyskorvauksia tai muita tukia. Jos tuet tippuvat pois, niin perustulosta ei ole oikein mitään hyötyä.
Kalliokoski uskoo, että perustulokokeilu voi voisi työllistää tai ainakin sitä kautta saadaan raha kiertoon.
– Työtön voi käyttää rahan esimerkiksi parturipalveluihin käyttöön. Silloin siitä olisi jotain hyötyä, Kalliokoski sanoo.
Huonona puolena Kalliokoski pitää sitä, että opiskelijat jäävät kokeilun ulkopuolelle.
– Nuoret tarvitsevat kannustusta ja työtä. Kun nuoret ottaa kaljaa tuolla vuoden eikä ole työ - tai opiskelupaikkaa, niin toivo häviää hiljalleen.
Nuorten työttömien kanssa työskentelevä töitä tekevä hämeenlinnalainen Arto Mäkinen on samaa mieltä. Hän työskentelee Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistyksessä.
– Pienempien ja lyhytaikaisten töiden vastaanotto saattaisi helpottua. Se, että perustulo sopisi isommalle massalle, on hankalampi ajatus, Mäkinen sanoo.