Meren pohjassa kasvava tähkä-ärviä on levinnyt voimakkaasti monin paikoin Suomen rannikolla.
Esimerkiksi Pohjois-Satakunnassa Merikarvialla useat Selkämeren matalat lahdet ovat täysin tähkä-ärviän valloittamia. Rantojen asukkaat ovat huolissaan tilanteesta, koska kasvi vaikeuttaa vesien virkistyskäyttöä huomattavasti.
– Vielä kymmenen vuotta sitten täällä pääsi hyvinkin liikkumaan. Nyt tuntuu siltä, että tähkä-ärviä täällä Merikarvialla ja tästä pohjoiseen vain lisääntyy, kertoo Merikarvialla asuva Tapani Koivutalo.
Leviämisen syystä ei tarkkaa tietoa
Ympäristökeskuksen mukaan tähkä-ärviän leviämisen syy on vielä tuntematon. Johtavan asiantuntijan Janne Suomelan mukaan leviämistä ei voi selittää Itämeren rehevöitymisellä.
– Tähkä-ärviää ei pidetä erityisesti rehevien paikkojen kasvina, vaikka se kasvaa rehevän tapaisissa lahdissa, Suomela sanoo.
Mökkiläisten ja asukkaiden mukaan tähkä-ärviä on tehnyt liikkumisen monella lahdella lähes mahdottomaksi. Tähkä-ärviä sotkeutuu potkuriin tai soutaessa tarttuu airoihin. Kalastaminen on täysin mahdotonta.
– Me emme pääse rannasta edes uimaan. Sinne kun sukeltaa, voi olla, ettei pääse enää ylös, kertoo rannalla asuva Markku Pietilä.
Torjunta työlästä
Tähkä-ärviän poistaminen lahdelta vaatii paljon työtä. Kasvi pitää kerätä kokonaan pois lahdelta leviämisen ehkäisemiseksi. Epäonnistunut poisto saattaa jopa pahentaa tilannetta.
– Ne ravinteet pitäisi saada sieltä pois. Kaivinkoneruoppaus tai imuruoppaus on yksi vaihtoehto, tai sitten kerääminen. Se on kuitenkin käsin erittäin työlästä, Tapani Koivutalo kertoo.
Asukkaat toivovat yhteishenkeä ja joukkovoimaa tähkä-ärviän torjuntaan. Myös keksijän apu olisi tarpeen.
Joku pellepeloton voisi keksiä keräimen, jolla tähkä-ärviää voitaisiin kerätä pois Tapani Koivutalo
– Joku pellepeloton voisi keksiä keräimen, jolla tähkä-ärviää voitaisiin kerätä pois, Koivutalo toivoo.
Joukkovoimasta ratkaisu? – Yhdistys perusteilla
Ely-keskuksen mukaan vesien kunnostamiseen voi hakea avustusta, mutta myös talkootyötä tarvitaan.
Merikarvialla on pohdittu ongelmaan paneutuvan yhdistyksen perustamista. Se voisi hoitaa avustusten ja lupien hakemisen.
– Se ei tuo voimaa, jos joka lahdella on oma yhdistys. Kaikkien tähkä-ärviästä kärsivien yhteisellä yhdistyksellä olisi riittävästi voimaa, Markku Pietilä uskoo.