EU ja Suomi siinä mukana siirtävät jälleen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kellonsa talvi- eli normaaliaikaan.
Suomessa kelloja on siirretty kahdesti vuodessa jo 35 vuoden ajan. Suomi seurasi perässä, kun valtaosa muusta Euroopasta oli ottanut kesäajan käyttöön.
Suuri osa maailmaa ei kuitenkaan kelloja siirtele, sillä kesäaika on käytössä noin 70 maassa. Esimerkiksi Venäjä on luopunut kesäajasta.
Kesäaika haluttiin aikoinaan käyttöön, jotta päivän valoisat tunnit osuisivat paremmin ihmisten aktiiviseen aikaan ja siten säästettäisiin valaisemiseen käytettyä energiaa.
Asia kuitenkin puhuttaa jatkuvasti Suomessa ja muissa kelloja siirtelevissä maissa. Tutkimusten mukaan kellojen siirtämisellä on terveyshaittoja. Hyödytkin mietityttävät, sillä yhteiskunta on muuttunut kesäajan alkuajoista yhä enemmän 24/7-yhteiskunnaksi.
Suomi ei voi yksin päättää
Suomi ei voisi yksin luopua kesäajasta, vaikka sitä haluaisikin. EU-maita velvoittaa vuonna 2002 voimaan astunut EU:n kesäaikadirektiivi.
Jos kesäajasta haluttaisiin luopua, asia pitäisi käsitellä sekä ministerineuvostossa että EU-parlamentissa. Päätös voitaisiin tehdä määräenemmistöllä, kertoo hallitusneuvos Hannu Pennanen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Pennasen mukaan kesäajan tarpeellisuudesta on käyty keskustelua eri EU-maissa ja selvityksiäkin on tehty.
Pennasen tiedossa ei kuitenkaan ole, että kesäajasta luopumisesta olisi tehty EU-tasolla aloitetta. Asia ei hänen tietämänsä mukaan ole myöskään ollut viime aikoina virallisesti esillä ainakaan ministerineuvostossa tai virkamiestyöryhmissä.
Onko kesäajasta hyötyä?
Pennasen mukaan voi hyvinkin olla, ettei kesäajasta koidu enää niitä hyötyjä kuin silloin, kun se otettiin käyttöön.
– Vuorokausirytmihän on muuttunut ihan maailmanlaajuisesti. Ainakin henkilökohtaisesti näen, että ihan samoja hyötyjä tuskin enää siinä suhteessa on, hän toteaa.
Pennanen uskoo, että asiasta keskustellaan lähiaikoina entistä enemmän, ja haittoja ja hyötyjä tullaan selvittämään entistä laajemmin.
Muun muassa terveysviranomaiset ovat ottaneet asian esille. Lisäksi Suomessa on vireillä kansalaisaloite, joka tullee entistä enemmän julkisuuteen ja mahdollisesti eduskuntaan, hän kertoo.
Pennasen mielestä ei voi sanoa, että kesäajan käytöstä olisi pelkästään hyötyä tai haittaa.
Esimerkiksi Suomessa on aikanaan selvitettykin, että kesäajan käytöstä on hyötyä liikenneturvallisuudelle keväällä ja alkusyksystä, kun iltaisin on valoisampaa ja esimerkiksi hirvet ovat liikkeellä.
Toisaalta kellojen siirtelyllä on todettu olevan terveyshaittoja. Lisäksi muun muassa lapsiperheet ovat kokeneet sen ongelmalliseksi lasten unirytmin vuoksi.
"Uniongelmia, sydäninfarkteja, masennusta"
Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:stä kertoo, että kellojen siirtäminen haittaa nukkumista, sillä se tekee unesta katkonaisempaa ja kevyempää.
Seurauksena on väsymystä ja univelan kertymistä, mikä puolestaan vaikuttaa muuhun elimistöön.
Tutkimusten mukaan sydäninfarkteja on noin viikko syksyisen kellonsiirron jälkeen odotettua enemmän. Tämä on osoitettu ainakin kolmessa eri tutkimuksessa: saksalaisessa, suomalaisessa ja kroatialaisessa, Partonen kertoo.
Viikko sitten Tanskassa julkaistiin puolestaan laaja tutkimus, jonka mukaan masennusta ilmaantuu syksyllä kellojen siirron jälkeen odotettua enemmän.
Sisäinen kello jää helposti jälkeen
Partonen huomauttaa, että ihmisen sisäinen kello jää jälkeen nopeissa aikataulumuutoksissa. Tunnin muutos ei ole sikäli pieni, että sisäinen kello yrittää hakea aika tiukoissa rajoissa aikataulua, johon sopeudutaan.
Kysymys on samasta asiasta kuin vuorotyön tekemisessä, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa.
Nukkumisen osalta kellojen siirtämisen haittoihin voi jonkin verran vaikuttaa itse huolehtimalla, että menee nukkumaan niin, ettei univelkaa synny.
Jotkut sopeutuvat nopeammin, jotkut hitaammin, mutta usein kestää 3–4 päivää ennen kuin uni on taas normaalia, Partonen kertoo.
"Hyötyjä ei ole osoitettu"
Partosen mielestä olisi oikein tervetullut muutos, jos kesäajasta päätettäisiin luopua.
– Jos hyötyjä ei ole ja enemmänkin alkaa tulla tutkimusnäyttöjä, että haittoja on, kyllä se puoltaa näkemystä, että kesäajasta kannattaa luopua, Partonen sanoo.
Hänen mukaansa voi myös kysyä, miksi kesäaikaa täytyy käyttää. Esimerkiksi EU:n kesäaikadirektiivissä sitä ei kerrota, eikä perusteita oikein löydy mistään, hän toteaa.
– Tuntuu, että se on menneen maailman jäänne.
Partonen myös huomauttaa, ettei kesäaika ole mikään yleisesti hyväksytty käytäntö. On paljon maita, jotka eivät ole halunneet sitä käyttää, ja myös niitä, jotka ovat siitä luopuneet.
Jos vain yksi aika valittaisiin, talvi- eli normaaliaika olisi hänen mielestään parempi kuin kesäaika. Vielä parempana hän pitäisi Keski-Euroopan aikavyöhykettä, koska syksyn ja talven aamuista tulisi valoisampia. Tämä voisi auttaa kaamosmasennukseen.