Väsyttääkö vuorotyö? Suomalaistutkimus: Syy voi olla geneettinen
Vuorotyöuupumuksen taustalta on löytynyt geneettinen syy, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Vuorotyön sietoon vaikuttaa melatoniinireseptorigeenin toiminta, havaitsivat suomalaistutkijat Sleep-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan. THL:n mukaan tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti heikkoon vuorotyön sietoon vaikuttavia perimän tekijöitä ja löydettiin geneettinen variaatio, joka näytti luotettavasti assosioituvan siihen, että yksilö kokee työuupumusta vuorotyössä. Variaatio on melko yleinen, noin puolet väestöstä kantaa vähintään yhtä kopiota. Se ei kuitenkaan selitä kokonaan sitä, miksi toiset kokevat uupumusta vuorotyössä ja toiset eivät.
Shakespearen näytelmille varmistui toinen kirjoittaja
Tietokoneanalyysi vahvisti pitkäaikaiset epäilyt: Shakespeare ei tehnyt työtään aina yksin, ja hänen kilpailijansa oli myös hänen yhteistyökumppaninsa. Kuningas Henrik VI:sta kertovat kolme näytelmää ovat sekä Shakespearen että hänen aikanaan vähintään yhtä nimekkään näytelmäkirjailijan Christopher Marlowen sulkakynästä. Näyttö perustuu sana-analyysiin, jonka aineistoina oli näytelmiä ja muitakin tekstejä Shakespearelta ja useilta muilta neljän sadan vuoden takaisilta kirjoittajilta. Keskeisiä etsinnässä olivat sanat "gentle", "answer", "beseech", "spoke" ja" tonight", joita Shakespeare käytti huomattavasti taajempaan kuin muut aikansa kirjailijat. Näytelmäkirjailijoiden yhteistyö oli Shakespearen aikaan tavallista, joten uutta salaliittoteoriaa tutkimuksesta ei saa. Ei ainakaan sellaista, ettei Shakespearea ollut olemassakaan.
Ensin niitä ei löytynyt ollenkaan, sitten 234 kerralla – tutkijat väittävät löytäneensä merkkejä avaruuden sivilisaatioista
Kanadalaisen Lavalin yliopiston tutkijat Ermanno F. Borra ja Eric Trottier analysoivat 2,5 miljoonan tähden spektrejä, etsien niistä jaksoittaista muuntelua ja väittävät löytäneensä merkkejä 234:stä avaruuden sivilisaatiosta. Kaikki signaalit olivat peräisin tähdistä, jotka ovat hyvin samanlaisia Aurinkomme kanssa. Näiden tähtien joukossa tutkijat havaitsivat signaalin noin yhdessä sadasta. Tutkijat ovat käyneet läpi lukuisia muita mahdollisia selityksiä signaalille, mutta nostavat maanulkoisen älyn pääoletuksekseen. Kaikkien tähtien signaalit olivat samanlaiset, mikä tarkoittaisi, että kaikki nämä maanulkoisen älyn edustajat ovat valinneet melko tarkalleen saman tavan viestiä olemassaolostaan. Toistaiseksi todisteet muista sivilisaatioista avaruuden syvyyksissä eivät ole riittäviä. Kansainvälinen maan ulkoista älyä etsivä SETI-yhteisö on antanut tutkimukselle arvon 0 tai 1, mikä tarkoittaa joko ei mitään merkitystä tai epämerkitsevää.
Tervapääsky voi lentää kuukausia putkeen
Tervapääsky on tiedetty kovaksi lentäjäksi. On arveltu, että se viihtyy taivaalla jopa viikkoja yhtämittaisesti. Ruotsalaistutkijat osoittivat, että todellisuus on vielä ihmeellisempi: pieni lähetin kertoi ruotsalaistutkijoille, että tervapääsky lentää jopa kymmenen kuukautta yhteen soittoon ilman välilaskuja. Se laskeutuu lennosta vain pesimään. Muutama poikkeusyksilö levähti joskus öisin kiinteällä alustalla, mutta nämäkin pysyivät ilmassa 99,5 prosenttia ajasta. Loput eivät laskeutuneet kertaakaan edestakaisella muuttoreissullaan Pohjolasta Afrikkaan ja takaisin. Linnuut ilmeisesti siis myös nukkuvat lennossa noustuaan ensin kahden-kolmen kilometrin korkeuteen ja liitäessään sieltä alas.
Tunnistaako aikuinen lapsen valheen? – Tutkimus: Eipä juuri
Aikuinen pystyy erottamaan valheen totuudesta vain 54 prosentissa tapauksista – eli vain hitusen useammin kuin arvaamalla, selviää Kalifornian yliopiston tutkimuksesta. Valehtelua testattiin monin tavoin, mutta tyypillisesti kyse oli tilanteesta, jossa lapselta kysyttiin, oliko hän katsellut leikkikalua, jota hänen oli pyydetty olemaan katselematta. Kun aikuinen poistui huoneesta, seurattiin lasten toimintaa videolta. Aikuiset tunnistivat paremmin tilanteen, jossa lapsi pysyi totuudessa. Todenmukaisuus tunnistettiin 64 prosentissa tapauksista. Sen sijaan valehtelu ymmärrettiin valehteluksi vain 48 prosentissa tapauksista. Yhdeksi syyksi heikkoon tuloksen arveltiin sitä, että lapset usein näyttivät syyllisiltä, vaikka he eivät olisikaan valehdelleet. Tutkijat havaitsivat myös, että sosiaalityöntekijät, poliisit ja opettajat pärjäsivät testissä paremmin kuin vanhemmat. Ero ei tosin ollut järin suuri: ammattilaiset ylsivät 56 prosentin virheettömyyteen.
Brittitutkimuksen mukaan valehteluun myös turtuu. Pienistä valheista on helppo edetä suuriin, sillä tunteiden tyyssija, aivojen mantelitumake sopeutuu valheiden kasvuun. Aivotutkijat kykenivät ensi kertaa todistamaan laboratoriokokeilla, että valehtelu on harjoittelulaji.
