Suomen kirjasäätiön nimeämä kolmihenkinen raati oli tänä vuonna poikkeuksellisen suuren urakan edessä, koska kirjavuosi oli runsas ja kovatasoinen. Raadissa olivat tänä vuonna toimittaja Juha Roiha, tavaratalon johtajana työskennellyt Päivi Kuntze ja suomentaja Kaijamari Sivill. Raati luki yli sata kirjaa ja valitsi ehdokkaiksi kuusi teosta.
Tommi Kinnunen: Lopotti (WSOY)
Tommi Kinnusen toinen romaani jatkaa menestyneen esikoisteoksen Neljäntienristeyksen tarinaa. Lopotin keskiössä on Helena, joka on sokeutunut jo lapsena. Rakenteellisesti kirja kulkee monella aikatasolla. Teos kuvaa hienosti erilaisuutta. Kinnunen onnistui Lopotilla selättämään toisen kirjan paineet. Myös Neljäntienristeys oli Finlandia-ehdokkaana kaksi vuotta sitten. Raadin perusteluissa nostetaan esiin taidokas kerronta. ”Tommi Kinnunen on tekstissään viisaasti ja lämpimästi läsnä, mutta ilmava teksti jättää tilaa myös lukijalle.”
Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan (WSOY)
Riku Korhosen kuudes romaani alkaa keski-iän turtumuksesta. Juonikäänteet alkavat vyöryä pienestä yksittäisestä tapahtumasta. Teos on kuvaus ajastamme, mutta samalla siinä kurkotellaan historiaan ja suurempiin merkityksiin. Raadin mukaan ”Korhonen on kirjoittanut osuvan aikalaisromaanin rakastamisen vaikeudesta ja miehen alttiudesta pahaan.”
Sirpa Kähkönen: Tankkien kesä (Otava)
Sirpa Kähkönen jatkaa Kuopio-sarjaansa. Tankkien kesä on jo seitsemäs osa sarjaa. Nyt tarkastelussa on lähihistoria, vuoden 1968 tapahtumat. Moniäänisessä romaanissa kuvataan tapahtumia ja tunteita eri-ikäisten henkilöiden kautta. Pienten ihmisten mikrohistorian taustalla jyräävät merkittävät historialliset käänteet, neuvostopanssarien vyöryminen Tshekkoslovakiaan. Kähkönen kirjoittaa henkilöhahmonsa minä-muotoon, joka tuo kerrontaan tunteisiin vetoavaa imua. Raati kuvailee Kähkösen teosta näin: "Sodan kokenut sukupolvi tekee tiliä menneistä, uusi ja moderni uskoo tulevaan. Historian saranakohdassa on yhtaikaa vaikea ja helppo olla.”
Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet (WSOY)
Emma Puikkonen on teatterintekijä. _Eurooppalaiset unet _on hänen kolmas romaaninsa. Episodimaisesti rakennettu teos pohjaa Euroopan lähimenneisyyteen ja uutisista tuttuihin tapahtumiin. Yhteiskunnallisesti virittyneessä kirjassa on kuitenkin maagisrealistista otetta, kun absurdit tapahtumat ottavat välillä vallan. Raadin perusteluissa todetaan, että Puikkosen kirja ravistelee lukijaa. ”Yksittäiset ihmiskohtalot kytkeytyvät suuriin maailmantapahtumiin ja muistuttavat siitä, että mikään ei tapahdu jossain muualla.”
Peter Sandström: Laudatur (Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S)
Suomenruotsalaiselta kirjailijalta Peter Sandströmilta on aiemmin suomennettu kaksi teosta. Laudaturissa kuten myös Sandströmin aiemmissa teoksissa päähenkilö on kirjailijan alter-ego. Sandström leikittelee identiteetillä ja omaelämäkerrallisilla aineksilla. Laudatur kertoo parisuhteesta ja vanhempien suhteesta lapsiinsa. Raati kehuu etenkin romaanin kieltä: ” Sandströmin kieli on kuulasta, filosofoivaa ja lämmintä.”
Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus)
Runoilijana tunnettu Jukka Viikilä teki ensin radiokuunnelman Engelistä ja innostui siitä jatkamaan tarinan romaaniksi. Akvarelleja Engelin kaupungista on päiväkirjamaiseen muotoon puettu. Viikilän ajankuva on kaunista ja teksti kuulasta. Kirjoittajan tausta runoilijana näkyy monissa oivallisissa kiteytyksissä. Raadin mukaan Viikilän kirja on pieni helmi. ”Viikilä maalaa suuria kuvia pienillä piirroilla, niukoista merkinnöistä rakentuu kaupunki ja Engelin elämänkaari.”
Voittajan valitsee toimittaja Baba Lybeck. 30 000 euron arvoinen palkinto julkistetaan 24.11.
Samassa tilaisuudessa kerrotaan myös tietokirjallisuuden ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintojen saajat.