Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ilmoittivat keskiviikkona esittelevänsä uuden ehdotuksen Guggenheimin nimeä kantavan museon rakentamisesta Helsinkiin. Moni kaupungin poliitikoista oli yllättynyt uudesta esityksestä.
Nopea aikataulu ja yllättävä käänne näkyi myös Yle Uutisten perjantaina tekemässä kyselyssä: 37 valtuutettua (43 prosenttia valtuustosta) ei osannut sanoa kantaansa uuteen ehdotukseen.
Vain kymmenen valtuutettua oli valmiina puoltamaan uutta ehdotusta, kun vastaan oli yhteensä 27 valtuutettua. Tavoittamatta jäi 11 kaupunginvaltuutettua.
Vihreät noudattivat puoluekuria
Useilla valtuutetuilla ei ole ollut aikaa tutustua uuteen ehdotukseen. Vastaamatta jättäneet halusivat perehtyä esitykseen tarkemmin ennen mielipiteen muodostamista. Monet huomauttivat, että uusi ehdotus jätti auki ratkaisevia kysymyksiä. Ovatko yksityisiksi merkatut rahat oikeasti yksityisiä? Kuka ottaa lopullisen vastuun hankkeesta, jos liput eivät myy odotetusti?
Lähes kaikki vihreät valtuutetut noudattivat puoluekuria ja jättivät vastaamatta kyselyyn. He vetosivat parin viikon päässä odottavaan kokoukseen, jossa puolue pohtii yhteistä Guggenheim-linjaansa. Vain kolme yhdeksästätoista vihreästä valtuutetusta oli valmis valitsemaan kantansa. Ehdotuksen puolelle asettautui Minerva Krohn, vastaan Outi Alanko-Kahiluoto ja Tuomas Rantanen.
Ehdotusta vastusti 27 valtuutettua eli lähes kolmannes 85:stä kaupunginvaltuutetusta. Vastustajia löytyi kaikista puolueista paitsi Keskustasta, jonka kaikki kolme valtuutettua jättivät tässä vaiheessa vastaamatta kyselyyn.
Yhtenäisenä tai lähes yhtenäisenä rintamana Guggenheim-ehdotusta vastustivat vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Syrjähypyn kahden puolueen rintamasta teki Tom Packalén (ps.), joka oli valmis puoltamaan uutta esitystä. Vasemmistoliitosta jäi kaksi, perussuomalaisista kolme valtuutettua tavoittamatta.
Kokoomuksessa yhtä paljon puoltajia ja vastustajia
Eniten hajontaa oli kokoomuksessa ja demareissa. Kokoomuslaisista valtuutetuista neljä oli puolesta, neljä vastaan ja kaksitoista jätti vastaamatta. Myönteisen kannan valinneet valtuutetut kertoivat suhtautuvansa hankkeeseen lähtökohtaisesti myönteisesti. Vastustajat eivät usko rahoitusmalliin.
– Veronmaksajan tosiasialliset vastuut ovat paljon isommat kuin mitä julkisuudessa on esitetty. Tämä hanke ei herätä luottamustani – ei prosessin eikä sisällön puolesta, kirjoittaa Wille Rydman (kok.) pitkässä Facebook-päivityksessään.
Demareista uuden Guggenheim-esityksen puolesta oli kolme ja vastaan kuusi valtuutettua. Neljä demaria jätti vastaamatta kysymykseen. RKP:sta Jan D. Oker-Blom puolsi esitystä, kun taas Gunvor Brettschneider ja Björn Månsson olivat ehdotusta vastaan. Kaksi valtuutettua ei osannut sanoa kantaansa.
Kristillisdemokraateista Sari Mäkimattila kertoi vastustavansa uutta hanketta. Mika Ebeling jätti tässä vaiheessa vastaamatta. SKP:n Yrjö Hakanen ja sitoutumaton René Hursti vastustivat uutta ehdotusta.
Uusi esitys museosta yllätti valtuutetut
Uudessa esityksessä Helsinki maksaisi rakennuskustannuksista 80 miljoonaa euroa, säätiöiden lahjoituksia tulisi rakentamiseen 15 miljoonaa euroa ja loput rekennuskustannuksista katettaisiin lainana.
Uusi esitys poikkeaa vanhoista erityisesti siinä, ettei valtiolta olisi tulossa rahaa museon rakennuskustannuksiin.
Yhdysvaltalainen Solomon R. Guggenheim -säätiö on haaveillut museon perustamisesta Helsinkiin jo vuosia. Ensimmäinen hanke alkoi vuonna 2011, mutta kaatui Helsingin kaupunginhallituksessa. Uusi hanke museosta esiteltiin vuonna 2013. Eilen esitelty suunnitelma on tälle jatkoa, mutta poikkeaa varsinkin rahoitusmalliltaan siitä.