TŠELJABINSK Korkinossa hieman Tšeljabinskin miljoonakaupungin ulkopuolella sijaitsee Euroopan suurimpiin kuuluva avolouhos. Sieltä kaivetaan hiiltä.
Louhoksen hiili on huonolaatuista ja sisältää paljon haitallisia aineita, jotka pääsevät ilmaan sekä kaivoksesta että hiiltä poltettaessa. Kaivoksessa on koko ajan tulipaloja, ja savu myrkyttää lähialueen.
Lähistöllä asuva Tanja Ponomarjova kertoo, että kaivos aiheuttaa jatkuvia terveyshaittoja. Hän muuttaisi pois, jos se vain olisi mahdollista.
– Kun menee ulos tai vaikkapa parvekkeelle, tuntee tukehtuvansa. Ei ole ilmaa, jota hengittää, hän sanoo.
Venäjän saastunein alue
Valtion rahoittama järjestö Vihreä Partio kartoittaa ympäristön tilaa ja julkaisee useita kertoja vuodessa tilastot eri alueiden ongelmista. Johtaja Roman Pukalov toteaa, että Tšeljabinskin alue pitää perinteisesti tilastoissa viimeistä paikkaa.
– Ilmansaasteet ovat pahin ongelma, mutta myös alueen vedet ja maaperä ovat saastuneet pahasti, Roman sanoo.
Muutosta parempaan ei hänen mukaansa ole nähty. Sekä päättäjät että asukkaat ovat riippuvaisia teollisuudesta, sillä sieltä tulevat niin palkat kuin verotkin. Siksi kukaan ei vaadi vanhanaikaisia teollisuuslaitoksia uudistumaan.
– Alueella on ympäristölle vaarallisia teollisuuslaitoksia, jotka olisi joko suljettava tai modernisoitava, Pukalov sanoo.
Ilmoituksia ongelmista tulvii ovista ja ikkunoista
Tšeljabinskissa toimii yksityisten pienyritysten rahoittama ympäristöjärjestö Planeettani, jota johtaa ekologi Vitali Bezrukov. Hänen mielestään ympäristöongelmista ei kannata valittaa, ellei ole valmis tekemään mitään niiden poistamiseksi.
Järjestön tärkein työkalu on palveleva puhelin, johon alueen asukkaat voivat ilmoittaa havaitsemistaan ympäristöongelmista. Puheluita tulee päivittäin kymmenestä jopa tuhanteen. Aina työntekijät eivät ehdi vastata, mutta he ottavat numerot talteen ja soittavat myöhemmin takaisin.
Ilmoituksen saatuaan asiantuntija lähtee paikan päälle tutkimaan tilannetta ja ottaa tarvittaessa näytteitä jatkotutkimuksia varten.
– Me tutkimme päästöjä ja viemme tulokset viranomaisille, Vitali Bezrukov sanoo.
Bezrukovin mukaan virkamiehiltä säästyy aikaa ja vaivaa, kun he saavat asiantuntijoiden tekemät arviot päästöistä ja ehdotuksia toimenpiteistä. Yhteistyö viranomaisten kanssa on järjestön kuuden toimintavuoden aikana parantunut koko ajan.
– Meillä työskentelee ekologeja, joilla on yliopistokoulutus. Emme toimi tunteen vaan tietojen pohjalta, Bezrukov sanoo.
Myös Fortum saa moitteita
Planeettani-järjestön Vitali Bezrukov on yhtä mieltä Vihreä partio -järjestön kanssa siitä, että ilmansaasteet ovat Tšeljabinskin alueen kaikkein pahin ympäristöongelma.
Bezrukov syyttää ongelmasta erityisesti hiilikaivosta. Ja epäsuorasti myös suomalaista energiayhtiö Fortumia, jonka voimalaitoksista kaksi vielä käyttää paikallisesta kaivoksesta saatavaa hiiltä.
– Fortumin pitäisi joko siirtyä käyttämään vain kaasua tai ostaa parempilaatuista hiiltä muualta, Bezrukov sanoo.
Fortumilla on Tšeljabinskissa neljä voimalaitosta, joista kaksi käyttää sekä kaasua että hiiltä.
Suomestakin on viety jätettä Tšeljabinskiin
Tšeljabinskin alueella toimii valtava käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos Majak, jonne aikoinaan myös Suomesta lähetettiin Loviisan voimalaitoksen käytetty polttoaine.
Majakin laitoksessa sattui vuonna 1957 vakava onnettomuus, jonka seurauksena ympäristöön pääsi radioaktiivisia hiukkasia. Neuvostoliiton johto salasi onnettomuuden, eikä asukkaita varoitettu. Päästöjä on arvioitu yhtä suuriksi kuin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden päästöt vuonna 1986.
Enää radioaktiivista säteilyä ei kuitenkaan pidetä kovin vakavana ongelmana alueella. Pahiten saastuneet alueet on eristetty, ja Majak toimii Planettani-järjestön tietojen mukaan nykyisin vastuullisesti.
Ympäristötyö kantaa hedelmää
Planeettani-järjestön johtaja Vitali Bezrukov on tyytyväinen järjestönsä työhön, joka hänen mukaansa tuo tuloksia.
– Olemme muun muassa pystyneet vaikuttamaan vanhanaikaisen kaatopaikan sulkemispäätökseen, hän kertoo.
Kaatopaikka on valtava, eikä sinne tuotavia jätteitä lajitella, vaan kaikki kaadetaan samoihin korkeisiin kasoihin. Paikalle on vuosien mittaan kertynyt muun muassa paljon arvokkaita metalleja ja muita aineita, joita voisi hyödyntää.
Kaupunki on päättänyt sulkea kaatopaikan ja alkaa selvittää mahdollisuuksia sen hyödyntämiseksi ensi vuonna.
– Sieltä voi arvokkaiden ainesten lisäksi saada aikanaan esimerkiksi metaanikaasua, Bezrukov sanoo.