Ähtärissä sijaitseva Inhan ruukinkartano myytiin noin vuosi sitten rakennus- ja kiinteistöalan yrittäjälle Raimo Sulkavalle. Nyt Sulkavan kaksilapsinen perhe on asunut vuoden verran Museoviraston osittain suojelemassa arvorakennuksessa.
– Käsittääkseni olemme ensimmäinen lapsiperhe, joka tässä kartanossa on koskaan asunut. Alkuun mietin, että voiko näin iso rakennus olla kodikas, mutta nopeasti tämä on alkanut kodilta tuntua, kertoo Raimo Sulkava.
Inhan linna, Inhan kartano, Inhan Pytinki - komealla rakennuksella on monta nimeä. Sulkavan lapset kutsuvat uutta kotiaan mielellään linnaksi. Linnan rakennutti Inhan tehtaat omistanut ruukinpatruuna August Keirkner ja se valmistui vuonna 1899.
Aikansa komeimpia ruukinkartanoita
Raimo Sulkavalla on riittänyt uudessa kodissaan ihmeteltävää. Hän sanoo, että vielä vuoden asumisenkin jälkeen osuu silmiin uusia yksityiskohtia, joihin ei ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota.
– Ehkä eniten on kuitenkin yllättänyt se, että 1800-1900 -luvun vaihteessa tämä rakennus on onnistuttu saamaan valmiiksi kahdessa vuodessa, vaikka kaikki on jouduttu tekemään silloin käsin ilman koneita ja vehkeitä. Se tuntuu aivan käsittämättömältä.
Pytingin suojeluperusteluissa mainitaan, että uusrenessanssityylinen kartanorakennus on aikansa komeimpia ruukinkartanoita ja hyvin poikkeuksellinen esimerkki 1800-luvun lopun kansainvälisten sisustustyylien soveltamisesta Suomessa.
Raimo Sulkavaa Inhan Pytinki on kiehtonut pitkään. Saman järven rannalla toistakymmentä vuotta asunutta Sulkavaa on kiinnostanut kartanon historia ja arkkitehtuuri. Sulkava teki Fiskarsin kanssa kaupat kartanosta loppuvuodesta 2015.
Lapsilla on tilaa leikkiä
Kartanon sisätilat ovat pääosin alkuperäisessä asussaan huonekaluja myöten. Kaupassa linnan uusille omistajille siirtyikin paljon arvokasta irtaimistoa. Lapsiperheen arki arvoesineiden keskellä on sujunut hyvin.
– Kun täällä on kaikkia hienoja yksityiskohtia ja esineitä, niin aluksi pelotti, että miten tenavat niitä pudottaa ja hajottaa, mutta kyllä hyvin on mennyt lasten kanssa. Tämä on niin tilava kämppä, että täällä on lasten mukava leikkiä, naurahtaa Sulkava.
Kartanossa on tilaa 750 neliömetrin verran. Sulkavat ovat sitoutuneet vaalimaan kartanon perinteitä ja kunnostamaan rakennusta vanhaa kunnioittaen. Suojelemisen rajat on sovittu yhdessä Museoviraston kanssa.
– Meillä oli yhteinen palaveri täällä paikan päällä ja Museovirastolla oli esitys, mitä haluavat suojella ja ne kohteet ovat sellaisia, mitkä itsekin haluamme ilman muuta suojella. Niihin kohdistuu vain entisöintitoimenpiteitä, selvittää Sulkava.
Suojelupäätöksessä on lapsiperheen kannalta riittävästi väljyyttä. Esimerkiksi keittiötä voidaan remontoida vapaasti, mutta Sulkavan mukaan sekin halutaan luonnollisesti tehdä vanhaa kunnioittaen.
Mukavia kummituksia
Sulkavat ovat ensimmäiset vakituiset asukkaat Inhan Pytingissä liki sataan vuoteen - ellei kummituksia lasketa. Vuoden aikana perhe on jo päässyt todistamaan muutamia selittämättömiä tapahtumia. Outoja ääniä on kuulunut, lasten leikkiautot ovat lähteneet liikkeelle omia aikojaan, käyttämätön palvelijan puhelin pärähtänyt soimaan keskellä yötä.
– Tottahan näin isossa talossa pitää kummituksia olla, mutta täytyy sanoa, että ne vaikuttavat oikein mukavilta kummituksilta, hymyilee Raimo Sulkava.
Sulkavan mukaan oudot tapahtumat voivat tietenkin olla joidenkin yhteensattumien summa, mutta toisaalta ajatus kummituksista tuntuu kiehtovammalta kuin arkiset selitykset esimerkiksi puhelimen johtoja nakertelevista hiiristä.